Kirja porautuu syvälle valkoisen Suomen ytimeen, vapaussotamyytin alkulähteille, ja nostaa esiin ilmiöitä ja henkilöitä, jotka antoivat leimansa kokonaiselle aikakaudelle….
Ote kirjan esittelytekstistä.
Tämmöisen kirjan tulin lukeneeksi ja samalla huomasin tietojeni ylimalkaisuuden sisällissodasta ja sen lähivuosista.
Suojeluskuntien perustamisesta ja jo 1918 kesällä ne miltei lakkautettiinkin mutta sittemmin Mannerheimin valinta valtionhoitajaksi mahdollistikin suojeluskuntien aseman jopa vahvistumisen ja jossain määrin asia sai jopa virallisen leiman.
En myöskään koskaan ole tullut ajatelleeksi ns Valkoisen Suomen aikakautta; 1918 – 1939 ja talvisodan vaikutusta suojeluskuntien asemaan.
20 – 30 luvuilla oli voimissaan ns Uusi Metsätoimisto, Elmo E Kailan ja hänen milteipä salaseuramaisen verkostonsa toimet ja propaganda näyttivät mahtinsa ja voimansa kunnes sitten 40-luvulla tuli romahdus.
En ala referoimaan kirjan tekstiä ja sanomaa laajemmalti mutta kirjan sivuilta saa selkeän kuvan esim sotapropagandan ja propagandan tehosta ja synnystä ensimmäisen maailmansodan alkuvuosista.
Propagandahan lähtee tehoamaan alhaalta ylöspäin ja kyläyhteisöstä valtion aivan huipulle ja se näyttäisi toimivan. Ainakin 20 – 30-lukujen Suomessa toimi yllättävänkin tehokkaasti.
Tri Aapo Roseliuksen teksti on selkeätä ja helppolukuista ja nykypäivän historiantutkimukseen tukeutuvana, ainakin minulle vaikutti asioita ja historiaa selventävästi.
Suosittelisin kirjaa hänelle ken haluaa laajentaa historiantietämystään, se kannattaisi lukea niin poliittisesti sitoutuneen kuin ns sitoutumatonta ajattelua omaksuvankin.
On pitänyt lukea kyseinen teos, mutta ei ole tullut hommattua, eikä aikaa lukea.
Kyllä Hannu kannattaisi lukea; Roseliuksella on parikin läheisesti tähän liittyvää kirjaa.
Muutama blogisti on täälläkin ihmetellyt, miksi minä entinen ammattisotilas esittelen ilmiselvästi vasemmistolaisia ajatuksia? En esittele vasemmistolaisia, vaan tasapuolisia ajatuksia maamme historiasta, kuin nykyelämästä ja kokemuksistani.
Isoisäni (jyrkkä kokoomukselainen) ei osallistunut sisällissotaan kuten ei monikaan kommunistiksi tunnettu kuntalainen, isäni oli innokas suojeluskuntalainen (lähinnä urheilu) ja sosialidemokraatti.
Varmasti mielenkiintoinen kirja ja vaikka itsekin olen aiheesta monia teoksia lukenut, jotkut toisiaan laadukkaampia niin jotenkin on tullut sellainen ajatus, että omalta osaltani annan asian ja aiheen olla.
Paljon tehtiin pahaa molemmin puolin, mutta ei tehtyä saa tekemättömäksi vaikka syistä ja seurauksista tulee toki ottaa oppia.
Tuossa viimeisessä virkkeessäsi olet varmaankin oikeassa ja niinhän asiat menivätkin.
En oikeasti pyri julistamaan mitään vaan yritän päästä henkilökohtaisesti ymmärtämään, mitä oikeastaan tapahtui, miten ja miksi.
Kaikenlaiset julistamiset ja väittämiset jääkööt muiden huoleksi; kokonaisuudessa minua kiinnostaa juurikin mainitsemani, miten ja miksi?
Valkoinen Suomi siinä ajassa pelasti alkuun itsenäisyytemme ja se vahvistui sodassa? En toki ole valkoisen eli ylhäisten vallan ihannoija jotka aika avoimesti sortivat työläisiään ja se meno on taas nostamassa päätään?
Virallisten tietojn mukaan mm. torppareita oli valkoisten puolella likimain yhtä paljon kuin punaistenkin.
Siinä on sitä ”ylhäistä valtaa”.
Mihinkäs sulla htiainen on kiire kun ei ole aikaa lukea?
Tässä lisää kirjoja aiheesta Vapaussota. En ole lukenut kumpaakaan kirjoita. Ihmisillä, joilla on aikaa ja halua voivat lukea nämä kirjat.
Lisää kirjoja aiheesta löytyy pilvinpimein.
****************************************************************************
https://www.adlibris.com/fi/kirja/koulupoikien-yrjo-schildt-ja-urho-kekkonen-vapaussota-9789525720211?gclid=EAIaIQobChMIyJ2D3b6O6QIVwuWaCh2A_Qi4EAQYASABEgI89_D_BwE
Koulupoikien Yrjö Schildt ja Urho Kekkonen vapaussota
**********************************************************************
1918
https://www.adlibris.com/fi/kirja/1918-9789510434734?gclid=EAIaIQobChMIyJ2D3b6O6QIVwuWaCh2A_Qi4EAQYAyABEgLJW_D_BwE
Itsenäistymisen jälkeen koitti Suomen historian vaikein vuosi.
Eturivin historioitsijat kertovat ihmisen näkökulmasta ja monipuolisesti traagisesta vuodesta 1918. Teoksen lukuisat, osin ennennäkemättömät valokuvat pysäyttävät ihmiskohtaloiden äärelle.
Vuoden 1918 alkaessa Suomi oli vasta julistautunut itsenäiseksi, mutta huomion veivät porvariston ja työväen kasvavat, pian sodaksi puhjenneet jännitteet. Kotimaisen sodan lisäksi myös maailmansota uhkasi laajeta aiemmin siltä välttyneeseen maahamme. Historian kiihkeiden pyörteiden keskellä suurin osa suomalaisista yritti kuitenkin elää omaa elämäänsä, löytää jokapäiväisen leipänsä ja säilyä hengissä niin kuin parhaiten taisi. Miltä vuosi 1918 näytti erilaisten ihmisten näkökulmasta kadulta salonkeihin? Entä miksi Suomi oli 6.12.1919 parempi paikka kuin 6.12.1917.Loistavasti kirjoittavat historioitsijat Kai Häggman, Teemu Keskisarja ja Markku Kuisma tarkastelevat suomalaisten elämää eri näkökumista, ja vanhojen valokuvien parissa tehdystä elämätyöstä palkittu Jukka Kukkonen tuo ihmisten arjen silmiemme eteen ennennäkemättömin kuvalöydöin.
Suomen ja Skandinavian historian dosentti Kai Häggman (s. 1956) tunnetaan erityisesti hänen kirjallisuutta ja kustannusalaa käsittelevistä teoksistaan. Lisäksi Häggman on kirjoittanut maailmansotien välisen ajan Suomen metsäteollisuudesta, perhehistoriasta ja suomalaisten arjen historiasta.
Suomen ja Pohjoismaiden historian dosentti Teemu Keskisarja (s. 1971) on Suomen luetuimpia historioitsijoita. Hänen aiheensa ulottuvat muinaisista seksuaalirikoksista sotahistoriaan ja arkielämän historiasta suomalaisen suurteollisuuden syntyyn.
Markku Kuisma (s. 1952) on Helsingin yliopiston Pohjoismaiden historian professori ja useasti palkittu taloushistorian ja yrityshistorian tutkija.
Tuo jälkimmäinen saattaisi olla mielenkiintoista luettavaa, ensimmäinen lienee pitkälti fiktiota, ei historioitsijan kirjoittamaa.