https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000007687247.html
”Ranskalaistuomioistuin on antanut 30 vuoden vankeustuomiot kahdelle henkilölle, joita syytettiin avunannosta Pariisissa tammikuussa 2015 tehtyihin terrori-iskuihin. Toinen tuomituista ei ole ollut paikalla oikeudessa.”
Tuomiot ovat aivan oikein tällaisia rikollisia kohtaan.
Meillä”hyysärit” ymmärtävät rikollisia ja koittavat siirtää vastuun yhteiskunnalle.
Viimeisin älytön ehdotus tuli tänään lapsiasiavaltuutetulta, joka ehdotti, ettei nuoria pitäisi ollenkaan laittaa vankilaan ja joku säesti, että vapautus vankilasta tulisi olla aina 20 ikävuoteen asti.
Totta on, ettei vankila juurikaan paranna toistuvasti rikoksiin syyllistyneitä.
Pään silittely ja ”ehdolliset” tuomiot eivät ainakaan sitä tee.
Aivan käsittämätöntä kukkahattuilua tosiaan. Vankilaan ei nuori joudu kuin vakavista rikoksista ja tuomiot ovat nuorella alle 20 vuotiaalla rikoksentekijällä vielä lievemmät kuin mullla. Esimerkiksi tuomiosta ei tarvitse istua edes sitä puolta vaan kolmasosa. Tappajako sitten vaan kävlisi vapaana ja saisi terapiaa ja koulutusta?
Totta kai nuoria pitää yrittää vielä saada irti rikoksista ja vanhempien vankien seura ei ehkä ole paras paikka siihen. Mutta kyllä toiselta hengen tai terveyden vienyt kuuluu kalterien taakse, se on paitsi turvallisuus myös oikeudenmukaisuuskysymys. Rangaistuksen tehtävä itsessään ei ole rikollisen ”parantaminen” vaikka siihenkin vankeusaikana pitää pyrkiä. Rangaistuksen tarkoituksena on asettaa rajat pahuudelle, suojella muita ihmisiä ja vaatia teosta kohtuullinen sovitus sen sijaan että esimerkiksi väkijoukko lynkkaisi tekijän tai joku kostaisi teon.
Myös Britanniassa henkirikoksista istutaan usein pitkään. Tuomari asettaa elinkautiselle alarajan joka voi olla esimerkiksi 20 vuotta tai enemmänkin riippunen rikoksesta. Se ajatus mikä meillä Suomessa on ettei ketään voi loputtomasti pitää vankilassa on mielestäni kestämätön. Jos henkilön rikos on raskas ja häntä voi edelleen pitää vaarallisena niin miksi ihmeessä pitäisi vapauttaa?