https://yle.fi/uutiset/3-11410199
”Korona osoitti ilmastonmuutoksen valtavan haasteen: vaikka maailma pysähtyi, ei hiilidioksidin määrä ilmakehässä ole vieläkään vähentynyt”
Hiilidioksidipäästöt ovat vähentyneet, mutta ilmastossa ei seurauksia näy.
Kuvittelevatko nämä ilmastouskovaiset, että ihmeitä tapahtuu parissa kuukaudessa?
Kaikki muutokset tapahtuvat hitaasti eikä niitä kovin hyvin ole kyetty tähänkään asti ennustamaan.
Toki katastrofin ennustamisella saa otsikoita aikaan, mutta ei sillä ihmeitä aikaan saada.
Ei ne kuvittele ihmeitä tapahtuvan kuukaudessa. Mutta tietävät asioista enempi kuin hihhulit. Tai Eemeli.
Uutta hiilidioksidia syntyy automaattisesti koko ajan – uloshengitysilmassamme on runsain mitoin hiilidioksidia.
Luonto puolestaan kuluttaa sitä hiilidioksidia kasvien ja fotosynteesin yhteydessä – luonnon normaalia kiertokulkua.
Hiilidioksidi ei ole myrkky eikä saaste, sitä on ihan turha jahdata. Sen sijaan oikeaa saastuttamista, kuten tappavien pienhiukkasten päästöjä, kannattaisi vähentää.
Eipä se ketään ilmastoa ymmärtävää yllättänyt, että muutokset ovat hitaita. Johan se olisi pitänyt oppia otsonikerroksen kanssa.
Juhani on kyllä oikeassa, saasteet edellä pitäisi katsoa asiaa.
Tuossa kai viitattiin mittauksiin meren pinnan tasolla.
Mikäli lentely vähenee, niin voisi olettaa, että kasvihuoneilmastokaasut H2O, N2O ja CO2 vähenisivät yläilmakehissä.
Ilma kiertää tuulien vaikutuksesta ilmakerroksesta toiseen, mutta erottautuuko raskaimpia kaasuja kierrosta niin, etteivät ne nouse yläilmakehiin lämpösäteilylukoiksi?
Ilman ominaispaino on vähän suurempi luin typen paino 2×14, typpioksidin 14+2×16, vesikaasun 2×1+16, hiilidioksidin 12+2×16 ja soista erittyvän metaanin 4×1+12. Vaikka vesikaasu on kevyttä, niin kyömyys saattaa tiivistää sen sateeksi ennen nousua yläilmakehiin.
Meren keskellä sijaitsevan mittauspisteen tulokset saattavat nousta verrattuina mantereen ilman pitoisuuksiin, mikäli meribesi luovuttaa siihen liuenneita kaasuja.
Ilmantutkimuspalloilla saadaan tietoa kaasujen pitoisuuksien vaihteluista yläilmakehissä. Kiinalaiset ilmoittivat kuukausia sitten rajun kasvihuoneilmastokaasun, typpidioksidin, pitoisuuksien vöhentymisestä yläilmakehissä sen jälkeen, kun lentoliikenne oli vähentynyt.
Typpioksideja tulee lentoliikenteen lisäksi dieselmoottoreista ja lannoitteista.
Typpioksideja tulee kaikista moottoreista ja kaikesta palamisesta.
Aiemmin tehtiin autonmoottoreita, jotka toimivat laihalla seoksella säästäen bensiiniä. Kun ei ollut hiiltä tai vetyä poltettavaksi, niin happi yhtyi typpeen.
Kalysaattoreihin liitetty automatiikka lisää polttoainetta, jos typpioksidia tulee liikaa ja vähentää polttoainetta jos hiilivetyjä tulee liikaa. Pakoputkistoon on liitetty anturi, joka tutkii pakokaasun pitoisuuksia.
Lentokoneissa vastaavaa systeemiä ei ole.
Näin olen ymmärtänyt.
Dieselmoottoreissa virtaa enemmän ilmaa kuin mitä palamiseen tarvitaan. Joten varmaan typpioksidiakin muodostunee.
Typpioksidin määrää lisännee lämpötilan korkeus. Oletan suihkuturbiinin käyttävän ylimääräistä ilmaa korkeassa lämpötilassa, jolloin superkasvihuoneilmastokaasun tuotto olisi runsasta.
Ilmastoa tutkivat jäbät lienevät olleet vähän yksinkertaista väkeä, eivät ole pystyneet hahmottamaan kokonaisuutta.
Maailmassa fossiilisia aineita (kivihiili, öljy ja maakaasu) otetaan maaperästä miljoonia tonneja vuosittain. Kivihiileen, öljyyn ja maakaasuun sisältyvä hiili päätyy enemmin tai myöhemmin ilmakehään hiilidioksidin muodossa [ CO2 ]. Samanaikaisesti maapallolla hävitetään metsiä jalkapallokentän kokoinen alue joka kuudes sekunti. Mistä ihmeen hiilinielusta professori Markku Kulmala puhuu? – teitäänkö hän itsekään?
.
Nykyisessä tilanteessa ihmiskunnalla ei ole mitään keinoa pienentää ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta. Vain ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvunopeutta voitaisiin pienentää.
*********************************************************************************
https://yle.fi/uutiset/3-11410199
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuudessa päästöjen pudotus ei kuitenkaan näy.
– Olisi vaatinut, että kolmen kuukauden asemasta maailman pysähdys olisi kestänyt puoli vuotta tai yhdeksän kuukautta. Tämä osoittaa sen, että ennen kuin päästöjen väheneminen näkyy hiilidioksidipitoisuuksissa, päästöjen pitää vähentyä vielä huomattavasti enemmän tai vastaavasti hiilinielujen pitäisi kasvaa, kertoo aerosoli- ja ympäristöfysiikan professori Markku Kulmala.
Kasvihuoneilmastoa silmällä pitäen kriittiset kaasut tulisi pitää lähellä maan pintaa, jossa ne lisäisivät kasvua.
Lentokonealumiinista voitaisiin tehdä veneitä.
Lentokerosiinin hinta kymmenkertaiseksi.
Jos el rällääminen loppuisi, niin voitaisiin vihjaista BLM -liikkeelle, että lentokapteenit ovat enimmäkseen kalpeanaamoja.
Ei hätää, kun Venäjän ikiroudat sulavat, niin saadaan ihan imaista maakaasua hengitettäväksi ja vähän öljyä suupieliin maisteltavaksi.
… ja kun höyrypäisyytemme vuoksi ( maapäällinen itse aiheutettu eroosio ) maapallon kallistuskulma himan heilahtaa, niin aamen !
Hajoamistuotteena syntyvän heliumin yksiatomisen kaasun ominaispaino on yleensä 4, metaanin 16, typen 28.
Keveytensä takia helium karkaa avaruuteen. Näon myös metaania karkaa. Vesikaasuakin, jonka ominaispaino on 18, karkaa. Veden karkaamista hidastaa veden tiivistyminen nesteeksi kohotessaan.
Oletettavasti lentoliikenne nopeuttaa veden karkaamista, koneiden tuottaessa vettä yläilmakehään.
Metaani saattaa noustessaan hävittää jonkin verran otsonia.
Eiköhä metaani mene heti ilmakehän yläosiin, koska typpimolekyylin ominaispaono on 2×14 ja metaanin 12+4×1.
Ominaispainoerot luultavasti erottelevat kaasuja.
Jokainen on pannut merkille, kuinka keveän vesikaasupitoisuuden ollessa suuri ei lämminkään savu meinaa nousta ylös. Oletettavissa on, että tällöin myös raskas hiilidioksodi laskeutuu maata kohden ravitsemaan kasvustoa. Vesikaasun ollessa suuri myös sateet ovat yleisiä, jolöoin hiilidioksidi huuhtputuu maahan, josta se haihtuu kasveille.
Kun ilmassa on vähän vesikaasua, se on raskasta, jolloin lämmin savu nousee ylös päin. Tällöin myös raskas hiilidioksidi saattaa karata tuulten mukana ja hajaantua ilmakehään.