Luottamus päättäjiin horjuu

 

Luin moneen kertaan 8.7 tässä lehdessä julkaistun, nimimerkillä ”Totuus helpottaa” mielipidekirjoituksen ja siihen annetut kolme eri vastausta, koskien Suutarin Pihlajan toimintaa. Samana päivänä kerrottiin Sitran tutkimuksesta jossa todettiin kansalaisten luottamuksen puolueisiin ja poliittiseen järjestelmään romahtaneen.

 

”Ihmiset eivät koe tulleensa kuulluiksi. Ongelma pitää purkaa systemaattisella ja positiivisella tavalla, jotta kaikki kokisivat olevansa mukana”. Kuulostaako tutulta? Tuosta olen jankuttanut väsymiseen asti, johon Sitran tutkimuksessa viitataan. Valtuustoryhmämme teki jopa valtuustoaloitteen kuntalaisten kuulemistilaisuuksista.

 

Miksi ihmiset eivät luota puolueisiin ja kokevat poliittisen järjestelmän murskaavan huonoksi? Olisiko syynä, että ihmisiä pidetään vain ”vaalikarjana”. Kuten Sitran tutkimus totesi ”ihmiset eivät koe tulleensa kuulluiksi”.

 

Suutarin Pihlajaa koskeva kirjoitus oli esimerkki miten kuntalaiset sivuutetaan. Olen kolme vuotta ollut päättäjänä ja joka ainoassa valtuuston kokouksessa kertonut kuntalaisten huolia sosiaali – ja terveyspalveluistamme ja kysynyt mikä on tilanne. Kysymykseni ja huolenaiheeni eivät ole olleet tuulesta temmattuja, sillä niin monilta eri luotettavilta tahoilta olen epäkohdista kuullut.

 

Vastaukset ovat olleet ympäripyöreitä. On vedottu erilaisin syin, miksi ei voi kertoa ja kerrottu kuinka asiakkailla, hoitohenkilökunnalla on omat kanavansa joiden kautta toimia. Ihmiset kokevat kuitenkin joutuvansa monimutkaisen byrokratian rattaisiin, turhautuvat ja jättävät asiat usein sikseen.

 

En tiedä onko koskaan otettu ”koppia” kertomistani huolista. Vasta kun Aluehallintovirastoon tuli valituksia ja sen myötä tarkastuskäyntejä Suutarin Pihlajaan, jolloin heiltä tuli selvityspyyntö, asiaan puututtiin.

 

Eikö tämä yksi esimerkki jo kerro, miksi luottamus poliittiseen järjestelmään on romahtanut. Jos kuntalaisten ja työntekijöiden huolet olisi otettu vakavasti, ei valituksia ylimpiin valvojiin olisi tarvinnut tehdä. Ymmärrän kyllä kun palvelumme ulkoistettiin, että toimintaympäristö muuttui olennaisesti. Yksityinen palvelujen järjestäjä yrittää tehdä tiliä, kuten sen kuuluukin tehdä, valitettavasti, toisin kuin kunnan omassa toiminnassa. Se taas aiheuttaa monella eri tavalla ongelmia, kun kaikesta yritetään tinkiä. Sitten olemme tilanteessa jossa vaitiolovelvollisuus Kolmostien terveyden asioihin astuu kuvaan. Tästä varoittelin aikanaan kun ulkoistamista alettiin suunnitella.

 

Valtuustoryhmämme järjesti kuntalaisten kuulemistilaisuuden, Puumilan ollessa täynnä väkeä. Mitä siitä voimme päätellä? Kuntalaisia kiinnostaa oman kunnan asiat ja he haluavat olla mukana tekemässä kunnastamme parempaa. Kihniön sairaalan kohtalo oli puheenaihe numero yksi. Tilaisuus oli vahva näyttö kuinka ihmiset ovat valmiita olemaan mukana heitä koskevissa elintärkeissä asioissa. Väitän tilaisuudella olleen myös merkitystä kunnanjohdon päätöksestä nostaa ”kissa pöydälle” palvelusopimuksesta Parkanon kanssa.

 

Kihniön Kuntastrategiassa hienosti halutaan kuntalaiset mukaan ja osallistumaan kunnan toimintoihin. Se vaan ei riitä, että ihmiset ovat mukana eri yhdistysten kautta, tekevät talkoita jne. Erittäin hyviä ja tarpeellisia ovat, mutta asukkaat haluavat myös päästä mukaan kunnan ytimeen. Jos kuntalaisille kerrotaan avoimesti ja reilusti kunnan suunnitelmista ja toimintatavoista, ei se vähennä piiruakaan kunnanhallituksen, kunnanvaltuuston, lautakuntien tai viranhaltioiden merkitystä. Näissä elimissä tehdään lopulliset päätökset.

 

On kulunut muutama viikko kun valtuusto teki päätöksen yhtiöittää vesilaitoksen. Nyt kun olen asiaa tuuminut, lukenut paheksuvia kommentteja yhtiöittämisestä ja keskustellut ihmisten kanssa, olen tullut ajatuksiin, että asian valmistelu olisi pitänyt tehdä huolella.

 

Jälkiviisastelua tai ei, mutta tosiasia on, että kuntalaisille jäi ihan käytännössä paskanmaku suuhun.

Meille valtuutetuille tuli Pöyryn selvitys yhtiöittämisestä viime tingassa. Asialla oli kiire jotta talouden tasapainottaminen onnistuisi vuoden loppuun. Näistä kirjoitin jo aiemmin tähän lehteen. Kerroin kantavani vastuun päätöksestäni, se siitä.

 

Eikö tämäkin päätös olisi kannattanut tehdä huolella ja ajoissa ja sitten tuoda kansalaiskeskusteluun ennen päätöksen tekemistä? Kuntalaiset olisivat päässeet purkamaan ”höyryjä”, antaa mielipiteensä puolesta tai vastaan, kuulla miksi kunta suunnittelee yhtiöittämistä, oltu vuorovaikutuksessa kuntalaisten kanssa. Tässäkin asiassa meillä kaikilla päättäjillä olisi ollut toivomisen varaa parempaan työskentelyyn.

 

Olen usein esittänyt neuvoa antavia kansanäänestyksiä kuntalaisia koskevissa tärkeissä asioissa. Esitin sitä jopa vesihuollon yhtiöittämisestä käydyssä keskustelussa. Jos jossain vaiheessa yhtiö aiotaan myydä, niin siitä pitää ehdottomasti järjestää kuntalaisten neuvoa antava kansanäänestys.

 

Tuleeko meille tuulivoimaa vai ei, se on ajankohtainen tuota pikaa. Se jos mikä aiheuttaa puolesta ja vastaan mielipiteitä. Tämäkin asia on hyvä tuoda kuntalaiskeskusteluun perusteellisesti, vaikka kunta olisi mukana vain kaavoittamisessa.

 

Kirjoitukseni tarkoitus ei ole tuomita kunnan päättäjiä, enkä koe sitä rakentavana, mutta haluan nostaa esille huoleni demokratian kehityksestä ja siitä luottamuspulasta joka vallitsee koko yhteiskunnassa, eikä kuntamme ole poikkeus.

 

Elämme voimakasta uutta aikaa, jossa digitalisoinnin myötä ihmiset elävät tässä ja nyt. Ottavat asioista selvää, ottavat kantaa sosiaalisessa mediassa, haluavat vaikuttaa ilman liittymistä puolueisiin, tulematta mukaan puoluetoimintaan. Se meidän päättäjien on huomioitava. Siksi kuntalaisia ja asukkaita ei saa jättää pois heidän omista, tärkeistä asioista. Vain siten voimme saada poliittisina päättäjinä luottamusta ja uskoa päätöksiin joita joudumme tekemään – niitä ikäviäkin päätöksiä.

 

Jos emme ennen ensikevään kuntavaaleja tee tarvittavia korjausliikkeitä, eli aidosti halu ottaa kuntalaiset mukaan kuntamme kehittämiseen, kuulemaan heitä, saada heiltä ideoita ja ajatuksia ihan ydinkysymyksissä, voi ihmiset hyvinkin äänestää ns. jaloillaan, se taas olisi hyvin ikävää demokratian ja kansanvallan kannalta.

 

Hannu Tiainen Kihniö