Kirjoitin tänään jutun paikallislehteen. Olin luvannut pidättäytyä valtakunnan politikoinnista korona viruksen ajan. Katsoin, että nyt ei ole aika poliittisille yhteenotoille vaan kannatta keskittyä voittamaan epidemia yksissä tuumin. Kuitenkin se jatkuva nokkiminen koronasta olevia vastuuhenkilöitä kohtaan, sai pyörtämään hetkellisesti päätökseni. Enempää en halua avata, joten se siitä.
Eilen sitten eduskunta keskusteli samasta josta olin keskustellut kunnanjohtajamme kanssa. Eli pienten ja keskisuurten yrittäjien nopeasta avusta, jota byrokratia jarruttaa. Keskustelu oli asiallista ja olen varma eduskunnan yhdessä löytävän keinot auttaa hädässä olevia. On toki tehty jo paljon monin eri tavoin.
Vaihdoimme valtuuston puheenjohtajan Petteri Viinamäen kanssa eilisen päivitykseni tiimoilta muutaman kommentin. Petteri laittoi pari linkkiä josta näkee kuinka USA talous syöksyy rajusti. Työttömyys on ennätyslukemissa, oliko peräti 6,6 miljoonaa työtöntä. En halua pelotella enkä maalta uhkakuvia, ja ehkä on parempi antaa olla, ettei toivottomuus iske kovin syvälle. Viimeistään alkusyksystä tullaan käymään kovaa vääntöä talouspolitiikkamme ja EU: n linjauksista.
Kuten huomaatte, eilisestä ei saa aikaan kuin tylsää tekstiä. Mutta kun tämä on koronapäiväkirja, niin kait siitä on vielä muutamia huomiota laitettava.
- Hyvä uutinen oli, kuinka hallitus antaa miljoona euroa korvaamaan leipäjonoja, jos oikein ymmärsin. En tiedä ketkä jakavat? Kunnat ja seurakunnat ja jotkut muut? Mihin miljoona riittää, siihen minulla ei ole vastausta.
- Kerrottiin myös lääkkeiden riittävän. Suomella on varmuusvarasto. Sitä jäin pohtimaan, kuinka usein varastoja joudutaan vaihtamaan, koska monet lääkkeet menevät vanhaksi vuodessa?
- Jos me olemme lujilla rajoitusten tähden, niin miettikää kuinka valtavien paineiden alla on se väki joka vastaa koko tästä korona baletista? Täytyy olla paineensietokykyä loputtomiin, kun kaiken aikaa ovat silmätikkuina. Yksikin sana tai lause väärin, niin media repii kappaleiksi.
Lumentulo ja takatalvi pysäyttivät hetkeksi töiden tekemisen ulkona – ei vaan huvittanut, kuten yhden jutun otsikossa mainittiin. Siivoaminen sisällä vasta myrkkyä onkin. Yritän kuin Uuno Turhapuro selittää kumppanilleni siivoamisen lykkäämistä: Olen niin eläinrakas, etten millään raaskisi luopua sängyn alla olevista villakoirista.
Turhapurosta ja siivoamisesta tulikin mieleeni miten kunnon aviomies osallistuu siivoamiseen? Nostaa jalkansa vaimon imuroidessa.
Laittaisiko huomenna runon jonka tein jo muutamia päiviä sitten kun pihassa oli keväinen tunnelma. Näkkyypähän, kuten Kalle Päätalon eno Kalle tuumasi usein sanoa, laiskansutjakka kun oli.
Olet oikessa. Täälläkin jatkuva päättäjien mollaaminen ja tikuilla törkkiminen ei johda mihinkään. Väärän tiedon levittäminen tai provosointi poliittisen tilanteen horjuttamiseksi tai viranomaisten uskottavuuden heikentämiseksi on jopa kyberturvallisuysviradton Jarno Limnelin sanoin vakava toimi. Siihen horjuttamiseen syyllistyvät jopa toimittajat ip-lehdissä, josta sitten asenteelliset lukijat jatkavat. Vakavaa !
Älä muuta sano Heikki. Asiallisen kritiikin ymmärrän, mutta tuollaiset juttujen linkittämiset esim. facebookissa joiden jutuissa vaan etsitään tikulla, että saisi solvata, ilkkua ja ilkeillä, ei sovi minun ajatusmaailmaan.
Olen nyt aika tiiviisti seurannut koronatilanteesta käytyä keskustelua niin yleisellä tasolla kuin näilläkin sivuilla.
Tekeekin mieleni kysyä, että missä menee se raja asiallisen kritiikin ja mollaamisen välillä. Näillä sivuilla kun tuo esiin hallituksen toimiin kohdistuvaa kritiikkiä, syytetään jälkiviisaudesta, mollaamisesta, valeuutisoinnista ja vaikkapa mistä.
Kuten on käynyt ilmi, niin hallitus on skarpannut toimintaansa pitkälti myös sen johdosta, että hallituksen toimia on asiallisesti kritisoitu ja ulkopuolelta on kohdistettu painetta hallitusta kohtaan.
Täällä myös syytetään oppositiota tämän tilanteen varjolla tapahtuvasta politikoinnista. Tuo ei kyllä pidä paikkaansa. Laajasti eri eduskuntapuolueiden piiristä on kuulunut sanomaa, että eduskunta on nyt yhtenäisempi ja sopuisampi kuin aikoihin.
Viimeksi eilen A-studiossa vihreiden Emma Kari näin todisti. Karin sopuisa ja rehellinen arvio oli kyllä itselleni hieman yllätys, koska olen oppinut tuntemaan Karin melko kärkkäänä, oppositiota moittivana poliitikkona
Olen todennut, että parin blogistin mielestä tehtyjen munausten esiin tuominen on mollausta.
Ilmeisesti hallitus on näille niin pyhä, ettei mitään saa arvostella.
Se, että hallitus on parantanut toimintaansa, ei ole perustelu hyssyttämiselle, mutta joillekin ilmeisesti tosiasiat ovat liikaa.
Opposition syyttely on vain osoitus hallitususkovaisten sokeudesta, koska oppositio ei mitenkään ole politikoinutomaan piikkiinsä, vaikka onki jonkin verran hallitusta kritisoinut ihan todellisten munausten takia.
Kyllä näin on poliittisella korkealla tasolla, mutta täällä sitä yhteistä yrittämistä ja tahtoa jokunen sabotoi minkä kerkiää kaivelemalla kaiken mahdollisen vian kusisessa tilanteessa olevasta hallituksesta.
Hallitus on tehnyt monta todistettua munausta ja virheiden myöntämisen ja korjaamisen sijaan vaatii mediaa olemaan hiljaa.
Ei siinä ulkopuolisia tarvita sabotoimaan.
Minulla on kaksi firmaa. Toisella odotan noin 80% laskua liikevaihtoon. Minulla on idea miten sitä voisi paikata uudella tuotekehityksellä, mutta käytännössä turha siihen on apua hakea. Ely-keskuksen avustusprojekti on pitkälti show’ta, sen on jo useampi todennut että kyllä hieno lomake ja periaate on, mutta apua ei saa.
En minä hallitusta tästä tietenkään syytä suoraan. Syytän siitä, että tälläkin hetkellä valtio tekee kaikkensa ajaakseen tietotekniikan yritykset pois Suomesta. Joka asiassa käsketään ostamaan amerikkalaista, yhä enemmän, yhä kovemmin. Koita nyt tässä tarjota paikallista kun koko valtiovalta sanoo että se on väärin.