Tämmöisellä leivällä sitä noustiin tänään aamiaispöydästä.
Reissultani kun niitä pari purkillista, würtsikilufileitä, (Briis) toin, pitihän sitä aito eestiläinen aamiaisleipä tehdä.
Ruisleipäsiivu, voilla voideltuna, würtsikilufileitä, päälle tuoretta tilliä ja keitettyjä, siivutettuja omien kanojen munia päälimmäiseksi. Ripaus mustapippuria ja herkku on valmis.
Nämä tallinnalaisvalmistajan (Briis), maustekalat ovat tosiaan fileitä, eivät mitään suolineen päineen purkitettuja.
Helppo tehdä ihan kotimaisista aineista tuommoinen leipäherkku, kaupasta kun maustekalaa saa. On muuten maukas leipä.
Tulipahan katsasteltua noiden Briis kalajalosteiden saantia Suomessa. Lienee ainut paikka, Kotkan Metsolassa sijaitseva pikkukauppa Herkkulandia. Sieltä käsin on saatavissa melkoinen valikoima eestiläisiä kalajalosteita, myöskin Briis tuotemerkillä.
Foordie (S-ryhmä) pitää tarjonnassa joitain silakka- ja sillijalosteita, alle puolenkymmentä tuotetta.
Tuo Kotkan Metsolan liike myy tuotteitaan myöskin verkossa. Valikoimiin kuuluu eestiläisiä ja venäläisiä tuotemerkkejä melkoinen määrä.
Hyvältähän tuo aamiaisleipä vaikuttaa ja tunnustan, että melkein kadehdin ihmisiä, joille aamiainen on enemmän sääntö kuin poikkeus, itselleni se on juuri päinvastoin.
Olen todella huono syömään aamiaista, ei vaan pysty, eikä kykene, vaikka joskus ihan opettelemalla yritin oppia.
Kuppi tummapaahtoista juhlamokkaa, sekin ns.pystykaffeena jotta voi trampata sen verran, että nivelet ja selkä alkaa toimia ja sen jälkeen lähden koiruuksien kanssa pienelle kävelylle.
Takaisin tullessa koiruuksille ruokaa ja itselle toinen kuppi tummapaahtoista ja joinain päivinä sytytän piipullisen laadukasta tupakkaa.
Jossain puolenpäivän tuntumassa sitten alkaa tehdä mieli ”aamupalaa”, mutta nykyään usein menee kyllä sinne iltapäivään ennen kuin ensimmäistäkään suupalaa tulee syötyä.
Ennen kuin nivel ja selkävaivat alkoivat ihan huolella kiusata tuli syötyä aina jotain aamulenkin jälkeen, kun pystyi liikkumaan reippaammin niin kulutti enemmän ja ruokahalukin heräili lenkillä.
No on tässä se hyvä puoli ettei ole paino-ongelmia.
Minulla se tuo aamiaisleipä on lähes aina kalapäälysteinen ruisleipä. Leikkeleitä en juurikaan syö. Paahtopaistisiivu (oma valmistama), lisukkeena esim valkosipulivoita, salaattia, tai venäläistä hapankurkkua.
Hyvä leivänpäälinen on myöskin oman kanalan munat, vaikkakin kananmunien suhteen; makutottumukseni, uppomuna.
Tuommoisilla se päivä alkaa meillä.
Hyvältä näyttää ja maistuis minullekkin.
Noista kananmunista; kiinnittääpähän huomiota keltuaisen väriin, makua taas harva meidän lisäksemme pääsee maistamaan. Aivan toisesta maailmasta kuin kaupan erikoismunat.
Mitä parhaaseen maustekalaan tulee; Aallon serkukset Pyhämaalta valmistavat parhaat maustekalat. He valmistavat ne puhtaista fileistä, ei esim kuten Orkla Turussa; päineen, suolineen säilöttyjä nämä Tiira tuotemerkillä valmistetut, tyypilliset monikansallisen firman bulkkisäilykkeet.
Olen muuten muutaman kerran tehnyt särkiselyksistä maustekalaa; savustintukun kuivamauste, lisäilin hieman punapippuria, suolaa ja sokeria. Hyvää siitä tuli vaikka ei ihan helpolla ja vähällä työllä.
Kyllä tuolla aamiaisleivällä alkuun pääsee ja uskon, että ei se Kallellakaan pelkästään tuohon jää.
Minulla on kaksi-kolme aamiaisleipää; kaksi ruisleipää ja kauraleipä. Päällyksinä voi, juusto, leikkele, venäläinen valkosipulisuola kurkku ja tuorekurkku sekä viipale punaista makeaa paprikaa, basilikan lehtiä ja tai tilliä. Toinen ruisleipä (juureen tehty) voita, viipaleet kananmunaa silliä ja tilliä.
Viili-Activa-jugurttia plus mustikat ja pari viipaletta banaania joukossa.
Pari kuppia täysmaitokahvia.
Kaikki teen illalla valmiiksi, kahvit myös napin taakse. Ei tarvitse kolistella, vaan nauttia rauhassa aamulla lehtien kanssa.
Harvemmin puuroa voisilmän kanssa.
PS. muuten kotimaiset kurkut ovat aivan mauttomia, ellet ota niitä muovista pois, huuhtele vedellä ja anna olla huoneen lämmössä päivän-pari. Espanjalaisissa on makua tähän aikaan.
Unohtuivat aamulla aina B-vitamiini ja D-vitamiini. Illalla magnesium, pitää paikat notkeina.
No peijakas, meinasin unohtaa; aamiaisrituaalini alkaa aina valkosipuli-/rosmariinivodkaryypyllä (2cl hopeakuksasta), se on pitkään uutettu tuote ja ehdottoman terveellinen ”aamun avaus”.
Kuuluuhan sitten siihen aamiaisrutiiniin tietenkin rasiallinen edellispäivänä pakasteesta otettuja mustikoita, joskus hapatettuja maitotuotteita jne. Puuroa en aamuisin syö.
Joskus maistuu tummassa oluessa haudutettu pekonikin.
Olutkin on joskus ihan itse hyvä ”lääke”, mutta ilman krapulaa.
Kyllä vaan mutta tämmöinen vuosisatainen rohdosviina; se on muuten jopa perinteiden vaalimista.
Joku on saanut takavuosina AIDSinkin ”muna-anjovisleivästä Ruotsin-laivalla”…
Kuulunee ilmeisesti samaan sarjaan kuin tipparin saanut mies reissun jälkeen; tarttui kaiketi wc:n pytyltä.