Aamu alkoi sumuisena, mutta lämpimänä. Lämmin sää ja sade olivat yhdessä saaneet jo ruohon osin vihertämään pihassa. Liikenne oli hiljaista järvisuomen tiellä pyhäaamuna. Kesärenkaat vähän jumputtavat. Kiinalaiset ovat, mutta en usko viruksen iskeneen renkaisiin.
Päivällä kävimme purkamassa majavien tekemiä patoja. Melkoisia insinöörejä ovat, hyvin olivat padot pitäneet. Kyllä alkoivat ojat solista kun saimme padot auki. Taitaa tämäkin kesä mennä taistelussa järven pinnan korkeudesta.
Haa, ette usko mitä tein? Haukkokaa henkeänne! Laitoin nimittäin ruokaa. Bravuurinumeroni ruuan laitossa on karjalanpaisti. Karjalanpaistissa on monta eri versiota. Omani on äitini peruja. Ilmeisesti Sortavalan maalaiskunnassa tehtiin juuri sellaista kuin itsekin tein. Herkullista tuli ja kirjoittaessa meinaa kuola valua suusta.
Posti taas hiillostaa asiakkaita. Kotiin tuli kirje jossa kehotetaan postilaatikot siirtämään tiettyyn paikkaan. Nopeuttaa muka jakelua. Velipoika jo kiukkuisena puhisi, että miksi eivät itse siirrä laatikoita? Kuitenkin valittavat työn vähyyttä kun pitää nurmikkoja leikata ja pihoja kolata. Mirjam joutui myös naapureiden kanssa siirtämään laatikot viime syksynä. Niinhän siinä kävi, kuten valitettiin, että aura-autot hajottavat laatikot. Korvasivat kyllä pitkän soittokierroksen jälkeen.
Postista tuli mieleen kun vein kirjettä postiin. Oli kuulemma liian painava, tarvitsee ostaa lisää postimerkkejä. Minä siihen, että sittenhän se vasta painaakin kun lisää merkkejä lätkäistään – ei auttanut purnaus.
Jatkan purnausta. On se merkillistä, että eläkkeitä voidaan makuuttaa pankissa jos kuun vaihde sattuu viikonloppuun. Nytkin eläkkeet tulevat vasta 4.5. Varmaan monella pienellä eläkkeellä kitkuttavalla oli tiukka viikonloppu ilman rahaa. Miksi eläkejärjestöt eivät tähän epäkohtaan puutu?
Korona ajatuksia:
- luin, että virus ei kuulemma tartu asianajajiin. Joku ylpeys se on viruksellakin, todettiin uutisessaJ
- tein vaihteeksi puhelinkierroksen ystävilleni. Hyvin ovat jaksaneet ja sopeutuneet rajoituksiin. Toiset ovat lukeneet, toiset lenkkeilleet jne. Yhteinen puheenaihe oli, miten kauan vielä ja saadaanko Virtatupa auki milloin?
- Hallitus istui koko pyhäpäivän säätytalolla puimassa miten koronan kanssa edetään. Kuukausipalkallako ovat? Vai saavatko sunnuntailisätJ)
Kuten tiedätte, vietän osan ajastani armaani luona Virroilla. Tiedätte senkin, että Virtain kuuluisin ihminen on karhunkaataja Martti Kitunen. Kitunen kaatoi joidenkin arvioiden mukaan lähes 200 karhua. Virtolaiset arvostavat Martti Kitusta ja vuosittain jaetaan vuoden Virtain Karhu, äänestämällä.
Yksi karhu jäi Kituselta kaatamatta. Hänet aina tilattiin kaatamaan karhu kun uhkasi karhu viedä karjan. Pahus sentään kun kukaan ei älynnyt tilata Kitusta kaatamaan sitä suurinta karhua – meinaan verokarhua.
Juteltiin kaverin kanssa. Kysyi olenko tavannut Tasavallan Presidenttiä. Minä, että mitä? Onko Niinistö julkisuudessa sellaista väittänyt?
Se karjalanpaisti, tai oikeastaan uunipaisti; se kuuluu venäläistyylisiin ruokikin. Venäläiskeittiön runkohan on iso pihauuni tai tuvan uuni. Paisti ainakin meillä
tehdään ns yön yli hauduttamalla.
Ei ole resepti monimutkainen; lihaa, sipulia, porkkana- ja lanttukuutioita, siis lihaa, juureksia, mausteina maustepippuri ja suola (meillä myöskin valkosipuli), siis yksinkertaista mutta se pitkä hauduttaminen ja vielä mielellään valurautapadassa (hyvä ja tasainen lämmönsiirto), se sen oivallisen maun antaa. Karjalanpaistia valmistettaessa tehtiin samoille lämmöille myöskin ja usein kukko; lanttu-, liha- tai kalakukko.
Meillä tuo varsinainen leivinuuni on siksi pieni, että sinne mahtuu paistin lisäksi ja usein tehdäänkin, kukko.
Kuten kerroin, niin on monta versiota. Äiti teki sen niin, että sian etuselkää ja lapaa, sekaan sipulia pippuria ja uunissa avovuoassa. Läskinpalat päällimmäisinä ja myös luuta, antamaan makua. Lauantaisin aina meillä oli, ja joo, äiti teki usein lanttukukon uuniin.
Ei täällä meillä mikään.lämmin ole, vaikka kaikkihan on suhteellista, jos neljä plusastetta sitä on.
Posti on ikuinen puheenaihe, eikä kukaan tiedä onko siitä kellekään mitään hyötyä. Meillekin posti lähetti kirjeen, että voi mennä aina vaan jakelu myöhemmäksi. Se siis niputetaan ensin Tampereella, sitten se kuskataan läpi Urjalan Forssaan, siellä se niputetaan uudestaan jakajalle ja tuodaan taas Urjalaan. Jos minä lähetän siis kijeen naapuriin, niin se käy ensin kahdessa kaupungissa ja tulee sitten naapuriin. Onko siinä mitään järkeä?
Niinistö muuten oli aikanaan meillä vallesmannina.
Meillä oli kyllä aamusta jo 7 astetta, mutta kosteaa. Vai on Niinistö ollut teillä nimismies. Oliko sinulla koskaan asiaa Saulille:)
Hannu, oli juu jonain lomittajana yhden kesän. Minä en ollut missään yhteydessä häneen, olin varmaan silloin aika tiiviisti pääkaupunkiseudulla töissä.
Tässä aamusella kirjoitellessa tuli huomattua eräs mielenkiintoinen episodi. Ei se tuo Mirri mikään turha poika olekkaan.
Monesti olen maininnut, että se ei tunne mitään mielenkiintoa lintuihin, ei tunnekkaan. Muutama minuutti sitten huomasin pihan kivikasan juurella liikettä; pienehkö rotta tai iso myyrä. Sitten iski harmaa salama, Mirri, se oli kytännyt tuossa saunan nurkalla ja voi sitä nopeutta millä jyrsijästä tehtiin entinen ja Mirri kiikutti saaliinsa saunan alle.
Kyllä vaan kissa on ylivertainen pyydystäjä, ei sille mitkään loukut vedä vertoja. Kyllä on kannattanut ruokkia Mirriä.
Älkääs nyt liikaa noita kissoja kehuko. Peto se on ja pikkulinnut herkkua. Tuolla pöntön päällä se kyteksii kun poikaset yrittävät lentoonlähtöä. Ja pirulaisella terävät kynnetkin. Paras hiirenloukku se vaan on, mutta kärrää saaliinsa rappusille ihailtavaksi.
Minun kissatuntemukseni perustuu vain tuohon ”meidän Mirriin” ja siihen kyllä pätee, mitä kirjoitellut olen. Päivät pitkät kun se on minulle seuraa pitänyt ja useamman vuoden ajan ja sen touhuilua seurailen ihan aitiopaikalta.
Minä teen pöntön kattoja jätepellistä reilulla kallistuksella. Siitä saisi hyvän kissavideon katin kaapaistessa.
Joo tänään on karjalanpaistin aika minulla ja oikea oppista suolakurkkua ei maustekurkkua kyljessä siiklin myötä aion siirtää nälkää joksikin aikaa
Meillä oli lämpö asteita aamusella n 05 00 + 0700 Astetta terv tepivaari
Näyttää olevan monipuolisia reseptejä, hyvää ruokahalua Tepi.
Kiitos Hannu no menee vielä vähän aikaa tuoksut tosin on jo kämpässä mutta paisti saa lämmitellä uunin lämmössä vielä jonkin aikaa terv tepivaari
Karjalanpaistia hieman parempi versio on ns. ”lihakippo” satakuntalaisen kartanoemännän ( anoppini) tapaan:
Raaka-aineet: naudan kulma tai sisäpaistia ja possun lihapaloja ( ei filettä) yhtä paljon, silavan ( pekonin) viipaleet, sipulia, porkkanaa, vettä, vahvaa kahvia, kokonaisia mustapippureita, laakerinlehti ja suolaa.
Lihat keitetään ( ei pekonia) ripauksella suolatussa vedessä arviolta puolikypsiksi, pannaan voideltuun uunipannuun sipulit, porkkanat ja silava(pekoni) pohjimmaisiksi, lihapalat päälle. Lisätään vettä ja vahvaa kahvia niin, että koko komeus juurí ja juuri peittyy. Ripaus vaikka ruususuolaa, laakerinlehti (det) ja kokonaiset pippurit joukkoon.
Uuniin 200 C noin 30 min min. sitten jäähdyttelyä 100 C noin 30 min.. Ei kantta päälle koko aikana.
Konstailematon ja yksinkertainen kohtuuajassa valmistuva vaikka lounasherkku.
Sopii muusin tai keitettyjen perunoiden kanssa.
Kyllä nyt Heikki laittoi sellaisen ohjeen, etten ennen ole kuullut. Taitaa olla vähän samanalainen kuin Johannes Virolaisen ohje. Tässä taas nähdään kuinka eri puolilla Karjalaa paistia tehtiin eri lailla.
Hannun mainitsema eläkkeiden maksupäivä puree tosi pirullisesti montaa eläkeläistä, mikäli sen maksupäivä osuu juuri noin kuun vaihteessa.
Jotkut etuudet maksetaan ennen pyhiä; miksei eläkkeet ?
Ennen sotiahan ei karjalanpaistia läntisessä Suomessa tunnettu; se tuli karjalaisten mukana mutta valmistustapa hauduttamalla ei oikeastaan vieläkään ole kaikille tuttua.
Toisaalta, sähköhellan uunissa ei tuo hauduttaminen edes onnistu kuten puulämmitteisessä leivinuunissa.
Meillä nuo rasvaiset lihapalat laitetaan aina padassa päälimmäisiksi ja juurekset ja lihat kerroksittain mausteineen. Hauduttaminen luonnollisesti ilman kantta.
Karjalanpaisti on meidän suvussa sen alkuperäisen niminen eli uunipaisti, jonka nimi on ollut käytössä Karjalassa jo muinoin. Karjanpaisti nimi tuli muiden suomalaisten evakkoon tulleiden paistiruan nimeämisestä. Tätä tulee tehtyä niin kesällä kuin talvella. Nykyään se yhdistetään vääränlaisesti vain jouluun.
Venäläinen keittiö; karjalanpaistin alkuperäinen nimi on paisti; määriteltynä valmistustavan mukaan, ruukku-, uuni- tai pätsipaisti.
Karjalainen ruokakulttuuri perustuukin juuri venäläiseen keittiöön.
Tarkempia tietoja voi etsiä; datsha.com
Savolainen ruokakulttuuri kuuluu myöskin ns itäiseen ruokakulttuuriin.
Minun sukua on karjalasta ja tiedän tämän asian tarpeeksi hyvin ilman muita viisasteluja.
http://www.datsha.com/ruokanurkka/
Yllä suora linkki, ken haluaa tutustua. Hienoja ruokaohjeita kerrakseen.