Edessä Tampereen reissu

 

 

Kovasti on syksyinen aamu. Hämärää jotta ihan valoja täytyy pitää. Tässäkö se kesä nyt oli?

 

Aamu ollut erikoinen kun soittelin sairaanhoitajalle ja sitten hammaslääkärille, kun joka puolella tuntuu vaivoja olevan.

 

Iltapäivällä lähtö Tampereelle. Illalla on nimittäin Mirjamin tyttö varannut liput Ratinan stadionille. Eilen jo alkoivat yleisurheilukisat ja tänään jatkuu. Lähinnä menemme jännittämään Mirjamin lapsenlapsen Arttu Korkeasalon, kuulamörssärin kilpailua. Täytyy pukea syksyisesti kun tuo lämpötila huitelee 10 asteen paikkeilla.

 

Politiikan huomioita:

• katselin eilen A – Studion lähetystä. Paikalla olivat pääministeri Sanna Marin ja oppositioedustajat Kai Mykkänen kokoomuksesta sekä Riikka Purra perussuomalaisista. Seuraan tiiviisti politiikkaa ja olen perehtynyt jollain tavalla EU: n asioihin, niin kyllä tuo EU paketti, mikä solmittiin, pisti miettimään, kuka oikeasti tietää, mikä siinä on hyvää ja mikä huonoa? Äänestin aikoinaan liittymistä vastaan, enkä oikein ole nähnyt siinä mitään hyvää tavalliselle kansalle, mutta nyt en koronan ja sitä edeltäneen talouskriisin jäljiltä oikein ymmärrä mikä juuri nyt olisi parasta.
• paikallispolitiikassa näyttää tulevan mielenkiintoinen. Terveyspalveluistamme edelleen väännetään kättä Parkanon kanssa. Ensi keväänä ovat kuntavaalit ja ilmeisesti se sähköistää myös kuntapolitiikkaa. Toivottavasti ihmisiä kiinnostaa ja saamme ehdokkaita.
• Ehdokas asettelusta tuli mieleen pieni humoristinen juttu. Kerroin eilen Vapaaseurakunnan tilaisuudesta asemalla. Hyvä ystäväni yritti houkutella minua sanaa kuulemaan telttaan. Sanoin, tehdään vaihtokauppa. Tulen kuulemaan sanaa, jos sinä lähdet meidän listalle ehdokkaaksi. Ei tullut kauppoja.

 

Kerron usein meidän kissoista. Se viime viikonloppu kun jouduimme olemaan Mirjamin kanssa poissa kodeistamme vuoroon yötä toistemme luona, aiheutti suuttumusta molempien mirreissä. Saimme tahoillamme lepytellä tovin ennen kuin loukkaantuneet kisut antoivat meille anteeksi. Viesti oli selvä, antakaa olla viimeinen kerta kun tuolla lailla meitä kohtelette.

 

Paino on taas päässyt huolestuttavasti karkaamaan käsistä. Mirjam jopa totesi kuinka kumpu alkaa näkyä. No, päätin alkaa laihduttaa. Yhden illan ja seuraavan aamupäivän kidutin itseäni, eikä yhtään paino hellittänyt. Lähdin siitä paikasta Maurintorille, ostin lohtukarkkeja, se siitä laihduttamisesta.

 

Kohta poikkean terveyskeskuksessa mittauttamassa tulehdusarvot ja sitten auton nokka kohti Virtaita. Matkalla Tampereelle poikkeamme Taide Nuuttilassa, jossa on kuulemma upea näyttely.

 

Vähän kevennystä hieman ankeaan heinäkuun säähän: Kuten tiedetään, talonmiehiä ei juurikaan enää ole. Heistä on mukava juttu. Talonmiehillä nimittäin oli aina valmiina taivaspaikka? Ihmettelette varmaan kuinka niin? Siksi kun siihen toiseen paikkaan heitä ei missään tapauksessa huolita. He kun koko ajan olisivat siellä säätämässä lämpöä pienemmälle.