Ennen aamukuutta riensin huussiin. Olin kuulevinani käen kukunnan, vain kerran. Vanhan kansan mukaan elinaikaa olisi siis enää vuosi jäljellä. Yöllä oli ripauttanut hiukan vettä. Niska ja hartiat ovat kovasti hierontaa vailla. Vaativat venyttelyä ja erilaisia liikkeitä. Kirves käteen ja puita halkomaan, eiköhän siitä lihakset vetreydy.
Korona aikana on huomannut kuinka ennen tuli kaupoissa käytyä turhaan. Nyt korkeintaan pari kertaa viikossa käyn ostoksilla, ennen lähes joka päivä. Kai sekin on ollut tavallaan sosiaalinen tapahtuma. Toisaalta turhaakin rahan menoa, kun piti vain yksi asia hakea, mutta tuli pois kaupasta kassi täynnä.
Just saatiin pihalla työt tehtyä ja lähdettiin syömään, kun tuli kova raekuuro ja maa ihan valkoiseksi. Ei kauaa kestänyt ja iltapäivällä jatkettiin puurtamista. ”Ruokatunnilla” soittelin taas ystäville ja kyselin jaksamisia ja vointeja.
Iltapäivällä luin paikallislehden digilehdestä Kolmostien terveyden toimitusjohtajan Tero Järvisen vastauksen kirjoitukseeni. Piti vähän nikotella, kun ihmettelin vastausta. En sitä tässä avaa enempää.
Korona havaintoja:
- laumasuojaan ei pidä pyrkiä, aivan kuten hallitus on koko ajan toiminut, toteaa immunologian professori Seppo Meri. Eikö Ruotsi ole toiminut juuri päinvastoin.
- yli 70 kymppisiä armahdetaan hiukan. No, ehkä rumasti sanottu. Rajoituksen ovat toden totta olleet tarpeellisia, mielestäni.
- saa nähdä miten käy kun ravintolat avautuvat kuinka sitä pöhnässä turvaväleistä huolehditaan? Iskupaikoissa sitten heitellään vaan lentosuukkoja, vai miten se menee.
Lauantaiksi lupailtiin jo 20 asteen lämpötiloja. Jokohan uskaltaisi talviturkin heittää. Ilta-Sanomat kyseli tänään, voiko mökillä mennä alasti uimaan. Meillä menee siten, että Mirjam menee alasti ja minä uikkareissa. Miksi menen uikkareissa? Lauantaina oli katiskassa 2.5 kilon hauenvonkale. Ajatelkaa nyt, annan hauen mieluummin viedä vaikka ukkovarpaan kuin ainoani. Elämä on kuulkaa valintoja, uidessakin.
Huumoria:
Naisten logiikka on armoton. Siitä esimerkki. Toimittaja oli Mannerheimin tiellä tekemässä kyselyä. Pysäytti ohikulkijoita ja kysyen: Miten suurena mahdollisuutena pidätte, että tuossa kävellessä dinosaurus tulee teitä vastaan? Ei mitenkään mahdollista, vastasi suurin osa. Kunnes eräs nainen vastasi, mahdollisuus on puolet ja puolet. Siis mitä, äimistynyt toimittaja tivasi. Nainen vastasi: Se joko tulee, tai sitten ei tule. Sanoppa muuta.