Heräsin vesisateeseen. Ilmankos nukutti makeasti. Huussireissulla lämmin sade herätti mukavasti. Taivas oli harmaa, joten päädyin pitämään lepopäivän kotona. Ja kyllä me Vilman kanssa levättiinkin. Aamukahvin jälkeen takaisin petiin ja yön seikkailuista väsynyt pikkukisu riensi viereeni.
Päivän kauppareissulla alkoi sataa. Kaupassa oli vilinää, joten selvästi juhannusostoksia oltiin tekemässä. Hemmottelin itseäni ja ostin ison pitsan ja vähän namuja. Kotia kohti ajellessa oikein kunnon kaatosade yllätti. Pari kertaa salama iski, se taas aiheutti sydämentykytyksiä kun en ollut ottanut töpseleitä irti. Onneksi ei tietokone ollut saanut siipeensä.
Muutamaan päivään ei tarvitse kastella kukkia eikä hernemaata. Ruoho on taas ajamista vailla. Mutta kun on laiskottelupäivä, niin on laiskottelupäivä. Sisällä mittari näyttää yli 26 astetta. Sormilla näpyttely saa hien pintaan. Hiki laiskan kirjoittaessa tai hellät on kirjoittajan kädet. Hieman vanhan kansan sanontoja muuntelin.
Olen kuvitellut, että noilla hulvattomasti tienaavilla olisi jäänyt ns. sukan varteen, pahojen päivien varalle omaisuutta. Nyt kuitenkin yksi jos toinenkin valittaa lehtien palstoilla miten ovat joutuneet rahapulaan. Onko niin, että nämä julkkikset jotka tienaavat normaaleihin palkansaajiin rutosti enemmän, pistävät rahaa palaamaan kaiken maailman hullutuksiin ja nyt työttöminä ovat persaukisia.
Päiväkirjani vakiovieras Martina Aitolehti oli taas tänään vuorostaan Seitsemän päivää lehden kannessa vai oliko se Hymylehti. On kuulemma niin umpirakastunut. Näin se vaan heillä käy. Ensin erotaan, itketään muka, että saadaan lehteen kuva surevasta Martinasta ja viikon päästä uusi rakkaus on saapunut elämään. Ei se kuulkaa noin mene jos ihminen on rakastunut ja on vakavassa suhteessa. Puhun kokemuksen vahvalla rintaäänellä. Oikeasti surutyö kestää pitempään kuin muutaman viikon.
Korona uutisia:
- koronan tiedotustilaisuudesta jäi jotenkin ristiriitainen olo. Rajoituksia puretaan aika rajusti, mutta saamaan aikaan kansalaisille edelleen painotetaan turvavälejä, käsienpesuja ja kokoontumisia sumpuissa tulee välttää. Jo nyt on ollut havaittavissa itse kullakin lepsuilua ohjeista.
- hyvä kun omaiset pääsevät viimein tapaamaan läheisiään. Vastuu on kova vierailijoilla kuin henkilökunnalla. Vanhusten puolella on hyvin hauraita ihmisiä, jotka ovat alttiita sairastumisille. Uskotaan kaiken menevän hyvin.
- Ruotsin Jällivaaran tilanne taas kertoo siitä, ettemme ole eri alueilla ikään kuin turvassa. Ei tarvita kuin tartuttaja jonka kautta saattaa levitä virus leviämään. Olkaamme siis tarkkana ja noudattakaamme edelleen ohjeita.
Ilta-Sanomissa oli kuvia bikineissä olevista naisista. Otsikossa kerrottiin jokaisen olevan bikinikunnossa ulkomuotoon katsomatta. Ei helkkarissa. Minä en bikinejä päälleni laita vaikka olisin millaisessa kunnossa tahansa.
Huumoria:
Kuuntelin kerran baarissa kun kaksi naista jutteli. Toinen sanoi puolisoaan kovaksi ja kylmäksi. Kuinka noin rumasti voit sanoa, kysyi toinen. No, ostimme vesisängyn ja aamulla mieheni puolisko sängystä oli jäässä.
”Ilta-Sanomissa oli kuvia bikineissä olevista naisista. Otsikossa kerrottiin jokaisen olevan bikinikunnossa ulkomuotoon katsomatta. ”
Kysymys oli varmaan noista ns. Miss Suomi kandidaateista, jotka enemmänkin muistuttavat ojanvarresta kiskaistuja riukuja ja puuterinokkasia tavallisia kylänraitin likkoja.
Missiainesta noissa ei ole vrt. oikeat missit kuten Armi Kuusela, Tanja ( Vienonen) Karpela, Ursula Rainio, Virpi Miettinen jne.
Nyt saatte olla kateellisia.
Olin eräässä valtakunnallisessa ”Aurinkotyttö”- missikilpailussa yhtenä tuomareista. Mukana oli myös missikeisari Eino Makunen.
Oli se kamalaa puuhaa, kun nokan edessä pyrittivät bikinilannettaan. Varmaan jäivät silmän reiät muutenkin niihin vähiin rihmoihin. Hiki tuli otsalle, silmät pyörivät ja jalat löivät tsat-tsat tsaata.
Äänestin oikein, kun pääsin yhtenä isännistä tanssilattialle pyörittämään missiä – osasi tanssia hitaan valssinkin- oli se kaunista, meinaan se missi ! Saimme raikuvat aplodit.
Kaunis vaimoni katseli menoa- tuttua puuhaa, kun tuossa valssissa sentään housut pysyivät vielä jalassani.
Etkös Heikki ole lukenut uutisia; se Tanja Karpela on nykyisin oikein erämissi, etsiskelee liito-oravia oikein palkallisena.
Eipä minua juuri nämä missihommat ole koskaan kiinnostaneet. Joku viisas kerran mainitsi; se mitä kehossa ja ulkomuodossa on runsaasti, se on korvienvälistä pois.
Kalle, tiedän. Tapasin Tanja Karpelan Eduskunnassa hänen ollessaan kulttuuriministerinä, kun haimme rahaa erääseen porvoolaiseen kulttuuriprojektiin.
Oli ministerimissillä ihan järki päässään ja jalat maassa kauneutensa lisäksi.
Eipä täällä paljon vettä ole sadellut, kadut ihan kuivia. Toisaalta ei täältä kämpältäni kyllä näköaloja ole, hilseillyttä puutalon seinää ja pätkä katua; ulos kun menee, hienot rannikko- ja merimaisemat. Soittelin kotiin, kuulemma Mirri ei ole vaivautunut kuin kerran päivässä poikkeamaan, siilit kyllä syöneet koko pöytänsä tyhjäksi päivittäin. Aamiaiselle pitäisi minunkin hankkiutua pikapuoliin.
Iltapäivällä hammastarkistukselle, illalla haen auton remontista/huollosta ja sitten iltalaivalla kotiin.
Tänä aamuna selvisi minulle, että joudun ilmeisesti melkoiseen ruuhkaan kun helsinkiläiset änkeytyvät kesämökeilleen. Minä kun en tuosta mökkeilystä oikein jaksa intoutua, miltei mökillä kun asun.
Minäpä kerran olin kuljettamassa näitä missiedokkaita ympäri Suomea. Olivathan ihan tavallisia tyttöjä, silloin sai vielä niin mainita. Tarjosin auton ja itseni kuljettajaksi.
Täällä ei ole satanut, ei sitten pisaraakaan, ei oikeastaan koko keväänä.
Ja Tampereella erittäin hieno ilma, ei pisaraakaan. Kaverini soitti Artjärveltä, jossa oli aikanaan kesäpaikkamme, että tuli kaatosade 40 mm ja myrsky pyyhkäisi ohi.
Juupa juu, sadetta luvattiin, mutta kuivaksi tuo maanpintakin jäi.
Eilen kun 06.50 kirjoitin, että Tallinnassa on poutasää; puolitoista tuntia myöhemmin tuli ukkoskuuro ja vettä sitä vaan tuli ja paljon. Yleinen ilmiö Tallinnassa varsinkin, nuo hulevesikaivojen kaadot ovat sellaisia, että kadut helposti lainehtivat.
Tuo helsinkiläisten ryntäys maalle ei sitten kaikkialla konkretisoitunutkaan ruuhkiksi. Ihan oli normaali torstai-illan liikenne jopa Turunväylän alkupäässäkin.
Hyvä niin, ennen puolta yötä sitä oltiin jo kotosalla.
Kyllä muuten laivalla joka paikassa nuo rajoitukset olivat huomioidut; hissiin vain yksi henkilö kerrallaan, lattiapinnoilla 2+2-merkinnät jne.
Tänään sitten nostetaan lippu salkoon ja uudet vastat tehdään saunaa varten.