Olen monesti ihmetellyt; vuosikymmeniä rannikolla asuneena ja sittemmin sisämaahan muuttaneena tätä myyntikalojemme lajikirjavuutta. Silakkaa, joka on aika arka elintarvike; miksi sitä tungetaan sisämaan markkinoille tuorekalana ja jopa pyöreänä?
Muikku, jota saadaan rannikkoalueella esim perämeren maiva, Se on itseasiassa muikku ja sinne helposti markkinoitava.
Kaloja; hauki, kuha, lahna, kuten monet muutkin särkikalat, sekä meri, että sisävesissä. Ne ovat mielestäni kauppakaloja sekä että.
Aivan sitten toinen asia lienevät kaiken maailman pangasiukset, tilapiat yms. Mielestäni eivät kuulune järvirikkaan Suomen kauppakaloihin.
Alueellisesti Suomessa olisi paljonkin tekemistä kauppakalojen suhteen. Ahventa saadaan kyllä kalatiskistä mutta ahvenanmaalaista. kuhaa, tarjolla varsin yleisesti pyyntikalana; kuhafileet Eestistä, lahna, ei kelpaa suomalaiselle, muista särkikaloista puhumattakaan.
Sitten nämä kassikalat; sitä olet mitä syöt, pätee näihin kasvatuskaloihin.
Suomalaisen villikalan oikeastaan ainoat kaupalliset tarjokkaat; muikku, silakka, made (osavuotisena), toutain, hauki, lahna, säynävä, kuore, … jne.
Myllymattihan juuri eilen todisti, että kala ei suinkaan ole kallista. Tosin, pitää hieman omatoimisuuttakin olla.
Siikaa, kuhaa ja taimenta on ollut täällä hyvin tarjolla, kun itse ei pääse kalaan pitkään aikaan niin on ollut pakko ostaa, mutta hinta on ollut kyllä hyvin kohtuullinen suoraostona. Silakkaa olen saanut ilmaiseksi.
Silakkaa olen saanut ilmaiseksi … (Mika).
Muistan aikanaan 70-luvulla kun osui melkoinen kilohailiparvi verkkoihini.
Verkoista kun puhdistelin, mietin, minne se saalis.
Kiertelin sitten eri perheissä ja tarjosin ilmaiseksi kalaa; osalle kelpasi mutta sitten parikin emäntää sanoi; mutta kun ne ovat perkaamattomia.
Siihen kierrokseni loppui.
Lopuksi puhkoin ja savustin/halstrasin saaliini ja myyntituloakin siitä sain. Silloin elimme 70-lukua; mitenhän olisikaan nyt?
Kalle, itse olen kyllä joutunut silakat käsittelemään, mutta syy siihen miksi olen saanut sitä ilmaiseksi on sama kuin olet itse kokenut. Kalastaja ei vaan tiennyt mihin kaikki laittaa ja on sitten soitellut mm. minulle ja minähän arvostan silakkaa erittäin paljon.
”Minä kun taas en pikkusilakoista välitä”, sen pitää olla iso ja komea.
Olen nääs pyytänyt Karibialla sinimarliinin uistimella ja saanut sen ylös. Ei se painanut kuin 120 kg. Olin ”köytettynä” uistimen kanssa kalapaatin peräistuimeen. Se piti veivata 1 km:n syvyydestä ylös.
Pankaahan paremmaksi !
Harppunoitu ryhävalas ei kelpaa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sinimarliini
No, aika kauas sitten jään. Suurin saamani meritaimen painoi 13,5 kg, suurin haukeni 12 kg ja suurin kuhani 12,7 kg. Kaksi viimeksi mainittua Tammelan vesistä.
Kuviahan ei minulla isoista kaloista juurikaan ole koska on samaan aikaan ollut vähän muutakin tekemistä.
Tässä aamusella lueskelin tietoa (SAKL), että Suomen silakkakiintiö alkaa olemaan lopussa. Silakkakiintiötä Itämerellä on enää jäljellä balteilla, puolalaisilla, venäläisillä ja tanskalaisilla.
Tarkoittanee sitä, että silakka matkustaa entistä pidempään matkallaan edes Suomen rannikkoseudulle, sisämaasta nyt puhumattakaan.
Vuoden 2020 silakkakiintiötä vähennettiin Perämeren osalta -27%, Saaristomeren osalta -10% ja Suomenlahden osalta -25%. Ei riitä kotimaista silakkaa kesäksi, synkimmät ennustelijat totesivat, josko edes joulupöytään saadaan.
Silakan jalostajatkin ovat jo lomauttaneet henkilökuntaansa.
Kiintiöthän koskevat vain troolausta, eivät rysä- ja verkkopyyntiä. Asiantuntijoiden mukaan tilanne on pahentunut jatkuvasti vuosien myötä.