Minua on jo pitkään kiinnostanut kaukoputken hankinta. Pitäisi olla peilikaukoputki, jolla olisi mahdollista sekä tähtitaivaan, että maakohteiden tarkkailu.
Minulla kun ei ole kuin tuo Leupoldin ikivanha ratakaukoputki, 20x60x60 mutta tosi vanha.
Kuva superSkuva
Tuommoisen tilasin. Siinä olisi kohtuuhinnalla ominaisuuksia, joita olettaisin tarvitsevani. Hintakin jäi alle 300€.
Olin aiemmin ollut käsityksessä, että havittelemani putket maksaisivat toista tuhatta.
Kun laite tulee, palaan asiaan.
Tarvitaan riittävän pimeä alue, että nuo toimivat. Porvoossa minulla oli tehokas, mutta niin he…in vaikea säätää silmille ja seurantaan. Liikaa ympäristön valoa.
Artjärvellä on yksi Suomen parhaimpia tähtitorneja johtuen juuri pimeyden määrästä = ulkopuolisen valon vähäisyydestä. Tähtitornin mäki sijaitsee noin 10 km Artjärven keskustasta Elimäelle päin. Kannattaa käydä tutustumassa. Artjärvi on muutenkin todella hieno ”kylä” , entinen kunta, nykyään Orimattilaa.
https://www.ursa.fi/?id=1621
Kyllä Artjärvi minulle tuttua seutua on; monet sotaharjoitukset sodittu. Hienoa seutua tosiaan.
Tuo kaukoputken valinta perustuu vain osittain tähtien tarkkailuun, suurin osa on luonnon tarkkailua ja siihen yhdistettynä tähtien tarkkailuun, 16 – 260x suurennosmahdollisuus asettuu tehokkaan kiikarin ja tähtikaukoputken alueille.
Tähän aikaan vuodesta pimeyttä meillä on riittämiin; valoa ei kajasta edes mistään suunnasta.
Kuten jo mainitsinkin, olen aitiopaikalla seuraamaan luontoa aina tuonne kilometrin päähän, kunhan taas lehti lopullisesti tippuu puista.
Tuo 16x suurennos muuten on riittävä ihan tuohon 20 metriin asti; siis oletukseni mukaan melko monikäyttöinen laite.
Niin ja tuosta tähtien tiirailusta; ei minun tarvitse pöytäni vierestä siirtyä.
Noita halpislaitteita minulla ei ole eikä, eikä tule.
Vanhana ampujana tiedän, että 60x kertaa riittää ammuntaan mutta luonnon seuraamiseen tarvitaan joskus 3-4 kertainen suurennos.
Tämmöiseen ”jokamieskäyttöön” riittää tuo 16-260 aivan hyvin; semmoiset ammattilaitteet sitten maksavatkin kymmenkertaisesti enemmän. Sitten tuommoiset alle sadan euron laitteet taas ovat niitä ”alle sadan euron” laitteita; siis mitään tekemättömiä.
Halvalla ei hyvää saa, jos ei ehkä edes kohtuullistakaan.
Veljelläni on 179 euroa maksanut halpiskaukoputki. Kyllä mä sillä ainakin marsin ja jupiterin näin.
Kyllä sillä saattaa nähdäkkin aika hyvin; noista halpiksista tarkoitin alle sadan euron laitteita; niillä ei todellakaan mtään tee.
Tilaamani asettunee tuohon mainitsemaasi hintaluokkaan.
Tuo kaukoputkiprojekti kesti minulla parisen kuukautta. Ensimmäinen yllätykseni oli, että, sitten Leupoldin, optiikan hinta oli huomattavasti halventunut. Kymmenisen vuotta sitten olisi hankintani maksanut reilut 800€ ja ehkä enemmänkin ja siltikään kaikkea haluamaani en olisi saanut, mm maakohteiden tarkastelun mahdollisuus. Tuolla Leupoldilla kyllä (linssikaukoputki) yrittelin ja kohtuullisestihan se toimikin mutta ratakaukoputkihan se.
Nyt ovat toiveet suuret tämän reflector-systeemisen kanssa. Saas nähdä.
URSA:sta löytyy paljonkin apua kun haetaan kompromissi0a; mikä kaukoputki.
https://www.ursa.fi/kauppa/kaukoputken-ostajan-opas/
Minä sain järvestä kiikarit kerran, oli tarttunut koukku kaularemmiin. Olikin raskas kelata virvelillä veneeseen, luulin isonkin kalan olevan. Purin ja kuivasin sen samana päivänä. On ymmärtääkseni huippulaatua Zeiss- kiikari.
Onhan se Karl Zeissin optiikka maailmankuulua … vieläkin käsittääkseni.
Kun kiikaritkin tulivat puheeksi, kerronpa hyvän vinkin, jos sallitte. Luontokohteiden tarkkailua tehokkailla kiikarilla helpottaa paljon, jos kiikareiden keskiputken etupäässä on irrotettava kierretulppa. Tulpan paikalle kun kiinnittää sovitinkappaleen, jonka jalassa on standardi jalustakierre, koko homman saa kiinni teleskooppimonopodiin eli yksijalkaiseen kamerajalustaan. Helppo kuljettaa, helppo ja nopea kasata. Ei väsy kädet eikä tärise, vaikka kiikarissa olisikin suurennos skaalan isommasta päästä. Eikä ole kallis ratkaisu.
Kappas vaan, tervehdys Kari pitkästä aikaa.
Se on tuo teleskooppimonopodi ihan valokuvauksessakin aivan oiva apuväline ja hyvin usein kolmijalkaa kätevämpi.
Minä kyllä pidän teräsrakenteista statiivia parhaana yhdistelmäkäyttöön, so maa-/avaruuskäyttö.
Kyllähän tuo 1-jalkainen tuki menettelee kiikarissa ja valokuvauksessakin, tiettyyn rajaan saakka. Toisaalta, peiliputki painaa jopa liki kymmenen kiloa; edes alumiininen 3-jalka ei riitä, suurennoskertojen määrä kun nousee jopa 20 – 270 kertaiseksi.
60x suurentava ratakaukoputkikin vaatii jo 3-jalan, tosin alumiininenkin riittää.
Varsinaisista kiikareista minulla ei ole kokemusta kuin 10x suurentavista, merikäytössä kun isompi suurennus on mahdoton alustan epävakauden takia.
Se tuo kiikarioptiikka on sinällään vaikea kun ihmisen silmät eivät ole samanlaiset.
Tuohon isoon kiikariini olen merkannut vuosien saatossa parhaat asetukset; muuttuvat.
Siinäpä se minullakin oli, kun silmät ovat eriparia.
Minulla on silmissä melkoisesti eroa mutta kiikarin kanssa ei ole koskaan ollut mitään ongelmaa. Jos nyt ei aivan lelukiikareita käytä, niin okulaarit voi tarkentaa käyttöönottovaiheessa erikseen, jolloin silmien näkökykyeron merkitys häviää. Jouduin hiljan hankkimaan uudet kiikarit vanhojen hyvinpalvelleiden tilalle. Huomasin, että kohtalaisen edullisesti saa aivan kelpo optiikkaa. Ja kun valitsee kiikarit, joissa on liitinkierre runkoputken etupäässä, kiikarit saa helposti kiinni monopodiin tai kolmijalkaan. Pelkkä monopodikin auttaa todella paljon, kun kiikarin ei tarkennuksen jälkeen tarvitse koskea ollenkaan, vaan systeemiä voi pidellä pystyssä monopodin pehmustetusta putkesta ja kuvaa katsella niin, että pärstävärkkikään ei kosketa kiikarin. Tärinöitten ja värinöitten lähteet minimoituvat.
Tässä kaukoputkitekniikassa kun käytetään sitä ”parempaa silmää” (yksi okulaari), halvat kiikarit varsin usein ovat säädettävissä vain toisesta okulaarista ja kaiken kruunaa se, että kollimointia ei voi tehdä.
Tuli tuossa löydettyä tuolta netistä manuaalit tilaamalleni vehkeelle. Olin jo alunperin miettinyt tuota laitteen kollimointia; hyvin vielä muistissa armeijavuosieni vanhat ja jopa ikivanhat kollimaattorit.
Ei taida nykypäivin kovinkaan monimutkainen homma olla noissa säädöissä; siltäpä näyttäisi.