Marskin ritarit ovat ristinsä ansainneet ja moni heistä henkensä uhraten.
Sotien jälkeen kuitenkin ilmeni, että melkoinen joukko marskin ristejä oli jäänyt myöntämättä.
Erään tarinan mukaan jonkun esikuntaupseerin pöytälaatikosta löytyi nippu ristiehdotuksia, joita oli puollettukin, mutta tämä esikuntaupseeri ei ollut toimittanut niitä eteenpäin päätettäväksi…..
Koska risti voitiin syystä myöntää vain sodan aikana eikä yleisesti sodassa tehdyistä ansioista, ei niitä voitu enää rauhansopimuksen jälkeen käsitellä.
Ritarit ilman ristiä
Tekijä: Porvali Seppo
Tuo kirja on mielenkiintoinen, jos sen jostain löytää.
Kyllä kaikki rintamalla olleet olivat saman arvoisia – en liiemmin nostaisi ketään yksittäistä sillä ilman asetoveria ei suuria olisi tehnyt patsi Sven Dufva…
Kaikki olivat toki periaatteessa samanarvoisia.
Kuitenkin heidän joukostaan nousi yksilöitä, jotka toimivat esimerkkeinä ja vetivät muut mukanaan pahoissakin tilanteissa.
Ilman näitä yksilöitä moni asia olisi mennyt toisin.
Tuo mainittu esikuntaupseeri lienee ollut eräs virkatien porras myöntämisesitysten käsittelyjärjestyksessä. Eivät esitykset muuten olisi olleet hänen pöytälaatikossaan. Myöntämisesityksistä evättiin suuri osa hallinnollisessa virallisessa järjestyksessä. Nämä pöytälaatikkoon pannut lienevät olleet tällaisia.
Moni sankari menetti henkensä 1939-1945 siellä jossain.