”Ivan Puopolon kolumni: Finnwatchin kampanja naamioi veronkiristykset oikeudenmukaisuudeksi ja kohtasi yrittäjien raivon”
”Mikäli verojen maksamisen jälkeen jotain jää, Harri saa jakaa itselleen tiettyyn rajaan saakka osinkoa 7,5 prosentin verolla joka vuosi. Sitä kutsutaan huojennetuksi osingoksi.”
”Kun Harri ei mene töihin Mehiläiseen vaan perustaa oman yrityksen, hän luopuu mahdollisuudestaan sairastaa työnantajan piikkiin, joutuu palkkaamaan kirjanpitäjän ja menettää palkansaajan työttömyysturvan.”
Puopolo lienee hieman pihalla.
Mikäli firmasta jotain jää jaettavaksi, on nuo kirjanpitäjän kulut jo maksettu sitä ennen.
Toisekseen ”Harri” saa hyvillä tuloilla ja pienellä verolla yhteiskunnan terveydenhuollon ja kaikki muut palvelut halvemmalla kuin tavallinen palkansaaja pienemmällä palkalla.
Kaiken kaikkiaan tuo kansainvälinen ”verosuunnittelu” pitäisi kieltää ja erityisesti korkeakorkoisten ”lainojen” käyttäminen tulonsiirroissa.
Verot pitäisi maksaa ennen konsernisiirtoja siihen maahan, missä tulot on tienattu ja vasta sitten nuo siirrot olisivat sallittuja.
Ei tuo liene mitään uutta; 90-luvun alussa monikin irtisanottu palkansaaja ryhtyi yhden ainoan yrityksen alihankkijaksi; tunnen montakin. Näilläkin palstoilla löytyy esimerkkejä
.
Perustin yritykseni 1992 (oy muoto) ja minulla oli useita toimeksiantajia ja asiakkaita, toisaalta, monet tuntemani perustivat yrittäjyytensä yhden ainoan yrityksen alihankkijaksi. Näilläkin sivustoilla löytyy muutama saman systeemin edustaja, ainakin kertomansa mukaan.
Omasta kokemuksestani sanoisin; yritykseni teki alihankintatöitä, omia toimeksiantoja ja homma toimi,. Verot maksoin kuten säädetty oli, homma toimi.
Penyrittäjällä ei ollut muuta mahdollisuutta kuin maksaa alv:t, voitosta verot.
Niin se vain meni.
Nykypäivän kateelliset, siitä vain yrittäjäksi; kenttä lienee vapaa ja ”edut” entiset.
Ei kyse ole kateudesta, vaan siitä, että joissakin ammateissa tuo verojen välttely osinkotuottoina on epäreilua vastaavissa tehtävissä toimivia palkansaajia ja muutenkin normaalisti palkastaan veroja maksavia kansalaisia kohtaan.
Samoin se, että kansainväliset yritykset voivat kiertää veroja siirtämällä ”tulonsa” veroparatiiseihin esim. törkeäkorkoisilla lainoilla, on väärin
Tässä menee nyt sekaisin metodi ja käyttötavat.
On aivan kestävät perusteet, miksi yrittäjille on annettu vapaus ottaa pieni määrä yrityksen tulosta osinkona kevennetyllä verotuksella. Ivan on hitusen oikeilla jäljillä tästä. Se, että kyse on pienestä prosentuaalisesta osuudesta myös osin rohkaisee pitämään rahaa firmassa sisällä ja kehittämään, koska kevennetyin veroin saa vain niin pienen osan siitä ulos.
Mutta, on aivan totta että järjestelmästä on tehty veronkevennysautomaatti tietyille toimijoille ja siten siitä on tullut ongelmallinen.
MUTTA tähän kampanjaan on vaikea suhtautua vakavalla naamalla, kun veroja 100% välttelevä toimija, joka käyttää rahaa lähinnä jättikokoisiin palkkioihin ja poliitikkojen rahoittamiseen, kertoo minulle että minun oikea veroaste on ”mitä tahansa maksatkin, maksa enemmän”. Ei tuohon oikeasti voi sanoa paljon muuta kuin jotta haista paska ja kato peiliin.
No sinne vain juhak yrittäjäksi, siitä se selviää. Totta toki on tuo, että esim lääkärit toimivat ns yrittäjinä alemman verotuksen vuoksi.
En kadehdi ketään, omissanikin on riittävästi tekemistä, ja elämääni tyytyväinen olen.
Jos jotkut ja monetkin pärjäävät minua paremmin; mitäs siitä, kunhan minäkin pärjään omillani.
Olen täysin tietoinen tavallisen yrittäjän elämästä, mutta edelleenkään ei ole kyse siitä, vaikka se näyttää sinulle olevan mahdotonta ymmärtää.
Osinkotulojen ottajat eivät maksa kunnallisveroakaan, mutta saavat kaikki kunnan palvelut – toisten kustannuksella.
Oman yrityksen kautta toimimalla nimenomaan suurituloiset jättävät ottamatta osaa yhteiskunnan palveluiden kustantamiseen, vaikka ottavat siitä irti kaiken, mitä voivat.
Verosuunnittelulla ulkomaiset yritykset eivät maksa veroja Suomeen, vaikka tuotot syntyvät täällä.
Tuo kaikki on epäreilua muita kohtaan – ei suinkaan kateuden aihe.
Ja ihan selvennykseksi – kyse ei ole pienyrittäjä-Pohjolasta, vaan aivan muusta.
Ei tuo esittämäsi asia minulle voi ollakkaan ymmärtämätön. Yksinkertaisuudessakin asia kulminoituu siihen, että elämääni olen tyytyväinen, yrittäjäelämäni jälkeenkään; en osaa kadehtia ketään, vaikka eöpäkohtia näenkin. Verojenkin jälkeen elän kohtujullisen hyvää elämää. Miksi sitten kadehtisin?
Kadehtimalla muita, mitään en voita.
eimtuo esittämäsi
Kerran vielä – kyse ei ole kadehtimisesta.
Voin väittää olevani varsin hyvin toimeentuleva eläkkeelläni eikä tarvitse kadehtia siinä mielessä muita.
Se ei kuitenkaan tarkoita, etten saisi ottaa kantaa epäkohtiin.
Tässä tapauksessa se epäkohta on siinä, että tavallinen palkansaaja ja eläkeläinen veroissaan kustantaa näiden varakkaiden yhteiskunnalliset palvelut samaan aikaan, kun nämä lusmut luistavat vastuistaan.
Erityisesti näiden lusmujen luistelu koskettaa pienempituloisia.
On totta, että ongelman röyhkeys pahenee eurojen kasvaessa. Ehkäpä tähän kevennettyyn osinkoon voisi pohtia eurorajoja? Summan pitäisi olla sellainen, että koko elantoa et voi ottaa kevennetyin osingoin. Ehkä se olisi luokkaa 10 000 – 20 000 euroa vuodessa?