Liekö Klinge sala-stalinisti?

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006698987.html

Matti Klinge paheksuu sinuttelua koronatiedotteissa – ja puolustaa Stalinia

””Historiaa ja geopolitiikkaa ymmärtämätön” ulkoministeri Eljas Erkko kieltäytyi kaikista Neuvostoliiton ehdottamista aluevaihdoista, ”vaikka Stalin meni erittäin pitkälle myönnytyksissään ja kompensaatiotarjouksissa”.”

”Klinge korostaa Stalinin halunneen Hankoniemen tukikohdaksi Suomenlahden suulle, ei koko Suomea vaivoikseen.”

Klinge haistattaa sille tosiasialle, että kaikki ne maat, mitkä luovuttivat alueita neukkulalle, miehitettiin pian sen jälkeen.

Klinge on edelleen stalinistinen dinosaurus.

63 vastausta artikkeliin “Liekö Klinge sala-stalinisti?”

  1. Klinge on ennenkin ollut omituinen mutta stalinismi on uutta minulle. Uskoo siis, että Stalin oli kiltti setä ja talvisota oli suomalaisten syytä. Ehkä hän ajattelee, että kunnia saa mennä kunhan maine kasvaa. Edes Baltian maiden kohtalo ei kelpaa todisteeksi, ”Suomelle Stalin olisi ollut kiltimpi”. Olihan Stalin tunnettu ystävällisyydestään pieniä maita kohtaan.

  2. Hieman olen ollut huomaavinani, että Stalin suhtautui Suomeen suvaitsevammin kuin Baltiaan ja Puolaan. Neuvostoliiton omiin kansalaisiin Stalin suhtautui julmasti ja tuhoisasti. Omaa väkeä tapettiin enemmän kuin mitä omaa väkeä kuoli maailmansodassa.
    Ehkä lännen diplomatia pidätteli Stalinia enemmästä Suomen suunnalla vielä jatkosodankin jälkeen.

    Aluevaihto ei olisi aiheuttanut hälyä lännen suunnalla, josta syystä Stalin olisi saattanut tyytyä siihen.
    Mannerheim ja Tolvajärvellä Talvisodan ensimmäisen torjuntavoiton saavuttanut Talvela tunnustivat NL:n puolustustarpeet ja olisivat kannattaneet aluevaihtoa.

    Suomessa oli edessä eduskuntavaalit, joka seikka hidasti päätöksen tekoa.
    Sotilaat saattoivat painostaa Stalinia hosumaan asiassa.
    Valitettava tapaus. Erkko saattoi antaa huonoa inspiraatiota Stalinille.

    Kekkonen hahmotti asian niin, että kehui Talvisotaa Erkon sotana. Erkko saattoi olla asiassa katalysaattorina, vaikka olikin pikkutekijä.

  3. Kyllähän Mage tuo kommenttisi kertoo aika tyhjentävästi hataran historiantuntemuksesi.
    Ensinnäkään Sosialidemokraateilla ei ole ollut historiansa aikana mitään bolshevikkijohtoa ja Judenitsin joukot olivat siksi repaleiset, että Pietarin valloittaminen lounaan suunnasta olisi ollut sula mahdottomuus.
    Toisaalta, olihan siellä Judenitsin joukoissa noita suomalaisiakin, nimittäin näitä Vapseja Eestistä käsin.

    1. Et ole herännyt honaamaan, että ilmiöt voivat analyyttisesti tutkien toiset kuin miksi niitä on totuttu nimittämään.

      Sosialidemokraattisen liikkeen piirissä oli kaksi pääsuuntaa, se joka uskoi demokratiaan eli mensheviikit ja se, joka uskoi väkivaltaiseen vallankumoukseen eli bolsheviikit.
      Koska sosialidemokraattien johto oli Suomessa ryhtynyt väkivaltaiseen vallankumoukseen, se teki heistä elämäntapabolsheviikkeja tai realibolsheviikkeja, vaikka olisivat sosialidemokraattien piirissä esiintyneet piilobolsheviikkeinä.

      Mannerheimikään ei ollut tyhmä mies, vaan hänkin ymmärsi, mistä kana kusee. Hän ymmärsi olevansa bolshevismin kukistaja.

      Jo vajaan kymmenen vuoden päästä bolsheviikkikapinasta mensheviikit kykenivät perustamaan vähemmistöhallituksen.

      Tannerin Väinökään ei ollut tyhmä mies, vaan ymmärsi olevansa mensheviikki. Sitä ei vain olisi kannattanut Moskovan reissulla Isä Aurinkoiselle mainostaa, koska kundilla oli sellaiset releet, että lähetti mensheviikit joko teloitettaviksi tai työllä tapettaviksi ympäri valtakuntaa sijaitseville leireille. Onneksi Aurinkoisella ei tainnut olla tussariakaan mukana.

      ———

      Ei kai Mannerheimilla ollut tarkoitusta Judenitsin hajanaisiin joukkoihin liittyäkään, vaan höökiä toisesta suunnasta Pietariin.

      1. Realibolsheviikit pakenivat bolsheviikkikspinan loppuvaiheessa rajan taakse, jos vain suinkin kykenivät. Härski teko heiltä oli antaa komento, että Helsinkiä piti puolustaa viimeiseen asti saksalaisia vastaan. Tuli tuhansia turhia kuolemia.

        Lähtiessään realibolsheviikit olivat ryöstäneet Suomen Pankin valuutat.

        Liekö tutkittu, minkä verran pakolaisten joukossa oli mensheviikkejä eli demokratian kannattajia. En myöskään tiedä, saivatko realibolsheviikit bolshevismista tarpeekseen Venäjällä. Joka tapauksessa monet heistä teloitettiin, koska heihin ei luotettu. Amerikoista tulleet eivät välttämättä bolsheviikkejä olleetkaan.

        ———
        Suomen kommunistit ovat olleet bolsheviikkeja enemmän tai vähemmän eli uskoneet uskoneet väkivaltaiseen diktatuuriin enemmän tai vähemmän.

  4. Matti Klinge on laaja-alainen historioitsija, kulttuuripersoona ja arvostaa tietoa, taitoa ja hyviä käytöstapoja pukeutumiseen lähtien.
    Kävimme vastuullisina järjestäjinä, Porvoon kulttuurinystävät, neuvotteluja kulttuuriministeriössä saadaksemme apurahoja Porvoon Suomen Valtiopäivien v. 2009 juhlallisuuksia varten ja onnistuimme.
    Yksi kutsutuista vierailijoistamme ja luennoitsijoista oli professori Matti Klinge.
    Hän piti kattavan luennon Suomen historiasta eri vallanpitäjien ajoista lähtien. Häntä haastateltiin eri kielillä ja hän vastasi myös kaikilla kielillä ml. venäjä, ruotsi saksa, ranska jne..
    Hänen perinteinen tyylitajunsa on pettämätön olipa kysymys sivistyksestä tai jopa hänen erityisesti rakastamastaan kravatin sopivuudesta pukeutumisen osana.
    On aika ala-arvoista ja tietämätöntä heittä avaukseksi soopaa oman asenteensa silmälaput silmillä. ”Pitäisi panna nurkkaan häpeämään”- häpeä edes !

    1. Sokea hypetys malliin räksyn, räksyn, Karjalainen.
      Klingen oma kirjoitus on sitä, mitä on, eikä kritiikitön kehuminen asiaa todeksi muuta.

    2. Klinge voi osata valita kravatin mutta se ei tee hänestä hyvää historioitsijaa. Klingehän vuosia sitten kiisti Jeesuksen historiallisen olemassaolonkin mikä menee metsään siinä kuin Suomen syyttäminen talvisodasta.. Taitaa olla vaan huomion perään kun antaa omituisia lausuntoja.

  5. Uskon Klingen olevan pätevänhistorioitsijan ja silleen. Mutta viime aikoina on häneltä tullut aika outoja kannanottoja. Mm. kehuskelee Erdogaania ja jopa pitää ihan ok Trumpin valehtelua jne. Krimin valloitus ok.

    1. No tyypillistä vasemmalle kallellaan olevalle keikarille joka haluaa paistatella julkisuudessa.

  6. Vaikka Suomi olisi talvisotaa edeltävissä neuvotteluissa tanssinut päällään, Stalin olisi hyökännyt. Ja tuskinpa se olisi jäänyt edes tähän. Ilmeisesti Stalinin tarkoitus oli panna Suomi hoikkimmasta kohtaa poikki senkin takia, että kun Suomen puolustus olisi murtunut viikoissa (Stalinin arvion mukaan), neuvostojoukot olisivat marssineet saman tien Atlantin rannalle ja ottaneet Kiirunan malmikentät haltuunsa. Ei Stalin olisi eteläiseimpää Ruotsia tarvinnut,ainoastaan Pohjois-Ruotsin; ja Suomen kylläkin kokonaisuudessaan, sekä sotilasstaregisista syistä että myös syystä että Suomi oli entinen Venäjän alusmaa, joka piti palauttaa takaisin äiti-Venäjän haltuun.
    Kiirunan malmikentät näyttelivät suurta roolia toisessa maailmansodasa ja niitä himoitsivat Britannia, Saksa ja Neuvostoliitto.

    Talvisotaa edeltäneissä neuvotteluissa tehtiin myönnytyksiä molemmin puolin, mutta kompastuskiveksi muodostui Hangon alue. Jos Suomi olisi suostunut Hangon alueen ns. vuokraamiseen, se olisi samalla ojentanut de facto hopealautasella Neuvostoliitolle itsenäisyytensä.

    1. Tästä olen eri mieltä sikäli ettei Stalin olisi Kiirunaan uskaltanut hyökätä. Hänen kumppaninsa Hitler tarvitsi Ruotsin malmia ja olisi siitä pahoittanut mielensä. Puna-armeija olikin saanut käskyn toimia rauhallisesti Ruotsin rajalla.

    1. Ei ole, ei voi olla, olemassa mitään oikeaa totuutta historian kysymyksissä. Tästä seuraa että ei myöskään ole mitään väärää totuutta näissä asioissa. On vain vaihtuvia tulkintoja. Historiaa ei voi vääristellä. No, vuosiluvut ovat yleensä vakiintunutta faktaa.

      En ole aivan aina ollut tällä kannalla. Ollessani koulussa alimmilla luokilla hieman toisella kymmenellä meillä oli asiastaan innostunut hyvä historian opettaja. Kerran oppitunnilla hän intoutui ylistämään tätä omaa tieteenalaansa ilmeisenä tarkoituksena kylvää meidän mieliimme ajatusta myöhemmin antautua alalle. Hän kuvaili miten mielenkiintoista historiantutkimus on ja miten paljon siinä on tutkittavaa ja selvitettävää. Muistan silloin ajatelleeni: ”Mitä sinä ukko höriset, onhan kaikki jo selvitetty. Onhan oppikirjassamme selvästi sanottu mnä vuonna mikin asia tapahtui, kuka hallitsi ja niin edelleen.”

  7. Mutta Klinge on Klinge. Aivan yhtäkkiä hän voi rojauttaa näkemyksen, joka yhtä pian murentaa luottamuksen kirjoittajan harkintaan. Vai mitä ajattelisi päiväkirjan (29.6. 2018) päättävästä lauseesta, joka rinnastaa Suomen sote-sotkuja vakaaseen Turkkiin:

    ”Ja siksi on hyvä, että Turkilla on määrätietoinen ja johdonmukainen johto.”

    Eikö lainkaan häiritse, että turkkilaisten vapaudet ja ihmisoikeudet nitistettiin parissa vuodessa? Että satoja tuhansia potkittiin töistään ja vankityrmät täyttyivät?(HS)

    1. Klingelle on tärkeintä että kravatti on suorassa ja saa olla julkisuudessa. Mitäs ihmisoikeuksista. Ja Erdogania sopii ylistää koska hän on lännen vihollinen.

  8. Timo Uotila Uusi Suomi puheenvuoro=Klinge kirjoitti 5.3.2014: ”Pidän aivan ymmärrettävänä sitä, että Ukrainan jouduttua kaaokseen Venäjä käyttää hyväkseen tilaisuutta korjatakseen suureksi virheeksi osoittautuneen Krimin siirtämisen Venäjän federaatiosta Ukrainan neuvostotasavaltaan 1954. Krim on historiallisesti osa Venäjää, asukkaat pääosin venäläisiä, ja kyse on Venäjän laivastosta, Mustanmeren strategisesta merkityksestä. Asialla ei ollut merkitystä ennen vuotta 1991, ja sen jälkeisessä heikkoudentilassa Venäjä ei pystynyt valvomaan intressejään. Vastapäätä on hampaisiin asti NATO-aseistettu Turkki.”

    Hiljattain Paasikivi-Seurassa Klinge esitti näitä samoja näkökohtia. Kyllä sananvapauden maassa saa olla tätäkin mieltä, vaikka EU-Suomi on virallisesti eri linjoilla rankaisemassa pakotteilla Putinin Venäjää Krimin valloituksesta

    1. Oikeasti Krimin alkuperäisasukkaiksi pitäisi katsoa Krimin tataarit, ei siellä ennen tataareja tainnut juuri venäläisiä olla. Se on sitten eri asia, että Venäjä on tehnyt Krimin tataarien kansanmurhan, loput ketkä pääsivät pakoon ovat siellä sun täällä – mm. Turkissa. Hyvin vähän on tataareja enää Krimillä, ja jotka ovat eläisivät mieluummin Ukrainan kuin Venäjän vallan alla.

      1. Putkinen on aika oikeassa, koska neukkula valloitti Krimin parikin kertaa ja teki tapnsa mukaan väestön pakkosiirrot.

        https://fi.wikipedia.org/wiki/Krim

        ”Tataarit valloittivat alueen 1200-luvulla, mutta menettivät sen turkkilaisille 1400-luvulla. Tataarit antoivat nykyisen nimen Krim eli ”linnoitus”

        Krimin kaanikunta luotiin mongolien vallan loputtua 1441 ja sen johtajaksi asettui Hacı I Giray, joka oli etäistä sukua Tšingis-kaanille. Krimiläiset hallitsivat melkein koko aluetta Kuban- ja Dniestrjokien välillä”

        ”Saksa valloitti Krimin 1941 muutamaksi vuodeksi. Neuvostoliiton valloitettua alueen takaisin, Krimin asukkaita syytettiin yhteistyöstä saksalaisten kanssa ja heidät päätettiin siirtää muualle Neuvostoliittoon. Krimin valtaväestö oli Krimin tataareja, jotka Josif Stalin pakkosiirrätti 18. – 20. toukokuuta 1944 Keski-Aasiaan. Huomattava osa 200 000 karkotetusta menehtyi kuljetuksien aikana.

        Venäläistämistoimien yhteydessä vuonna 1946 Krimille vuonna 1921 myönnetty autonominen asema lakkautettiin kokonaan.”

      2. Eivät tataarit mitään Krimin alkuperäisasukkaita ole; valloittivat Krimin vasta 1200-luvulla, 1400 Krimin valloittivat turkkilaiset. 600 eaa Krim oli kreikkalainen siirtokunta.

        1. Tarkkaan ottaen tataarit ovat turkkilaisista sekä mongolikansoista peräisin. Mm kasaarien kaanikunta, johon Krimkin kuului, oli merkittävä alue tataarien historiassa ja tyypillinen mongoliheimoista aikanaan muodostunut kaanikunta.

  9. Onpa surkea proffa – ei voi muuta sanoa.

    Pystyisiköhän tämä proffa kertomaan mitä virolaiset latvialaisen. liettualaiset ja puolalaiset tekivät väärin?

    Viro teki Neuvostoliiton painostuksesta vuokrasopimuksen, joka oikeutti neuvostoliittolaisten sotavoimien pääsyn maahan. Akuksi kaikki näytti hyvältä, mutta sitten.. k.s. alla olevaa otetta.

    Ote alla olevasta tekstistä:

    ”Samaan aikaan Neuvostoliitto oli sopimusten vastaisesti lisännyt tukikohtiensa miesmäärää ja lukumäärää. Alun kolmesta tukikohdasta ja 25 000 miehestä oli kasvanut tukikohtien verkko, jossa miehitysarmeija oli valmiina.
    Baltian maat saarrettiin 14.6.1940.”

    *
    Matti Klinge on suomalainen historiantutkija ja professori. Hänet tunnetaan kirjallisesti tuotteliaana aate-, sivistys- ja kulttuurihistorian tutkijana sekä aktiivisena ja näkyvänä yhteiskunnallisena keskustelijana. [Lähde: Wikipedia ]
    .
    Tämmöistä tarinaa proffa vääntää:

    Matti Klinge : ””Historiaa ja geopolitiikkaa ymmärtämätön” ulkoministeri Eljas Erkko kieltäytyi kaikista Neuvostoliiton ehdottamista aluevaihdoista, ”vaikka Stalin meni erittäin pitkälle myönnytyksissään ja kompensaatiotarjouksissa”.”

    *************************************************************************************************
    Virolainen näkemys vuoden 1939 tapahtumista

    https://balticguide.ee/tie-viron-miehitykseen/

    Tehtiin poliittisia myönnytyksiä yksi toisensa jälkeen. Tehtiin ystävyyssopimuksia, kauppasopimuksia ja luovuttiin sotilaallisesta yhteistyöstä Latvian kanssa sekä suostuttiin lopulta tukikohtien perustamiseen.

    Samankaltaisia neuvotteluja kävivät myös muut Baltian maat, samoin tuloksin.
    Aluksi kaikki näytti hyvältä. Neuvostoliitto varoi tarkoin sekaantumasta Viron poliittiseen elämään ja se keskittyi vain vuokraamiinsa tukikohtiin. Viron poliittinen johto oli tyytyväinen, kun maa sai elää rauhassa samaan aikaan, kun Suomi oli sodassa. Omat ratkaisut koettiin viisaiksi.

    Samaan aikaan Neuvostoliitto oli sopimusten vastaisesti lisännyt tukikohtiensa miesmäärää ja lukumäärää. Alun kolmesta tukikohdasta ja 25 000 miehestä oli kasvanut tukikohtien verkko, jossa miehitysarmeija oli valmiina.
    Baltian maat saarrettiin 14.6.1940.

    Esimerkiksi suomalainen matkustajakone Kaleva ammuttiin alas juuri tämän saarron vuoksi. Neuvostoliitto esitti uhkavaatimuksen Liettualle 14.6. ja 16.6. Latvialle ja Virolle. Tulevat miehitysjoukot olivat jo valmiina tukikohdissaan, sotilaallinen vastarinta oli toivotonta, maat alistuivat. Alkoi miehitys, Viron tasavalta oli mennyttä.

    .
    Suurvaltojen sopimus
    Viron tasavallan kohtalo, samoin kuin muun muassa Puolan ja Suomen kohtalo, sinetöitiin Neuvostoliiton ja natsi-Saksan solmiman Molotov-Ribbentrop-sopimuksen (23.8.1939) salaisessa lisäpöytäkirjassa jossa jaettiin maiden ”etupiirit”. Suomen kohdalla optio ei toiminut, mutta muualla kaavailut toteutuivat.
    Virossa ei ymmärretty, että etupiireissä kyse oli alueliitoksista eikä poliittisista liittolaisuuksista. Salaisesta lisäpöytäkirjasta kyllä tiedettiin tai voitiin päätellä myös sen sisältö. Toki Viro ei ollut ainoa sopimuksen etupiireihin kuulunut pieni maa, joka eli toiveajattelussa. Suomessakin oli huoletonta optimismia ihan omiksi tarpeiksi.

    1. Oli ja edelleen tänä päivänä sitä esittävät kaikenaiset ideologit Klingen malliin.

      1. Tehän voitte mennä väittelemään Klingen kanssa ihan omalla nimellänne. Muussa tapauksessa juttunne ovat täydellisitä asenteellista vessanpönttötavaraa vailla sitä historian laajaa riippuvuussuhdetta lukemattomista eri asioista.
        Aivan typerääkin typerämpää hölmöilyä.

        1. Hölmö näyttää räksyttävän omaa lukkiutunutta asennettaan ja puolustelee sokeasti jalustalle nostamaansa sepustuksenkirjoittajaa.
          Jos et Karjalainen kestä idolisi arvostelua, ei ole pakko lukea sitä.

          1. ”Hölmö näyttää räksyttävän omaa lukkiutunutta asennettaan ja puolustelee sokeasti jalustalle nostamaansa sepustuksenkirjoittajaa.”

            Juhak, olen huomannut tuon saman asian. Tämä hölmö arvostele mieluummin toisia bloggaajia kuin ottaa kantaa itse asiaan.

        2. Jos Klinge on väärässä niin ei professorin arvonimi sitä pelasta. Ja asenteellista potaskaa jauhaa aivan joku muu joka ylistää Putinia, Erdogania ja ties ketä.

  10. Että jälleen tuota propagandaa, että Erkon sota.
    Kuten aikaisemmassa kommmentissani ilmaisin, Suomi olisi voinut välttää talvisodan ainoastaan nostamalla kädet ylös.

    1. Jos sellaisiksi määrittelemiäsi akateemisessa maailmassa on ilman mitään puutetta, osoittaa se elinvoimaisuutta, modernia avantgardea. Jos he olisivat vain jonkinlaista jäännettä Kekkosen ajan ”suomettuneisuudesta”, olisivat he siinä tapauksessa kuihtumaan ja näivettymään päin. Heidän parhaassa miehuuden keski-iässä oleva sukupolvensakin on syntynyt vasta 1970-luvun Tampereen yliopiston taistolaisvuosien jälkeen. Elämä vie ja katsoo eteenpäin, ei taaksepäin, niin että ei tahdo perässä pysyä. Kaikki eivät pysykään kun eivät halua.

  11. On toisaalta surkuhupaisaa lukeä vääntöä, että yksi ulkoministeri Erkko olisi aiheuttanut talvisodan, kirjoittakoon J.K. Paasikivi päiväkirjaansa mitä tahtoo. Mannerheim sanoi Paasikiveä vauhkoksi mieheksi eikä tainnut kovin väärässä ollakaan.

    Sitten pieni palanen talvisotaa edeltävästä tiedustelusta. Seuraavat otannat on Historian tietomatkat-sivustolta, missä lukee ”Artikkeli julkistettiin Suomen historiallisen seuran ja Historiallisen yhdistyksen luentotilaisuudessa Helsingissä 7.10.2002. Teksti Kimmo Rentola.

    Talvisodan tiedustelu on jäänyt suuren sodan varjoon. Talvisodan syttymisestä saakka on ollut selvää, että kummankin puolen tiedustelu epäonnistui, nimenomaan päätelmien tasolla. Suomalaiset tiesivät puna-armeijan valmisteluista, mutta eivät käsittäneet niiden laajuutta eivätkä uskoneet, että sieltä tosiaan tulisi hyökkäys, ainakaan ilman uhkavaatimusta ja taka-rajaa.
    Venäläiset luulivat, että koitos muistuttaisi Puolan itäosien helppoa miehitystä syyskuussa. Rajan yli tultiin jopa soittokunta kärjessä ja varusteena käsky, että Ruotsin rajaa ei saanut ylittää. – –

    NKVD:n poliittisen tiedustelun intomielisin lähde oli kansanedustaja Cay Sundström, muodollisesti sosiaalidemokraatti, agenttinimeltään ilmeisesti ”Graf” eli Kreivi.
    Sundströmillä ei asemansa puolesta ollut kovinkaan salaisia tietoja. – Kun ulkoasianvaliokunnassa puhuttiin Neuvostoliiton vaatimuksista E. Erkko sanoi, ettei Suomen tarvinnut tehdä mitään myönnytyksiä, koska tukena olivat Englanti, Amerikka ja Ruotsi (Erkko ei todellakaan ollut yksin mielipiteensä kanssa, koska Kansainliitto ja mainitut länsimaat).
    Lisäksi NKVD:n upseerit raportoivat Helsingistä omin silmin näkemäänsä. Kuvailu vastasi esimiesten toiveita: paniikkia rautatieasemalla, tyytymättömyyttä sotilaiden parissa jne.

    Hyödyllisempi agenttilähde oli Hella Wuolijoki, jolla oli tarkkoja tietoja ”sotakabinetin” keskusteluista 16.10. ja siltä pohjin selkeä käsitys Suomen mahdollisten myönnytysten takarajasta. – –
    Wuolijoki eritteli sotakabinetin jäsenten asenteita: puolustusministeri Niukkanen suhtautuu vihamielisesti Neuvostoliiton aikomuksiin, ulkoministeri Erkko passiivinen, pääministeri Cajander horjuva. Ainoa poikkeus valtionvarainministeri Tanner, joka oli kehottanut tekemään kaiken mahdollisen, jotta rauhanomainen ratkaisu löytyisi. Ehkä Wuolijoki hieman kaunistelöi perheystävänsä roolia, mutta vain hieman. – –

  12. Talvisotaa edeltäneitä tapahtumia ja neuvotteluja on eloisasti ja uskottavasti kuvattu YLE.n TV 2:n dramatisoidussa dokumenttisarjassa ”Sodan ja rauhan miehet”, joka on yhä katsottavissa YLE Arenassa. Blogialustan ”isänmaalliset” sarjan toki tuomitsevat ”suomettuneeksi”. Sellaiseen ei kuitenkaan viittaa se että Neuvostoliitto ja silloin voimissaan olleet Suomen taistolaiset tuomitsivat sarjan raivokkaasti. Sarjan näyteltyjen osien repliikit on otettu suoraan valtioneuvoston ym. istuntojen autenttisista pöytäkirjoista.

    Ulkoministeri Erkon ja Moskovassa neuvotelleen valtuuskunnan johtajan Paasikiven erimielisyys käy sarjasta hyvin ilmi. Paasikivi pyytämällä pyysi lupaa saada tehdä joitakin myönnytyksiä venäläisille, jotka neuvottelujen edetessä tinkivät koko ajan vaatimuksistaan. Paasikivi halusi näin pelastaa neuvottelut, saada arvokkaan neuvottelukosketuksen jatkumaan, mutta Erkon kanta oli ehdoton kategorisen jyrkkä. Ei mitään myönnytyksiä.

    Kukaan ei voi tietää miten neuvottelut olisivat edenneet jos ne olisivat voineet jatkua. Kaikkein vähiten voidaan spekuloida sillä mihin kaikkeen Suomen olisi ollut neuvotteluteitse suostuminen ja mihin ei. No, Erkon kanta voitti. Tuumaakaan ei annettu periksi, neuvottelut luonnollisesti katkesivat tähän.

    Voittiko siis ulkoministeri Erkon kanta todella? Sen kannan mukaisesti toimittiin. Sotaa ei voitu välttää. Nähtiin ja tiedetään että se syttyi. Näkemättä jäi mitä olisi tapahtunut jos Paasikiven tahdon mukaisesti olisi voitu jatkaa neuvotteluja – siis pitää yllä neuvottelukosketusta – tarkoittamatta oitis suostumista siihen tai tähän. Ei voida tietää olisiko neuvottelemalla saavutettu siedettävä tulos. Paasikivi halusi yrittää eikä heittää pyyhettä kehään. Joka tapauksessa Erkko laski täysin väärin siinä että Neuvostoliitto vain bluffaa eikä hyökkää.

  13. On kumma, että Suomesta löytyy vielä ihmisiä jotka syyllistävät suomalaisia talvisodan syttymisestä.

    Venäläisten toimet suomalaisia, virolaisia, latvialaisia, liettualaisia ja puolalaisia kohtaa perustui sopimukseen, joka solmittiin Moskovassa kesällä 1939 Neuvostoliiton ja Natsi-Saksan välillä.

    Jos suomalaiset olisivat suostuneet Neuvostoliton vaatimuksiin rajasiirroista ja tukikohdan perustamiseen Suomen alueelle, niin meidän kohtalomme olisi ollut sama kuin virolaisten.

    Ilman Gorbatšov’a Viro olisi vieläkin venäläisten miehittämä.

    *

    Mihail Sergejevitš Gorbatšov on venäläinen poliitikko, joka toimi viimeisenä Neuvostoliiton kommunistisen puolueen pääsihteerinä 1985–1991 ja Neuvostoliiton valtionpäämiehenä vuosina 1988–1991. [ Lähde : Wikipedia ]

    1. On kiistaton tosiasia että Neuvostoliitto oli talvisodan aloittaja ja hyökkääjä. Suomi ei ollut edes osasyllinen. Vain siitä voidaan olla eri mieltä tekikö Suomi kaiken voitavansa sodan välttämiseksi.

      1. Tekivätkö virolaiset latvialaisen. liettualaiset ja puolalaiset kaiken oikein, vai kaiken väärin?

        On selvää, että jos suomalaiset olisivat myöntyneet venäläisten vaatimuksiin, niin suomalaisia olisi odottanut sama kohtalo kuin virolaisille kävi – miehitys
        ………………………………………………………………………………………..

        Viro teki Neuvostoliiton painostuksesta vuokrasopimuksen, joka oikeutti neuvostoliittolaisten sotavoimien pääsyn maahan. Akuksi kaikki näytti hyvältä, mutta sitten.. k.s. alla olevaa otetta.
        .

        ”Samaan aikaan Neuvostoliitto oli sopimusten vastaisesti lisännyt tukikohtiensa miesmäärää ja lukumäärää. Alun kolmesta tukikohdasta ja 25 000 miehestä oli kasvanut tukikohtien verkko, jossa miehitysarmeija oli valmiina.

        Baltian maat saarrettiin 14.6.1940.”

        ***********************************************************************************
        On myös muistettava, että virolaiset kävivät rajuja taisteluja venäläisiä vastan , kun saksalaiset olivat perääntymässä virosta.

  14. Putinilla ja Klinge’llä on yksi (ainakin) yhteinen piirre – he kirjottavat historiaa talvisodan syttymisen syistä uudelleen.

    Mihail Gorbatšov’n aikana venäläiset myönsivät totuuksia, jota Putinin aikana ei enää hyväksytä.

    ***************************************************************************************************************************************
    Pari esimerkkiä venäläisten totuuden peittelystä:

    https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006578791.html

    Karjalan joukko¬hautojen löytäjä Juri Dmitrijev tuomittiin lapsen seksuaalisesta hyväksi¬käytöstä kolmen ja puolen vuoden vankeuteen
    ………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………
    Piti kulua 70 vuotta, että venäläiset pystyivät myöntämään puolalaisten upseerien joukkotelotuksen.
    ..
    Marraskuussa 2010 Venäjän duuma antoi julkilausuman, jonka mukaan Stalin antoi henkilökohtaisesti määräyksen Katynin joukkomurhaan. [lähde : Wikipedia ]
    .
    https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/katynin-teloituksilla-yhteys-suomen-talvisotaan/1819130#gs.jj68of

    Katynin teloituksilla yhteys Suomen talvisotaan

    Venäläisten Katynissa, Smolenskin lähellä vuonna 1940 ampumien puolalaisten upseerien kohtalot liittyvät kiinteästi Suomen talvisotaan.

    – Teloituksia Katynissa aikaistettiin, koska vankileireille haluttiin saada tilaa mahdollisia suomalaisia ja Baltian maista saatavia sotavankeja varten, kertoo Suomessa vierailulla oleva Venäjän tiedeakatemia vanhempi tutkija Natalia Lebedeva. Hän on ollut avainasemassa puolalais-venäläisessä historioitsijakomissiossa, joka on tuonut päivänvaloon tuhansien Katynissa ammuttujen puolalaisupseerien kohtaloista toisen maailmansodan aikana kertovat neuvostodokumentit.

  15. Paasikivi toisena neuvottelijana ennen talvisotaa varmaan otti neuvottelujen katkeamisen henkilökohtaisena epäonnsitumisena ja oli ehkä katkera niille jotak eivät antaneet hänelle mahdollisuutta jatkaa tekemällä lisää myönnytyksiä. Ei ole totta, ettei Suomi olisi antanut tuumaakaan periksi, tarjosiahn Suomi palasta alueestaan Kannaksella.

    Mutta jos ajattelemme, millainen Stalin oli ja mihin hän pyrki, niin Suomen kohtalo ilman talvisotaa olisi ollut erittäin varmasti sama kuin Viron. Stalin ei suomalaisia kansana arvostanut ennen talvisotaa: kymmenet tuhannet suomalaiset joutuivat Neuvostoliitossa murhatuiksi. Stalin oppi kunnioittamaan Suomea vasta kun huomasi sen pystyvän pitämään puolensa.

    Stalin kunnioitti vain voimaa ja divisioonia, Suomea hän piti ensin helppona nakkina mutta kun puna-armeija löi päätään Karjalan mäntyyn, Stalin oppi arvostamaan suomalaisten kykyä sotia. Talvisotaa edeltävät neuvottelut olivat teatteria joiden avulla piti murtaa suomalaisten taistelutahto. Hitler käytti samaa taktiikkaa nujertaesaan Tsekkoslovalian ja Stalin oli nopea oppimaan. Jos Suomi olisi antanut periksi, luovuttanut ihmisten koteja ja palan Mannerheim-linjasta Neuvostoliitolle ja tukikohdan alueeltaan, usko kykyyn puolustautua olisi mennyt samalla, pelko ja epätoivo olisivat jääneet. Stalinin olisi ollut helppo viimeistellä Suomen valloitus samalla tavalla kuin Viron ja niin kuin Hitler teki saatuaan Tsekkoslovakialta ensin sen teollisuuden ja puolustusasemat Sudeettialuieden mukana.

    Talvisota oli valitettavasti välttämätön itsenäisyyssota Venäjästä eroon pääsemiseksi. Stalinin ajattelussa Suomi oli menetetty Venäjän heikkouden aikana ja vahvan Neuvostoliiton piti oikaista historian oikku. Kuka uskoo, että Stalin olisi jättänyt uskomansa sotilaallisen tyhjiön Suomen kohdalle kun se hänen uskonsa mukaan oli parissa viikossa otettavissa?

  16. Suomi tarjosi neuvotteluissa jonkin rajalinnakkeen ja muutaman kilometrin rajamutkan oikaisun, ei muuta. Mm. Suomenlahden saaria ei vielä oltu tarjottu, vaikka hallituksen neuvotteluissa kotimaassa niiden luovuttamiseen oli olemassa valmiutta (Mannerheim, Ryti). Ainoastaan tukikohta osasta Suursaarta tarjottiin.

    Ei olisi mitään hävitty jos olisi katsottu venäläisten kortteja eteenkinpäin jatkamalla neuvotteluja. Kun neuvotteluyhteys päästettiin katkeamaan valittiin välitön sotaan joutuminen vaikkakaan sitä ei aiheutettu. Sota olisi toki voinut tulla lopulta neuvotteluja jatkettaessakin. Mutta olisi ollut hyvä yrittää välttää se niin pitkään kuin mahdollista eikä todeta Tannerin sanoin viimeisessä neuvottelussa että sopimukseen ei näytä olevan mahdollisuuksia joten lienee turha jatkaa neuvotteluja. Tämä oli toinen Tannerin supersammakko neuvotteluissa sen menshevikki-tokaisun ohella.

    Yleisesti ei ole ollut mitään todisteita siitä että Suomen kohtalo neuvotteluja jatkettaessa olisi ollut Baltian maiden kaltainen. Se on vain mielipide, jota ei voi osoittaa oikeaksi sanomalla että ”on selvää, että . . .”

    1. Tuossa yllä mainitessani Rytin nimen sattui lapsus. Hän ei vielä talvisotaa edeltävien neuvottelujen aikana ollut mukana politiikassa eikä neuvotteluissa. Tarkoitin pääministeri Cajanderia.

    2. Laitat neuvottelujen katkeamisen Tannerin ”sammakon” piikkiin. Tanner ei ollut Suomen diktaattori eikä hänen sanomisensa olisi mitään voinut päättää. Mutta Molotov sanoi jo neuvottelujen alkuvaiheessa: ”Nyt ovat siviilit käsitelleet asiaa ja kun ei ole päästy sopimukseen täytyy asia antaa sotilaiden käsiin”.

      Suomen valtuuskunta myös lähtiessään jätti Molotoville kirjeen jossa toivottiin neuvottelujen jatkamista. Se oli siis Neuvostoliitto joka päätti lopettaa neuvottelut, suomalaiset odottivat niiden jatkuvan. Stalinin asenteesta kertoo myös se, että Neuvostoliiton vaatimukset julkaistiin radiopuheessa. Siten niistä tuli arvovaltakysymys josta ei aiottu tinkiä.

      Suomi olisi voinut siinä vaiheessa välttää sodan vain suostumalla Neuvostoliiton vaatimuksiin. Niillä raja olisi siirtynyt puolustuksellisesti epäedullsempaan paikkaan; sen pituus olisi kaksinkertaistunut mikä ollsi antanut Neuvostoliitolle mahdollisuuden keskittää joukkojaan lajjemmalle ja lisäksi osa Mannerheim-linjasta olisi jäänyt rajan toiselle puolelle. Uusi puolusutuslinja olisi pitänyt perustaa lännemmäksi täysin linnoittamattomaan maastoon.

      Samalla taktiikalla Hitler uuvutti Tsekkoslovakian jonka presidentti lopulta allekirjoitti antautumissopimuksen kun puolustusmahdollisuudet oli ensin annettu pois.

      1. Neuvotteluvaltuutettu Tanner ei päättänyt Suomen nimissä neuvottelujen lopettamisesta. Se että hän viimeiseksi jääneessä istunnossa totesi että koska sopimukseen ei päästä, lienee paras lopettaa neuvottelut perustui ulkoministeri Erkon ennen tätä istuntoa sähkeitse neuvottelijoille antamaan ohjeeseen ” jos näkökantojamme ei hyväksytä, lopettanette neuvottelut”. Hyvin taitamattomasti ja epädiplomaattisesti muotoiltu puheenvuoro Erkolta ja sen perusteella Tannerilta. Läsnä ollut Stalin sanoi että koska sopimukseen ei päästä hän kannattaa Tannerin ehdotusta. Näin neuvottelut päättyivät. Vasta tämän jälkeen – ei suinkaan neuvottelujen alkuvaiheessa mikä ilmenee jo puheenvuoron sanamuodosta (nyt ovat siviilit käsitelleet asiaa) – Molotov totesi puheenvuoron siirtyvän sotilaille.

        Koko neuvotteluprosessin ajikana suomalainen osapuoli ei missään vaiheessa asettanut kysymystä kategorisesti siten että pitäisikö Neuvostoliiton vaatimukset sellaisinaan hyväksyä vai ei. Hyväksyäkö ne vai ajautua sodan mahdollisuuteen. Niin pitkällä ei asiain käsittelyssä vielä oltu. Neuvoteltiin siitä mitkä Neuvostoliiton lopulliset vaatimukset tulisivat olemaan. Tämä tilanne eli, sillä venäläiset koko ajan vähä vähältä tinkivät alkuperäisistä vaatimuksistaan. Tämä, venäläisten vaatimusten lopullinen selvittäminen jäi kohtalokkaasti kesken neuvottelujen katketessa. Neuvottelujen jatkaminen ei olisi vielä tarkoittanut suostumista venäläisten vaatimuksiin vaan niiden sisällön selville saamista.

  17. Jos Paasikivi olisi pannut suomivaihteensa päälle eli karjahdellut ja polkenut jalkaa, niin Stalinilta olisi mennyt paskat housuun.

  18. Ehdottaessaan neuvottelujen päättämistä tuloksettomina Tanner noudatti kirjaimellisesti ulkoministeri Erkon neuvotteluohjetta ”Unohda, että Venäjä on suurvalta.” Paasikivi käänteli takkiaan silloin tällöin pitkän uransa aikana, mutta hän tajusi jo Moskovan neuvottelujen aikana että Venäjä on suurvalta. ja asennoituu ja toimii suurvallan tavoin.

    Ei ulkoministeri Erkko tietenkään sotaa halunnut eikä siihen pyrkinyt. Hän vain laskelmoi väärin. Hän oletti että jos Suomi ei tee mitään myönnytyksiä ja antaa täten neuvottelujen katketa, Venäjä nuolee haavansa ja tyytyy siihen uskaltamatta länsivaltojen ja Kansainliiton pelossa aloittaa sotaa.

    Paasikivi tunsi paremmin suurvallan ”sielunelämän” ja intensiivisen historian harrastelunsa perusteella ymmärsi suurvaltapolitiikan ja suurvallat vs. pienet valtiot.

    1. Kuten jo edellä kirjoitin, Suomen valtuuskunta jätti lähtiessään Molotoville kirjeen jossa esitettiin toive siitä että tulevissa neuvotteluissa päästäisiin sopimukseen. Ei joki Tannerin tokaisu olisi voinut neuvotteluita katkaista. Sen sijaan Neuvostoliiton asenne oli tinkimätön ja Stalin päätti neuvotteluiden lopettamisesta.

      1. Ulkoministeri Erkko oli valtuuskunnalle ennen viimeistä neuvotteluistuntoa lähettämässään sähkeessä ohjeistanut että jos näkökantaamme ei hyväksytä tahtonette päättää neuvottelut. Tanner noudatti kirjaimellisesti Erkon ohjetta ja esitti neuvottelujen päättämistä tuloksettomina. Stalin ilmoitti yhtyvänsä Tannerin ehdotukseen ja neuvottelut päättyivät. Suomen valtuuskunnan kirjelmä oli tyypillinen tyylikäs diplomatian huomaavaisuus. Siinä toivottiin uusia neuvotteluja tulevaisuudessa. Toki toivottiin, eihän haluttu sotaa, johon Molotov oli jo viitannut neuvotteluprosessin päätössanoissaan…

        Neuvostoliiton neuvotteluasenne ei suinkaan ollut ollut tinkimätön. Se oli tinkinyt useista alkuperäisistä vaatimuksistaa neuvottelujen aikana – mm. kiperimmän kiistakysymyksen, Hangon maa-alueen, se olisi vaihtanut joihinkin lähistön saariin. Tämäkin kysymys jäi auki neuvottelujen katketessa.

        Sen sijaan tinkimätön oli alusta loppuun asti jo lähtökohtaisesti ulkoministeri Erkko. Venäläisten tekemät neuvottelumyönnytykset olisivat vaatineet jonkinlaista vastavuoroisuutta Suomen taholta jotta neuvotteluprosessi olisi voinut jatkua. Paasikivi tämän tajusi ja tätä pyysi Helsingistä, mutta Erkon kategorinen ”ei tuumaakaan” kanta oli järkkymätön. Tämä perustui Erkon kohtalokkaaseen väärään laskelmointiin että Venäjä vain bluffaa eikä uskalla aloittaa sotaa vaikka neuvottelut päättyisivät tuloksettomina. Joten ne saivat päättyä tuloksettomina.

        Venäjä kuitenkin uskalsi sen tehdä ja sota tuli. Meni Hanko ja paljon muuta. Karjalan kannas meni ikuisiksi ajoiksi. Heti Sodan alettua ja Suomen vaihtaessa hallitusta entinen ulkoministeri Erkko hiippaili Ruotsiin.

        1. Asikainen :”Neuvostoliiton neuvotteluasenne ei suinkaan ollut ollut tinkimätön.”

          ****************************************************************************
          Stalinin tavoite oli miehittää Suomi, Baltian maat ja Natsi-Saksan kanssa sopimansa osa Puolasta.

          Katsokaa mitä tapahtui Virolle joka sopi Neuvostoliiton kanssa. Siitä saatte vastauksen miten Suomellekin olisi käynyt.
          ..
          On turhaa teoretisoida Suomen mahdollisuudesta Sopia Stalinin kanssa.
          Neuvostoliitto teki sopimuksia vain ajaakseen asiaansa.
          Mehän tiedämme miten Viron kävi tehtyään sopimuksen Neuvostoliiton kanssa. Venäläiset vähät välitti sopimuksesta – he asteittain miehittivät Viron.

          Suomella oli todellisuudessa kaksi vaihtoehtoa taistella tai antaa venäläisten miehittää maamme.
          …………………………………………………………………………………………
          Tekivätkö virolaiset latvialaisen. liettualaiset ja puolalaiset kaiken oikein, vai kaiken väärin?

          On selvää, että jos suomalaiset olisivat myöntyneet venäläisten vaatimuksiin, niin suomalaisia olisi odottanut sama kohtalo kuin virolaisille kävi – miehitys
          *

          1. Kysymys ei neuvotteluissa suomalaisten taholla asettunut siihen pitäisikö venäläisten vaatimukset hyväksyä vai ei. Kaikille oli selvää että ei pitänyt. Kysymyksessä oli sen selville saaminen mitkä venäläisten vaatimukset lopulta tulisivat olemaan. Tässä mielessä neuvotteluja olisi ehdottomasti pitänyt voida jatkaa ja tehdä ratkaisuja vasta niiden tuloksen täsmentyessä. Vähemmän viisas asenne olisi ollut kieltäytyä kokonaan neuvottelemasta siihen vedoten mitä tapahtui Baltian maissa. Jota ei edes ollut siellä tapahtunut vielä neuvottelujen ajankohtana. Eipä se argumenttina vakuuta edes jälkikäteen 2020-luvulla. ”On selvää että”-väittämä ei ole lainkaan selväksi osoitettavissa.

            1. Asikainen : ”Kysymys ei neuvotteluissa suomalaisten taholla asettunut siihen pitäisikö venäläisten vaatimukset hyväksyä vai ei.

              ”************************************************************************
              Lyhyesti vielä kerran: Suomella oli kaksi vaihtoehtoa.

              1, Myöntyä Stalinin vaatimuksiin – hyväksyä rajamuutokset ja tukikohta Suomen alueella.

              Tällä tavalla Stalin olisi petannut maan miehitystä.
              Sopimukset se oli rikkonut kuten se teki virolaisten kansa.
              Stalinin tavoite oli toteuttaa Moskovassa kesällä 1939 Natsi-Saksan kanssa tekemänsä sopimus

              2. Vaihtoehto: Taistella ja välttää maan joutumisen määräämättömäksi ajaksi venäläisten miehittämäksi.

              [Gorbatshov’n ansiosta virolaisille kävi hyvä tuuri 90-luvulla.]

        2. Molotov esitti uhkauksensa sodasta jo neuvotelujen kolmannen kierroksen alussa. Kun Neuvostoliitto julkaisi vaatimuksensa radiopuheessa niin niissä tuskin oli paljoa tinkimisen varaa enää koska niistä oli tehty arvovaltakysymys. Vai voiko ajatella että Stalin olisi kertonut kansalle suomalaisten kanssa tehdystä ratkaisusta joka olisi näyttänyt Neuvostoliiton nöyryyttämiseltä?

          Mannerheimkin oli valmis johonkin lisämyönnytyksiin mutta kukaan Suomen edustajista ei ollut valmis siihen mitä Neuvostoliitto vaati. Vaikka neuvottelut olisivat jatkuneet niin osapuolet olisivat jääneet kauas toisistaan.

          Suomen ainoa mahdollisuus siinä tilanteessa välttää sota olisi ollut hyväksyä Neuvostoliiton vaatimukset ainakin pääpiirteissään. Ne olisivat merkinneet rajan pitenemistä Kannaksella kaksinkertaiseksi, rakennetun puolustuslinjan osittaista luovuttamista Neuvostoliitolle ja uuden puolustuslinjan pystyttämistä paljon lännemmäs, aivan varustamattomaan paikkaan. Suomen oli valittava sotiminen heti linnoitetuissa asemissa tai myöhemmin paljon huonommissa. Taktiikka oli ajan diktaattoreille tyypillistä: vaaditaan ensin uhkailemalla pääsy sellaiseen asemaan että uhrin puolustautuminen käy miltei mahdottomaksi. Sitten on hyvä esittää uusia uhkauksia ja vaatimuksia kun uhri on avuton.

          Jos nyt lähdetään uskomaan siihen tarinaan, että Neuvostoliitto odotti Saksan käyttävän Suomea sillanpäänään hyökkäykselle niin olisiko se vaara poistunut sillä että Neuvostoliitto ollisi saanut Hangon ja palan Karjalan kannasta? Ja jos ei niin eikö oletettavissa ollut uusia vaatimuksia jotta ”uhka” poistuisi? Eikö Saksa itse ollut antanut Neuvostoliitolle vapaat kädet järjestellä asia joten miksi Stalin olisi tyytynyt johonkin puolivillaiseen ratkaisuun?

        3. Tekihän Suomi myönnytyksiä kahteen otteseen, joten ”ei tuumaakaan” on väärää tietoa. Neuvoteltiin kuitenkin Suomen alueesta ja kyseessä oli Suomen puolueettomuuden romuttaminen. Suomi siis neuvotteli oman aemansa heikentämisestä, ei siinä voi olettaakaan jonkun tekevän suuria myönnytyksiä.

  19. Kallo osaa asian niin kuin Viljo Asikainen, Norppa ja Eemeli. Kalle Kirimin historian. Näillä mielipiteillä on merkitystä, vaikka eri tulkintojakin niihin mahtuu.
    Albanus osaa copy pasten, ei muuta.
    Itse arvostan Klingen erittäin laajaa tieto-taitoa, erikoista persoonaa, omakohtaisin tapaamisin ja kuunteluin luennoilla.
    Tässä oma kronikkani mielipiteistä tykkäsi joku tai ei.

    1. Mulkkuilu on tyylilajeista paras.
      Siinä ei tarvitse välittää tosiasioista eikä käyttäytymistavoista, kunhan mollaa toista kaikin tavoin.

  20. Hölmö jatkaa linjaansa. Hän arvostelee toisia bloggaajia. Itse aiheesta hänellä ei ole mitään sanottavaa.

    Olen samaa mielipidettä alla olevan kommentin kanssa.

    juhak
    30.10.2020 20:55
    Hölmö näyttää räksyttävän omaa lukkiutunutta asennettaan ja puolustelee sokeasti jalustalle nostamaansa sepustuksenkirjoittajaa.
    Jos et Karjalainen kestä idolisi arvostelua, ei ole pakko lukea sitä.

  21. On turhaa teoretisoida Suomen mahdollisuudesta Sopia Stalinin kanssa.

    Neuvostoliitto teki sopimuksia vain ajaakseen asiaansa. Mehän tiedämme miten Viron kävi tehtyään sopimuksen Neuvostoliiton kanssa. Venäläiset vähät välitti sopimuksesta – he asteittain miehittivät Viron.

    Suomella oli todellisuudessa kaksi vaihtoehtoa taistella tai antaa venäläisten miehittää maamme.
    …………………………………………………………………………………………

    Tekivätkö virolaiset latvialaisen. liettualaiset ja puolalaiset kaiken oikein, vai kaiken väärin?

    On selvää, että jos suomalaiset olisivat myöntyneet venäläisten vaatimuksiin, niin suomalaisia olisi odottanut sama kohtalo kuin virolaisille kävi – miehitys
    .
    Viro teki Neuvostoliiton painostuksesta vuokrasopimuksen, joka oikeutti neuvostoliittolaisten sotavoimien pääsyn maahan. Akuksi kaikki näytti hyvältä, mutta sitten.. k.s. alla olevaa otetta.
    .
    Ote virolaisten kirjoittamasta tekstistä:

    ”Samaan aikaan Neuvostoliitto oli sopimusten vastaisesti lisännyt tukikohtiensa miesmäärää ja lukumäärää. Alun kolmesta tukikohdasta ja 25 000 miehestä oli kasvanut tukikohtien verkko, jossa miehitysarmeija oli valmiina.

    Baltian maat saarrettiin 14.6.1940.”

    ***************************************************************************************
    On myös muistettava, että virolaiset kävivät rajuja taisteluja venäläisiä vastan , kun saksalaiset olivat perääntymässä virosta.

  22. Neuvostoliton lumoissa olevien ihmisten kannattaisi miettiä minkälaisen hirmukoneiston kanssa Suomi ja Baltian maat joutuivat n.s. neuvottelemaan.

    [ Puolasta ei edes neuvoteltu, vaan Neuvosliitto ja Natsi-Saksa hyökkäsivät yhtä aikaa maahan.]
    .
    Tällaista oli meno Neuvosto-Karjalassa ennen kuin Neuvostoliitto alkoi toteuttaa Moskovassa kesällä 1939 sopimaansa aluejakoa Natsi-Saksan kanssa.
    .
    Ote alla olevasta:

    ”Heistä dosentti Markku Salomaan mukaan vuosina 1937 – 38 teloitettiin Neuvosto-Karjalassa ainakin 3 935 suomalaista. Salomaa pitää tapahtumien selvittämättä jättämistä kulttuuriskandaalina.”

    ********************************************************************************
    https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000006707848.html
    1.11.2020

    Havumetsä Pietarin laidalla kätkee synkän salaisuuden – maassa lepäävät tuhansien syyttöminä teloitettujen suomalaisten tarinat

    Levassovan joukkohaudalta Pietarin laidalta löytyy harvinaisen karulla tekstillä varustettu kivipaasi. Se on omistettu ”kaikille suomalaisille, jotka kuljetettiin teuraaksi neuvostovallan aikana”.

    *
    https://www.savonsanomat.fi/paakirjoitus-mielipide/2815378
    .
    Suomen historiassa on vieläkin harmaa aukko Neuvosto-Karjalassa 80 vuotta sitten tapahtuneista suomalaisrakentajien teloituksista. Niiden syynä olivat Josif Stalinin vainoharhaiset kuvitelmat.

    Noista suomalaisrakentajien kohtalon vuosista ei ole tehty pitävää valtiollista selvitystä, vaikka kyse on ollut suuresta inhimillisestä tragediasta. Selvitykset ovat olleet yksityisten tutkijoiden varassa.
    Heistä dosentti Markku Salomaan mukaan vuosina 1937 – 38 teloitettiin Neuvosto-Karjalassa ainakin 3 935 suomalaista. Salomaa pitää tapahtumien selvittämättä jättämistä kulttuuriskandaalina.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *