Tulevaisuuden kaupungit – urbaanien ituhippien valtakuntia?

https://yle.fi/uutiset/3-11444571

”Urbaanista ruoasta ratkaisu kasvavan väestön nälkään: Voisiko pääkaupunkiseudun ruoantuotanto olla täysin omavaraista?
Espoon entinen hallialue sai uuden elämän: kasviksia viljellään puutarhalaatikoissa ja ruokasieniä kahvinporoissa konteissa.”

Ilmeisesti joku kuvittelee, että kaikki hesan alueella ja ympäristössä asuvat ovat ituhippejä tai pakotettavaksi sellaisiksi.

On aika vaikea nimittäin kuvitella, että liha- ja kalaruuat saataisiin tuotetuksi urbaanissa ympäristössä…

15 vastausta artikkeliin “Tulevaisuuden kaupungit – urbaanien ituhippien valtakuntia?”

    1. Jos joku kuvittelee kokonaisen suuren kaupungin asukkaiden tulevan elämään vain vihanneksilla ja siitakkeilla, se tarkoittaa ihan puhtaasti ituhippi-ideologiaa.

    1. ” Voisiko pääkaupunkiseudun ruoantuotanto olla täysin omavaraista?”
      Jutussa käsitellään vain noita eikä mitään muunlaisen ruuan tuotantoa edes vihjata.
      En edelleenkään osaa kuvitella, miten urbaanissa viljelyssä tuotettaisiin lihaa ja maitotuotteita missään muodossa.

    2. Mitä ei ole kysymys? – Eemeli

      Eiköhän Ylen artikkelin otsikko määrittele varsin selkeästi mistä siinä on kysymys

      **********************************************************************************
      https://yle.fi/uutiset/3-11444571

      Urbaanista ruoasta ratkaisu kasvavan väestön nälkään: Voisiko pääkaupunkiseudun ruoantuotanto olla täysin omavaraista?

    1. Mitenkäs se kaupasta hakeminen tekee omavaraiseksi?
      Jutun ideahan on, että kaupunkilaisten sapuska tuotetaan kaupungissa eikä kaupassa.

    2. ”Saa hakee edelleen kaupasta sapuskaa”

      Juu, niin ostaa urbaanisesti tuotettua ruokaa kaupasta, niinkö Eemeli?

  1. Mikäs siinä, lehmät ja possut kerrostalojen katoille kasvamaan, ei tarvita edes aitoja.

  2. Kyllä Tamperekin on täynnä innokasta puutarhaväkeä, joilla on jo merkitystä. Keskustassa nimekkään kapakat kasvattavat yrttinsä korttelissaan esim. Ravinteli Bertha, Tamperetalo ml. hunaja ym.. Kymmenkunta muutaman hehtaarin viljelypalstakokonaisuutta lähellä kaupungin keskustaa, Nekalan, 2x Litukka, Niihaman, Raholan, siirtolapuutarhat plus Arboretum.
    Hesassa vielä enemmän.

    Omavaraisuuteen ei päästä, mutta isoon merkitykseen kylläkin. Mutta näillä on muutakin merkitystä kuin ruoka.

  3. Lisää:

    Meillä oli Hesassa Katajanokalla asuessamme siirtolapuutarha Kumpulassa. Kun muut jonottivat Puumalan ja Vääksyn mökeille menoa teillä, me otimme fillarit ja ajoimme 15 min. Kumpulaan. Mökki 400 m2:n tontilla, jossa oli sähköt, vesi, lämpö ja puutarha.
    Tuotimme lähes koko talven tarpeet siellä. Perunat, maa-artisokat, muut juurekset, omenat, marjat. Säilytyskin onnistui puoliksi siellä (pakastin) ja kotona kylmäkellarissa.

    Pula-aikana mökkiläisillä oli possuja, kanoja jopa lehmiäkin. Se oli silloin kaupungin ns. ”vähävaraisten ihmisten ruoka-apula” .

    Nykyään se on päinvastoin, jossa mökki palstoineen maksaa ”hunajaa” ja ”jaguarit” täyttävät parkkialueet.

    Alue oli perustettu 1927. https://fi.wikipedia.org/wiki/Kumpulan_siirtolapuutarha

  4. Meillä taas on huomattavasti vähennetty kotitarveviljelyä, mutta emmehän olekaan kaupungissa. On aikaa myöten todettu, että ei maksa vaivaa, eikä säästä kustannuksia. On toki oma puutarha ja juurikasmaa, mutta meillä se on yhteinen peurojen ja jänisten kanssa, sitten vielä marjapensaat hoitelee rastaat.

  5. ”Urbaanista ruoasta ratkaisu kasvavan väestön nälkään: Voisiko pääkaupunkiseudun ruoantuotanto olla täysin omavaraista?”

  6. Venäjän toiseksi suurimmassa kaupungissa yritettiin seitsemänkymmentä vuota sitten hoitaa ruoan tuotantoa omavaraisesti 16 kuukauden ajan. Homma ei mennyt putkeen – satoja tuhansia ihmisiä kuoli nälkään.
    Samoin kävisi Helsingissä vastaavanlaisessa tilanteessa, vai kuinka?

    *************************************************************************************
    Leningradin piiritys

    Piiritys alkoi 8. syyskuuta 1941, jolloin Saksan pohjoinen armeijaryhmä saavutti Laatokan rannan Leningradin itäpuolella. Saksalaisten saartorengas murtui 18. tammikuuta 1943,

    Piirityksen aikana kaupungissa kuoli ainakin 641 000 ihmistä, joidenkin arvioiden mukaan jopa yli 800 000.
    [ lähde: Wikipedia ]

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *