Olen eläissäni ja henkilökohtaisesti tuntenut kaksi Mannerheim ristin ritaria; Einar Schadewiz ja Toivo Honkaniemi, ensin mainitun ampumakilpailuissa, 1967 vielä KymJp: komppanianvääpelinä sittemmin jo eläköityneenä. Toinen oli Toivo Honkaniemi kapt evp Lahdessa. Molemmat mestariluokan ampujia. Topin poika palveli kapteenina samassa joukko-osastossa kanssani.
Niin vaatimattomia miehiä molemmat ritarit olivat, etteivät koskaan sota-asioista puhuneet, eivät edes maininneet.
Molemmat olivat sodissa ansioituneita, vaan eivät ansioistaan ja korkeasta kunniamerkistään koskaan henkilökohtaisesti maininneet. Olivat ja elivät kuten kaikki muutkin.
Kumpikaan ei eläkkeelle siirtymisensä jälkeen sotilaspukua, saatikka kunniamerkkejä, päälleen pukeneet; se oli heille mennyttä aikaa ja sitä se jouti ollakkin. Kunnioitan tämäntyyppisiä todellisia sankareita.
Olikos Kalle Toivo Honkaniemen poika vuonna -77 Hennalan RAuk:n johtajana? Vai muistanko väärin?
Ps. Jos kyseessä on sama mies, niin oli aika pitkä ja riskin kokoinen. Etten sanoisi pulska. Oli johtana mennessäni raukiin ja hänen jälkeensä johtajaksi tuli kapteeni Lehtinen.
Tämmöisiä ”sotamuistoja” tutut nimet tuo mieleen.
Kyllähän se Honkaniemen Jussi lienee ja ilmeisesti Lehtinen sieltä esikunnasta saattoi olla seuraaja.
Minä tosin siinä vaiheessa olin 2./KaartP:n vääpeli.
Isäni myös kävi ne sodat ja mitalit pysyivät laatikossa eikä isommin halunnut niitä aikoja kertailla. Toivoi ettei kukaan joutuisi vastaavaan.