Byrokratia syy Saksan tuulivoimalapulmaan, kirjoittaa Tuukka Simonen Aamulehden mielipidesivulla 22.1.2020, s. B 13.
Ydinsanoma on:
1. Tuulivoima on jo kannattavaa niin Saksassa kuin Suomessakin ilman tukia
2. Lapojen kierrätysmateriaali onnistuttu tekemään ja sitä on jo Suomessa käytetty menetyksekkäästi. Business on suuri ja maailmanlaajuinen.
https://aamulehti.ap.richiefi.net/af839910-beb8-47c4-a9f6-4aeb32057874/38
Lapojen uusi elämä ”Tuulivoima”-lehdestä tarkemmin:
http://www.tuulivoimalehti.fi/aiheet/lapojen-uusi-elama.html
Conenor Oy on valmistanut lapojen kierrätymateriaalista tuotetut valmiit penkit KymiRing-MotoGP -radalle. Materiaalit käytettiin 150 metrisiin katsomon ulkoilmapenkkeihin. Firmalla on uusi GFRP-jätteen kierrätys- ja konversioteknologia.
Aamulehden juttu on näköislehdestä tilaajille, mutta julkaisen sen heti, kun se tulee nettiin vapaasti saatavaksi.
Johtopäätös: tuulivoiman vastustajat jakavat disinformaatiota laajasti käyttäen Saksan ”mukaongelmaa” kehityksen esteenä ja lapojen kierrätysmateriaalia ongelmana. Asialla mm. muut energiatuottajat kuten ydinvoimaan uskovaiset.
Tuulivoima puhuttaa:
Byrokratia syy Saksan tuulivoimalapulmaan
Tuulivoima on kannattavaa ilman tukia, markkinoita vastaan on turha taistella disinformaatiolla.
22.1.2020 06.50
Tuukka Simonen
Hannu Heinosen mielipidekirjoituksessa Aamulehdessä 18.1.2020 oli useita asiavirheitä.
Saksan hiilidioksidipäästöt ovat Heinosen väitteistä poiketen laskeneet vuodesta 1990 vuoteen 2019 noin kolmanneksella (33 prosenttia, lähtötaso 1251 megatonnia (Mt), vuonna 2019 taso 836 megatonnia). Lasku on ollut tasaista ja melko lineaarista.
Ilman ydinvoimaloiden alasajoa lasku olisi tosin ollut vielä suurempi.
Syy tuulivoimaloiden rakentamisen notkahdukseen Saksassa löytyy byrokratiasta. Osavaltioiden hidas luvitus, puuttuvat luvat ja jo myönnettyihin rakennuslupiin liittyvät valitukset pidentävät rakennusaikoja.
Lisätuotannolle ei myöskään enää ole valtavasti tarvetta: Saksa tuottaa tuulivoimalla sähköä jo lähes kaksi kertaa Suomen koko sähköntuotannon verran (Saksassa 2019 tuotettiin 118 terawattituntia (TWh)) tuulivoimalla, Suomessa koko sähköntuotanto vuonna 2019 oli noin 66 terawattituntia).
Väite: ”Kun Saksan aikaisemmat tuulivoimatuet loppuvat niin jo 2021 aloitetaan noin 10 000 tuulivoimalan purkaminen kannattamattomina.”
Totuus: Tuulivoimasta on tullut Saksan suurin sähköntuotantomuoto, kun se ohitti vuonna 2019 ruskohiilen tuotetun sähkön määrässä. Ajatus siitä, että jo rakennettuja tuulivoimaloita purettaisiin tukien loppuessa on täysin päätön. Tuulivoiman kustannusrakenne painottuu nimenomaan rakentamiseen, käytön ollessa varsin edullista. Tuet lopetetaan, koska niitä ei enää tarvita.
Suomessa valtiontuki uusille tuulivoimaloille on käytännössä lopetettu, mutta valmistajia se ei hidasta.
Tuulivoima kannattaa Suomessa jo ilman tukia ja tuulivoimaa rakennetaan ennätystahtia.
Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen totesi viime vuonna, että Suomeen valmistuu lähivuosina keskimäärin 1000 megawattia (MW) ( uutta tuulivoimakapasiteettia joka vuosi, muutamaa poikkeusta lukuunottamatta täysin markkinaehtoisesti.
Tarve tuulivoimaloiden lapojen kierrätykseen on syntymässä vasta nyt, kun ensimmäisen sukupolven teolliset tuulivoimalat alkavat vanhentua. Suomella on tässä upea bisnespotentiaali materiaaliosaamisen vientiin.
Aiheesta voi lukea lisää esimerkiksi Tuulivoiman artikkelista Lapojen uusi elämä, joka löytyy verkosta.
https://www.aamulehti.fi/a/3eecba53-adfb-4c9b-88a3-57ba23775fa4?c=1538655846747
Niinpä niin, rauhallisesti suhtautuminen, niin tuulivoimaan kuin aurinkosähköönkin, kannattaisi blogistien asiasisällön osaltakin olla perusteltua.
Vesivoimakaan ei ole loppuun käsitelty, huolimatta jo äärimmilleen rakennettuihin vesimoimaloihin; mm altaiden ”ylöspumppaus”, jne.
Kaikkia energiantuotantotapoja tarvittaneen.
Tässähän tämä koko kuva:
Se tietenkin on totta, että yksi mylly ei tuota tasaisesti sähköä eikä satakaan, mutta suuri määrä myllyjä kompensoi heilahteluja. Tämähän ei ole mikään ongelma, koska osa perusvoimasta tuotetaan muilla säästä riippumattomilla energiamuodoilla.
Kokonaisenergiatuotanto:
Puu 25 %, Öljy 23 %, YDIN VAIN 18 %, hiili 9 %, vesi 5 %, yhteensä 80 %. Nettotuonti 5 %, muut 15 %. Tuulivoima siitä n. 1 % Suomessa, joka on marginaalinen vielä.
Aurinko kuuluu kohtaan muut.
Tuulivoima kannatta vain koska byrokraattisilla päätöksillä on aikaansaatu tilanne, jossa tuulivoimaloiden tuottamasta sekundaenergiasta (tuottalähtöisestä määrästä, vaihtoehtoisena kuluttajamääräiselle tuotannolle eli priimaenergiasta) maksetaan priiman hinta. SH
Edellinen tilasto oli energiantuotanto kokonaisuutena.
Toinen tilasto: sähköntuotanto:
Öljy 0,2 %, vesi 15, tuuli 7, aurinko 0,2, turve 2 , bio 14, jäte 1, ydin 25 maakaasu 4, kivihiili 7, öljy 0,2, nettotuonti 23 %
Mielipide on vain mielipide. Näin on myös Tuukka Simosen kohdalla.
Vuonna 2019 Saksan sähköstä tuotettiin uusiutuvilla 40,4% ja hiilellä 40% sähköstä. Tuulisähkön osuus oli 20,4%. Uusiutuvien osuus kyllä kasvaa, se on totta, mutta ei ilman tukea.
Saksa aikoo käyttää vuodesta 2023 lähtien 2 miljardia euroa/vuosi kompensoidakseen korkeata sähkön hintaa. Kallis sähkön hinta taas johtuu uusiutuvan sähkön voimakkaasta lisäämisestä.
Suomessakaan tuulisähkön tukemista ei ole lopetettu. Uudenkin mallin mukaan tukea maksetaan, jos sähkön markkinahinta putoaa alle 30 euron/MWh.
…ei ole vielä tukea lopetettu, mutta paine ja realismi kyllä iskee.
Markkinahinta ? Eikö kansa tiedä tai peräti hallitus, että sähköenergialla on monta hyvin paljon toisistaan poikkeavaa hintaa ! Halvinta on ns. sekundaenergia, jota tyypillisesti tuulivoimalat tuottavat, eli energia, jota saadaan kun saadaan tuottajan kapasiteetin mukaan. Toinen hinta on perussähkö, joka tulee tasaisesti koko ajan, esim ydinvoimalat. Huomattavasti arvokkaampaa kuin sekundaenergia. Kolmas hintaluokka on huippusähkö, selvästi kalleinta ja hinta riippuu markkinoista, kun on huippukysyntää, on huippuhinnat, Tyypillisiä tuottajia vesivoimalat, laitetaan luukkuja auki kun on tarvetta ja rahastetaan reilusti. Tuulivoimaloille pitäisi maksaa sekundaenergian hinta, jolla ne eivät ole mitenkään kannattavia. Jos niille on pakko muuta maksaa on se piilotukea !!
Samoin yhden myllyn vaihtelua eivät muut myllyt korvaa, koska tilastojen mukaan tuulen vaihtelut vaikuttavat massiivisesti suurimpaan osaan myllyistä samaan aikaan ja tuulisähkön tuotanto vaihtelee nopeasti lähesmaksimin ja likimain nollan välillä.
Tämän massiivisen vaihtelun kompensoiminen vaatii suuren määrän säätö- ja varavoimaa.
Ja edelleen säätö- ja varavoimalat kustantavat muut kuin myllytukien nostajat.
Mitä uutta tässä oli ? Myllytuet tulevat loppumaan, entä Olkiluoto ?
Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa tehtiin vuonna 2017 vertailu eri sähköntuotaantomuotojen kustannuksista. Tutkimuksessa selvisi, että tuulivoima on edullisin tuotantotapa.
Tilanne kuitenkin muuttuu, jos otetaan huomioon tuulivoiman aiheuttamat lisäkustannukset. LIsäkustannuksia syntyy varavoiman, sähköverkon tehonhallinnan ja sähkön kantaverkon vahvistamiseen liittyvistä kuluista. Tuolloin, vuonna 2017, nämä laskennalliset lisäkustannukset olivat 15€/MWh.
Toinen ongelma on se, että tuotantohuiput eivät vastaa kulutushuippuja. Tarvitaan varastointia, mikä edelleen lisää kustannuksia.
Tuota 15 euron lisäkustannusta eivät maksa tuulivoimayhtiöt, vaan se jakaantuu kaikkien Suomen sähkönkäyttäjien maksettavaksi. Siinä se ongelma.
Näinhän se menee toistaiseksi.
Artikeli Deutsche Welle’ssä
About DW:
Deutsche Welle is Germany’s international broadcaster. We convey a comprehensive image of Germany, report events and developments, incorporate German and other perspectives in a journalistically independent manner.
https://www.dw.com/en/german-wind-power-blown-off-course/a-51341340
21.11.201
BUSINESS
German wind power blown off course
The German government and wind energy industry representatives have been meeting recently to hammer out a way of reinvigorating the sector. But the future of this once thriving industry is blowing in the wind.
[Tämän kerran kukoistaneen teollisuuden tulevaisuus on menossa taivaan tuuliin. ]
Hermann Albers, the president of the German Wind Energy Association (BWE), is quite conviced that the government has made a ”fatal mistake” with the introduction of a minimum distance for wind turbines of 1,000 meters (1,093 yards) from residential areas. And German consultancy group Prognos believes that the German onshore wind power’s ”success story is currently in danger” amid growing pressure on the sector.
[ Hallitus on tehnyt suuren virheen määritellessään tuulivoiman minimietäisyyden asuntoalueesta kilometriksi. ]
Kyllä tuo ”virhe” voidaan korjata.
Hallitus tullee päättämään, että 500m on riittävä etäisyys ja – a vot – myllypuuhastelu lisääntyy asujien terveyden ja maiseman kustannuksella.
Aika asiaton kommentti. Onko tietoa, että hallituksessa tällaista valmistellaan ?
Jos todellisuidentajuinem sahuri Hakkarainen olisi ollut Saksan natseilla konsulttina, niin Saksan kansa olisi säästänyt miljardeja. Ja jos työmies Putkonen olisi ollut antamassa terveysvinkkejä, niin saksalaiset olisivat nykyistä terveempiä.
Saksalaiset olisivat pitäneet herroja profeettoina, mutta ”kukaan ei ole profeetta omalla maallaan”.
Saksa
Energialähteiden tehot:
Aurinko 48,8 GW
Tuuli 60,7 GW
Öljy, Maakaasu, Hiili, Rukohiili 78,2 GW
Ydinvoima 9,5 GW
*
Energiatuotanto:
Uusituvat 242,6 TWh [ puolet aurinkoenergiaa ja toinen puoli tuulienergiaa ? ]
[ Bioenergia ja vesivoima ovat vähäisiä Saksassa]
Ydinvoima 75,2 TWh
Hiili 56,9 TWh
Ruskohiili 114.0 TWh
*
Luvuista voidaan laskea tuulivoiman osuuden olevan noin kolmannes kokonaistuotannosta.
*
Germany’s energy consumption and power mix in charts
https://www.cleanenergywire.org/factsheets/germanys-energy-consumption-and-power-mix-charts
15 Jan 2020,
************************************************************************************
Toisen lähteen mukaan tilanne Saksassa oli vuonna 2017 :
Tuulivoima 18,9 %
• Nuclear: 72.2 TWh (13.2%)
• Brown Coal: 134 TWh (24.5%)
• Hard Coal: 81.7 TWh (14.9%)
• Natural Gas: 49.1 TWh (9.0%)
• Wind: 103.6 TWh (18.9%)
• Solar: 38.4 TWh (7.0%)
• Biomass: 47.4 TWh (8.7%)
• Hydro: 20.5 TWh (3.7%)
https://en.wikipedia.org/wiki/Wind_power_in_Germany
Mitäs näillä on tekemistä lapojen uusiotuotannon ja tukien kanssa. Suomen luvut ovat yllä , ei tarvitse laskea erikseen osuuksia. Nuo ovat kokonaislukuja, eivät kerro sähkön osuutta.
Tuukivoiman ongelmat lisääntyvät pohjoisen suunnassa.
-ristiriita tuotannon ja tarpeen suhteessa on suurempi
-voimalan lämmitystarve kasvaa yhtä aikaa tuotannon laskiessa, toki tuulikin lisää lämmitustarvetta pohjoisessa
Tanskalaisia kokemuksia terveysvaikutuksista:
https://tvky.info/tuulivoimaloiden-vaikutukset/
Suomessa on tilaa myllyjen riittävän kaulaksi rakentamiseen.
Olisihan meillä tilaa joo, mutta on ihan hyvä huomata kun esim. pohjoiseen rakennetaan tuulivoimaa niin miten se vaikuttaa turismiin, kun en usko ihmisten saapuvan maailmalta kansallispuistojen sijaan tulevan katsomaan tuulipuistoja.
Toisaalta puhutaan vihreästä energiasta ja kun sitä rakennetaan metsäalueille niin hassua kyllä siinä kohdassa hehtaarien hiilinielun korvaaminen jättimäisillä hiilijalanjäljen omaavilla tuulimyllillä onkin ympäristäteko, kun samaan aikaan juhannuskoivun pistäminen ovenpieleen on kuolemansynti.
Mikäli 2km suoja-alue asutseen / vapaa-ajan asutukseen otettaisiin oikeasti käyttöön niin täältä suljettaisiin käytännössä joka ainoa mylly, eikä esim. Lamppiin suunniteltua koskaan rakennettaisi.
Toki ymmärrän sen miten tuulivoimaa on mukava kannattaa keskellä kaupunkia, ei ole murhetta maisema / muista luontoarvoista. Olisiko kannatus yhtä suurta jos vaikkapa Näsijärven selälle laitettaisiin Näsineulaa korkeammalle kohovia lapoja muutamia kymmeniä pyörimään?
Hups, tuli muutama painovirhe, mutta asia kai käy selville.
Taidat asustella vajaan kilometrin päässä Reposaaren tuulivoimalasta.
Youtubesta löytyy ääninäytteitä ihmiskorvin kuultavista äänistä. Mutta en löytänyt näytteitä infraäänistä, jotka olisi saatu kuuluviin nopeuttamalla tallenteen toistoa ja suodattamalla korkeammat taajuudet pois. Ne matalammat äänet kulkeutuvat seinien läpi ja saattavat vaikuttaa kaloihinkin voimaloiden lähellä.
Vihreät tulkitsisivst eläinrääkkäykseksi, jos Reposaareen tuotaisiin norsu kuulostelemaan infraääniä. Norsu voisi pelästyä ”maanjäristystä” ja paeta kohden Mansea.
Kieltämättä tarkka paikka. Olen samaa mieltä infraäänien vaikutuksesta jne.. On tukittu ja ei ole tutkittu ! Maisemahaitat myös.
Totta ja vähän huumoriakin.
Toteutin MTV3:n kanssa mainosfilmit Lahden ( business city) menestyksen takaamiseksi, jotka esitettiin alueellisella MTV 3:n kanavalla. Aika oli n.1998.
– Salpausselän hyppyrimäki on tuuliherkkä hyppäämiselle. Siksi hyödynnetään tuuliolosuhteet ja rakennetaan tuulimyllyt harjulle ottamaan tuuli talteen. Trikkikuvat olivat upeat.
– Perustetaan Lahteen Uusi Lahtelainen kaljamerkki, joka valmistetaan kotikellareissa paikalliseen makuun ( Lammin sahti esimerkkinä ). Lahden kolmonen oli loppumaisillaan.
– Tehdään kuntaliitos, Lahti-Hollola-Nastola ja kalliit kunnanjohtajat saavat potkut.
Kieltämättä saatiin ”hiukan” puheenaineita.
Muuten, kaikki nuo ovat edelleen akuutteja puheenaiheita Lahdessa.
Onko pakko kehittää vain lapa tuuli voimaa onhan sellasesta kokemusta kun roottori voimala ainakin yksi on jo ollut käytössä Ruotsin laivalla
En nyt tiedä sen oikeaa nimikettä mutta voihan sitä sanoa vaikka roottori voimalaksi se vois olla matalampi ja takuulla se olisi myös hiljaisempi ympäristölleen
Se voisi olla mahtava asia tuulivoiman kehittelyssä jotenka kehittämiseen se olis parempi kun lapa myllyt terv tepivaari
Mielenkiintoista muuten on, että suomalaisen Risto Joutsiniemen keksintöä; tuuliroottori, ei ole enemmässä määrin hyödynnetty.
Siinä ei synny ”lapamelua”, ei myöskään ole uhka linnuille.
Joutsiniemen vekottimella on hyviä ominaisuuksia:
https://www.windside.com/fi/tuotteet