https://www.iltalehti.fi/talous/a/5c3d94df-d928-412f-af66-adce59217a2f
”Teollisuusliitto uhkaa lakkorikkureita järeillä toimilla: ”Yritykset saartoon ja ikuinen leima””
”Vaikka suurin osa esimerkiksi ”rikkuriyhtiö” Keitele Groupin 495 työntekijästä ei kuulu Teollisuusliittoon, silti yritykseen kohdistetut rikkuritoimet ovat Alapartasen mukaan oikeutettuja.
– Meidän mielestämme kaikki nämä työt ovat lakon alaisia, jolloin myös kaikki henkilöt, jotka yrityksessä työskentelevät, ovat rikkureita riippumatta siitä, ovatko he järjestäytyneitä vai eivät.”
Eli 50-luvulle jämähtäneet ay-jyrät katsovat olevansa oikeutettuja määräämään lakkoon nekin, jotka eivät kuulu liittoon ja lakon alaiseksi yritykset, joiden väki ei halua kuulua liittoon.
Ei ihme, että liitoista erotaan eivätkä nuoremmat edes liity.
Millähän tuon sakin saisi päivitetyksi 2020-luvulle………….
Se tarvitsee ensin yhden asian: luottamuksen. Niin kauan kun eri osapuolten välillä ei ole luottoa, ei tule sovintoja.
Sitten se tarvitsee toisen asian: saavutetuista eduista luopumisen. Niin työnantaja- kuin työntekijäjärjestötkin keräävät mahtavaa mammonaa itselleen, ilman mitään hyötyä jäsenilleen.
Verovapautta nauttiva #ayliike kutsuu työtä tekevää ihmistä yhteiskunnan loiseksi. Iida Seppälä, joka mainitsin blogissani:
https://www.pirkanblogit.fi/2020/harri_rautiainen/teollisuusliiton-kolmen-viikon-lakko-alkoi-mutta/
”Minua on uhattu sillä, että en tule koskaan saamaan mistään töitä, jos lähden Versowoodista, koska olen rikkuri.”
Älä huoli Iida, Ay-liike ei palkkaa vaan yrittäjä. Eikä kannata lähteä Versowoodista, jossa saa palkkaa muualle, missä sahat seisoo.
Vikaa on molemmissa tahoissa. Riitaan tarvitaan kaksi, yksin ei voi riehua, tai on se ainakin tylsää. Eikö nämä nyt osaa vaan sopia asioita ja duunit jatkuu ja firmat pysyy pystyssä. Mikä mättää hiekkalaatikolla…?
Eihän asioita voida yksipuolisesti sopia.