Maanantai 23.3 korona ajatuksia

 

 

Pientä pakkasta kevätaamuun. Eilinen päivä meni rakkaani kanssa saunoessa ja viettäessä yhteistä aikaa Virtain Ohtolassa. Mirjam ei ole toista viikkoon tavannut yhtään ihmistä, enkä minäkään muuta kuin veljen ja kaupan kassaa. Olemme tottuneet elämään paljon omissa oloissa.

 

Näyttää käyvän niin, että jokainen päivitys täytyy alkaa sormea heristämällä. Nyt jo puhutaan armeijan puuttumisesta, ulkonaliikkumiskiellosta ja kaupunkien eristämisistä, kun ihmisille ei näköjään mene kalloon toden olevan kyseessä.

 

Vai on onko toisilla muka omat säännöt, kun lähdetään reissuihin miten tahtovat ja osat kokoontuvat kuin ei mitään huolen häivää olisikaan. Ja sitten hoitajat ja muut pakosta työssä käyvät tekevät kaikkensa etteivät sairastuisi. Hoitajat jo lähettivät vakavan viestin kaikille asiasta – hyvä niin.

 

Meillä Kihniölläkin on nähty autoja lomakylän mökkien edessä. Sieltä vaan etelästä tullaan, täydennetään lähikaupassa varastoja, vaikka eivät tiedä ovatko viruksen kantajia. Tämän todenperäisyyttä en tiedä, somesta vain lukenut. Mutta jos on, niin kyllä on vastuutonta ja itsekästä toimintaa, muista piittaamatonta, hyi hyi.

 

Sitten siitä ajankulusta:

  • Miksi ei YLE lähetä vanhuksille mukavaa ohjelmaa aamusta iltaan?
  • Vaikka vanhoja kotimaisia maalaiskomedioita, vanhoja sketsiohjelmia ym.
  • Tässä muutamia suosikkejani. Tankki täyteen, Reinikainen, Vain muutaman huijarin tähden, Pirunpelto, Metsolat ym. Englantialaisia komediasarjoja kuten vahoista ukoista kertova Vielä virtaa jne.
  • Myös Poirotit ja Neiti Marple olisivat mukavaa viihdettä. Ja tietenkin kotimaiset hauskat elokuvat, kuten Hilman päivät ja mitä niitä onkaan.
  • Kansa kaipaa nyt muutakin kuin vain yhtä samaa koronaa. Kertokaa suosikkejanne.

 

Mielenterveydestä pari sanaa. Tarkkailen itseäni. Huomaan kuinka minuun vaikuttaa henkisesti negatiiviset uutiset maailmalta ja meiltä koronasta. Ehkä jopa stressikipu on syy kolotuksiini. Jotenkin usko pikaiseen paluuseen entiseen horjuu ja luo hieman alakuloa.

 

Eilen sitten kuulin, kuinka Italiassa kuolonuhrit ovat laskusuunnassa. Kiina on saamassa kuriin viruksen ja suomalaisilla on ehkä lääke koronan vaikutuksen lievitykseen, jos toisella korvalla oikein ymmärsin. Ja kas, kuin salamaniskusta mieli alkoi luoda toivoa – kyllä tämä tästä. Ja päästäänkö sittenkin viruksen osalta suurimmaksi osaksi säikähdyksellä. Jos jätetään pois talouden piinat. Positiiviset tunteet nousivat pintaan. Tietenkin syynä oli myös saunominen ja yhdessäolo kumppanin kanssa.

 

Lopuksi taas piristystä päivään: Entä jos tulee ulkonaliikkumiskielto? Miten käy minun ulkohuussi reissujeni? Täytyykö anoa erikseen kulkulupaa kodin ja huussin välille? Ja montako reissua päivälle anoisin? Jos anon vaikka neljä ja sitten tuleekin se suurempi hätä – puristelenko loppupäivän hampaat irvessä pakaroitani ja toivon, ettei ryppyreikä vuodaJ

 

Eilen ajellessani kotiin muistelin tien varressa ennen olleita puhelinlinjoja. Kiittelin nykyisiä langattomia puhelimia – ei ainakaan virus pääse puhelinlinjoja pitkin levittäytymään – siitäs sait viruksen pirulainenJ)Kohta on meidän riskiryhmäläisten kaupassa käynnin vuoro. Ei kun hampaiden ja käsien pesulle. Hyvää alkavaa viikkoa, pidetään yhteyttä – vaikka näin netin kautta.

13 vastausta artikkeliin “Maanantai 23.3 korona ajatuksia”

  1. Aika hyvää pohdintaa Hannulta, tuosta tv:stä ehkä hieman eri mieltä kun sitä en juurikaan katsele.
    Millä on vuorokaudesta toiseen tuo tosi tv; pihanäkymäni työpöytäni äärestä. Mustarastaita tosi paljon, pikkuisia varpuslintuja samoin, juuri nyt tuolla 300 m päässä ruokailee ainakin kolme kaurista.
    Riistakamerassa ei tänään mitään uutta.
    Vielä ei laulurastas sulostuta klo 04,00 lehdenhakuani mutta kyllä kait se siitä.
    Ihmetykseni on, ettei yhtään siiliä ole näkynyt.

    1. Niin se kuule Kalle on, että luonto ja sen seuraaminen on parasta elokuvaa. Ajattelen lähinnä kaupunkien kerrotalojen vanhuksia ja miksi ei myös maalla asuvia liikuntakyvyttömiä ja kodeissa pakotettuja olemaan. Hyvää päivän jatkoa sinulle Kalle. Mukava lukea sinun kirjoituksia kanoista ja muista eläimistä ja kotioloista.

      1. Eiväthän nämä kotioloni poikenne mistään syrjäseudun asujamiston elämisestä.
        Millä luontonautinnot tuleva nimenomaan kotieläinten (maatiaiskanojani) ja villien eläinten ns yhteiselosta.
        Mielestäni näin meidän suomalaistenkin tulisi suhtautua muualta tuleviin; suvaita muttei karsia.

  2. Olen Hannun kanssa tv:stä samaa mieltä. Nyt tulee niin surkeaa tavaraa, että ruutu pysyy kiinni, mitä nyt itseään toistavat uutiset joskus katsotaan. Kyllä nuo vanhat tv- sarjat olivat mestariröitä verrattuna nykyisiin surkeaakin surkeimpiin formaatteihin.

  3. Ainahan voi katsoa Netflixiä ja uusimpia leffoja. YLE areenalla on ihan jees dokkareita. Aloittakaa vaikka ison palapelin rakentaminen.

  4. Mökillä olin viikonloppuna, siellä ei ollut viruksia, jäät paukkui kun ovat niin korkealla ja vesimassat jään alla lähtee liikenteeseen. Siinä oli bassoa hyvin. Kohta tässä etätöitä taas jatketaan, ei ole tekemisen puute. Sekä uudet silmälasit käyn optikolta, koiranpentu testasi aiemmat suussaan, ei kestänyt.

  5. Olihan se tämän alkuviikon ”iso” uutinen kun ei reserviläisiä pilkkupukuineen ja arabihuiveineen sittenkään kutsuttu, tuskin kutsuttaneenkaan vahtimaan tavallisten kansalaisten menemisiä ja tulemisia.
    Hallitus on tehnyt mielestäni aivan hyvät toimenpiteet kansalaisten hyväksi. kaupat ovat avanneet omat aukioloajat vanhalle väestölle. Keski-euroopassa vasta tätä suunnitellaan.

    1. Juupa juu, miksiköhön joku suhtautuu niin kielteisesti reserviläisiinkin?
      Toki saahan reserviläisiinkin suhtautua, miten haluaa, mutta jotenkin on tuollainen katkerantuntuinen sävy tuossa kommentissa.
      Saattaa olla, ettei tarvita, mutta saattaa olla, että joku yllättyy.
      Jos liikkumiskieltoja laajennetaan esim. koskemaan Uuttamaata, eivät poliisin ja armeijan resurssit välttämättä riitä eikä ns. apupoliiseja enää edes ole.

      1. juhak, on äijän käppänöitä joilla ei ole muuta kuin paha mieli, sille me emme mahda mitään.

  6. En suhtaudu kielteisesti reserviläisiin; erittäin tärkeä osa maanpuolustustamme …tämmöiset yltiöpäiset reserviläiset, siinä kritiikkini kohde.
    Moni saa pilkkupukunsa etumuksen märäksi kun ehkä ja jos saa käskyn ihan aseen kanssa ilmoittautua ihan tavanomaiseen harjoituskokoonpanoon. Siinä on kritiikkini kohde.
    Jos juhak luulet, että vanhana sotilaana suhtautuisin kriittisesti yhteen maanpuolustuksemme tärkeimpään elementtiin … ???

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *