Nukuin pommiin. Normaalisti nousen jo kuudelta. Nyt heräsin seinäkellon moikinaan tasan seitsemältä. Huono omatunto viilsi mieltä, kun lukijani ovat jo tunnin odotelleet uutta päivitystä. Ja taas unet veivät mitä ihmeellisimpiin seikkailuihin. Tällä kertaa unessa oli mukana Vasemmistoliiton kansanedustaja Paavo Arhinmäki, mutta ei siitä sen enempää. Ei kuitenkaan huonossa ”valossa” ollut unessa.
Jostain syystä lauantai on minulle viikon mukavin päivä. Vaikka en ole enää työelämässä ja korona rajoittaa tekemisiä, on lauantaissa jotain jolle muut viikonpäivät eivät vedä vertoja. Maalla lapsena oli saunapäivä aina lauantaisin ja siitä lähtien näihin päiviin asti tapa on säilynyt.
Olin sitä ikäluokkaa, jolloin lauantaisin käytiin koulussa aamupäivisin. Sen muistan, kuinka oli vastenmielistä mennä silloin kouluun. Kesälauantait kyllä korvasivat sitten monenkertaisesti nuo koulupäivät. Vieläkin aistin saunan piipuista nousevan savun tuoksun. Koivikossa käytiin tekemässä saunavastat – voi sitä uuden vastan tuoksua. Kyläläiset kylpivät viikon liat ja pölyt pois saunoissaan. Lauantai iltapäivisin oli leppoisat tunnelmat.
Palataan tähän päivään. Käytiin rannassa. Kalliojärvi oli jäässä. Pientä sulaa rannoilla. Jään reunalla tepasteli västäräkki. Keinussa istuimme. Minua alkoi selästä kutittaa. Mirjam kysyi, miksi raavit itseäsi. Siksi, että minä olen ainoa joka tietää mistä kutittaa.
Saunan lauteilla äimistelimme edelleen USA: n presidentin puheita. Siitä sain idean. Pitäisi lähettää Trumpille viesti eräästä virus testimahdollisuudesta. Otetaan sirkuksesta tulennielijä ja tartutetaan häneen korona virus. Sitten vain laitetaan tulennielijä töihin ja katsotaan minkälaisen äkkilähdön virus saa. Jos koe onnistuu, sen jälkeen amerikkalaiset opettelevat tulennielijöiksi.
Korona uutisia:
- YLE: n Ykkösaamussa THL: n Mika Salminen kertoi tautihuipun tulevan vasta syyskuussa. Immunologian professori Seppo Meri taas kertoi Ilta-Sanomissa huipun tulevan aikaisemmin. Laitetaan arviot puoliksi, niin silloin tautihuippu olisi n. heinäkuun lopulla.
- uutiset hoivalaitosten kuolemista vetää mielen matalaksi. Omaiset eivät voi viettää viimeisiä hetkiä rakkaidensa vierellä. Olen sanaton.
- korona niittää satoa ympäri maailmaa. Soditaanko enää missään? Uutiset eivät ainakaan kerro. Saadaanko koronan avulla aseet maailmasta vaiennettua lopullisesti? Sitä toivon sydämestäni.
Seuraava päiväkirjamerkinnän aion taas vaihteeksi tehdä yhdestä aiheesta. Avustusrahojen jakamisesta on noussut iso kohu ja mielestäni aiheesta. En lähde syyttelemään, en ole asiantuntija, enkä tiedä millaisen paineen alla päätöksiä tehtäessä oltiin. Pohdin miksi rahanjako suututti suomalaiset.
Urheilukevennys: Jääkiekon huippuvalmentaja Hannu Jortikalta kysyttiin tulisiko jääkiekkoliigassa vähentää joukkueiden määrää? Ehdottomasti tuumasi Jortikka, sillä silloin ei kenenkään tarvitsisi jäädä viimeiseksi.
Tunti sitten laitoin savustimen päälle. Vuorossa on naudan sisäpaistia (kotimaista). Eilen mausteliemelläni ”ruiskusuolasin”, sitten tänään kuuden jälkeen ripustin koukkuun ja savustimeen. 10 tunnin päästä pitäisi olla valmista, sisälämpötila n 55 astetta.
Jahas, kaurispukkikin toi ”perheensä” juuri aamiaiselle, ei sekään kovin aamuvirkulta vaikuta.
Aina joskus käy minulla samanlainen vahinko, ei onneksi usein, mutta muutaman kerran vuodessa. Kyllä siitä sitten onkin pahat seuraamukset, minulla särkee päätä armottomasti ja ihan koko päivän. EIkä se ole tavallista särkyä, vaan oikein jyskyttämällä ja aina pahemmin päätä kääntäessä. Vuosia se on seurannut, eikä siihen osaa selitystä kertoa edes lääkärit. Ainoa keino on kun laittaa varmuudeksi kellon soimaan ja herää viimeistään viiden- kuuden tienoilla.
Ensimmäisen kerran alan heräillä siinä kolmen aikaan; sitten saatan vähän kuin ”väkisinmakoilla” tuonne neljän seutuville.
Vaimo heräilee siinä viis/puolikuuusi , kahvit olen jo keittänyt ja lehden hakenut. Niin se päivä meillä alkaa. Kukin tyylillään mutta kuten olen maininnutkin; aamuaikaista luontoa ei voita mikään; vuodenajasta riippumatta.
On hyvä säilyttää tietty rytmi. Jos alkaa vetelehtiä petillä tai valvoo liian myöhään, jotenkin keho reagoi siihen. Kallella on sitten maittava ateria edessä pikapuoliin.
Ei se Hannu pikapuoliin ole; Savustus kestää n 10 tuntia; ikivanha suomalainen savustusperinne. Sitten lihan pitää levätä ”yön yli” ja huomenaamulla on leivänpäälistä ilman mitään nitriittejä.
Mirrikin tuli syönnöksilleen vasta tunti sitten. Muikunpaiston jäljiltä ruotoja, perkkeitä, tietenkin myöskin tuoretta muikkua; ainahan minä Mirrin tarpeita muistan.
Herään klo 4-5 sisäisen kellon kumahdellessa. Hiivin keittiöön. Teen pienet aamutoimet, otan lehden luukusta ja lueskelen tunnin verran. Selaan nopeat netistä. Otan jääkaapista illalla tekemäni aamiaiset pöydälle. Keitän puuron. Painan kaffenapin päälle. Herätän vaimon aamiaiselle.
Muut aamutoimet ja siistiytyminen ja olematon jakaus kuntoon.
Roskat talon roska- kierrätyshuoneeseen.
Aamukaupassa kivijalassa puoli tuntia ennen kun varsinaisesti aukeaa, jossa harvoin näkee muita kuin peilikuvansa. Parin päivän lounaan valmistelu.
Lenkille maastoon. Varhainen lounas, 15 min. sulattelu.
Autolla tontille viljelyhommiin. Takaisin parin -kolmen tunnin päästä. Ip- kahvit. Lekottelua, kirjoittelua, tavaroiden kuljettelua edestakaisin häkkikellariin ja varastoon. Ylimääräisiä kierrätykseen.
Siinä se sitten ennen ip-lenkkiä metsässä.
Aamiaisvalmistelut.
Kirjoittelua ja lukemista.
Joskus töllökin auki, mutta harvoin.
… zzzz….