Kello on puoli seitsemän, aamun hiljaisuus, taivas kirkkaan sininen. Pakkasta on ollut yöllä jonkin verran. Maa kuurassa. Uunia on edelleen lämmitettävä. Auton lasit jäässä, mutta kohta aurinko sulattaa ne. Tästä se päivä alkaa rakentua.
Heti aamusta kirjoitan myös toista päiväkirjaani. Olen jo muutaman vuoden ajan joka aamu laittanut terveystietoni ylös. En tiedä johtuneeko valkosipulin syönnistä vai kunnon kohentumisesta, mutta verenpaineeni on ollut viime päivinä ihan hyvä. Tänä aamuna 72/ 126. Toki syön verenpainelääkettä, mutta silti ei ole ollut noin hyvä.
Kahdeksalta aukeaa lähikauppa. Sinne vie aluksi tie (olipa runollista). Rakkaani luona otan ehkä moottorisahan ja jatkan polttopuiden tekoa. Nyt päiväkirjani vaikenee ja jatkaa illalla päivän tapahtumista kertoen.
Päivä antoi räntä – ja raekuuroja, mutta työt saimme tehtyä. Korona uutisointia tuli seurattua. Opetusministeri Li Andersonin puheeseen kiinnitin huomiota, pilkun viilaaja kun olen. Olenko vanhanaikainen tai tippunut ”kärryiltä”, mutta särähti korvaan äidinkielen raiskaaminen. Mun mielestä, sanoi Li. Tai tää on jne. Eli onko opetusministerin hyvä puhua noin? Minun ja tämä sanojen sijaan käytti mun ja tää sanoja. Voi olla nyky-Suomen puhekieltä, en tiedä.
Mikä minä olen ketään neuvomaan, mutta esim. entinen uutistenlukija Heikki Kahila kiinnitti kielioppiin huomion ohjelmassa Itse asiassa kuultuna muutaman viikko sitten. Eikä tämä ole moite Liin erinomaiselle työlle ministerinä. Ehkä nuoret ovat omaksuneet tuollaisen äidinkielen.
Korona ajatuksia:
- Ikinä ei ole kohdillaan. Helsingin Sanomat otsikoi, että meillä hoidettiin korona virus niin hyvin, että epidemia on vasta edessä. Olivatko siis kaikki rajoitukset, erikoislähetykset ja turvamääräykset turhia koska nyt vasta on tosi kyseessä?
- jos ja kun seuraava epidemia saavuttaa maamme, meillä ei ole hädän päivää. Kootaan vain yhteen kaikki some kirjoittelijat jotka ovat hallituksen ja viranomaisten toiminnat tyrmänneet ja vaatineet, miksi ei tehty toisin. Meillä on reservissä monen sadantuhannen joukko jotka epidemioiden osalta ovat huippuasiantuntijoita.
- jos rokote saadaan, moniko uskaltaa ottaa sen. Sitä varmasti mietitään joka kodissa. Sitä tulen varmasti itsekin tarkoin harkitsemaan. Siksi kun tämä virus muuntautuu koko ajan, niin kenelle se sitten rokote on turvallinen ja keille ei, ajatellen monisairaita?
On noissa huonoissa televisio ohjelmissa se hyvä puoli, että tulee mentyä nukkumaan ajoissa. Toisaalta harmittaa, kun työelämän aikana keljutti kun olisi halunnut katsoa myöhään joitain hyviä ohjelmia, mutta oli mentävä ajoissa nukkumaan. Silloin ajatteli, kun eläkkeelle pääsen, saan valvoa myöhään, aamulla ei tarvitse herätä töihin. Nyt ei vaan ole syytä valvoa. Televisio pimenee puoli yhdeksän uutisten ja urheiluruudun jälkeen.
Kevennys:
Miksi eläkeläisten edunvalvonta on niin vaikeaa? Eläkeläiset joutuisivat lakkoilemaan omalla ajalla.
On muuten minulla sama havainto tästä suomenkielen raiskaamisesta.
Sain koulussa äidinkielestä kerran ehdot ja se aiheutti minulle trauman; aina kun luen tekstiä, kieliopilliset virheet suorastaan ”hyppäävät silmille”.
Mm näilläkin sivustoilla nuo kielioppivirheet; yhdyssanat, subjekti ja verbi eri sijamuodoissa, viljellään ylenpalttisesti sivistyssanoja ja lainasanoja, aivan luvattoman yleistä, tavoitellaan esim ”stadin slangia”, vaikka ei osata … jne. Ei muuten ole pelkästään nuorten virhe vaan ihan aikuistenkin huolimattomuutta. Kyllä kaunista suomenkieltä pitäisi käytellä mielestäni huolellisemmin. Tottahan jokainen meistä joskus kirjoitusvirheitä tekee, se on vähintäänkin inhimillistä.
Yksi paha on kännykällä kirjoittamien. Jos on automaatti päällä se muuttaa sanoja, jollei huomaa tarkistaa. Vesilintua koko härpäkkeellä tässä tarkoituksessa.
En koskaan ole halunnut esiintyä kielipoliisina, koska itselleni tulee virheitä tämän tästä. Tärkeintä kai on, että kirjoituksen asiasisältö tulee selväksi. Varsinkin tälläisellä epävirallisella alustalla.
Tarkkana kuitenkin pitää olla, jos lähtee muita opastamaan. Esim. suomen kieli, suomen kieltä kirjoitetaan erikseen.
Itselläni särähtää korvaan kun puheen ammattilaiset esim. tv-toimittajat käyttävät aivan vääriä ilmaisuja. Yksi niistä on ”lähteä liikenteeseen”/ ”lähteä liikkeelle”.
Kuulee sanottavan, että huhu lähti liikenteeseen siitä ja siitä, kun oikea muoto on; huhu lähti liikkeelle.
Suomen kieli on perinteinen kirjoitusmuoto, ei niinkään selkeä. Sitä vastoin adjektiivi suomenkielinen kirjoitetaan yhteen.
Tai toimittaja haastattelee yksityishenkilöä ollakseen kohtelias: ”oletteko kuulleet sitä, että…”
Oikea muoto on ”oletteko kuullut sitä, että…”
Ihmisjoukkoa monikossa, ”oletteko kuulleet…”
https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/hyvaa_virkakielta/hyvaa_virkakielta_2020/toimivat_kysymykset_tehostavat_viranomaisten_tyota.33247.news
Mukavaa luettavaa, vaikkapa vaan ihan ajankuluksi Kielikeskukselta.
Minä kyllä Lin tapauksessa kerroin puhutusta kielestä. Kirjoittaessa kyllä tulee virheitä ja miksi ei puhuttaessa kun kuitenkin murre on jollain tavalla mukana, mutta kyllä paljon esillä olevat ja puheita pitävät voisivat vähän kiinnittää huomiota puhumiseensa.
Ei taida suomen kielen taito olla Lin äidinkieltä.
Kun mnä mene turu kauppatoril, ei noi tiärä, kun kysys pottui, et mnä ol tampereelt.
Kummää nääs poikkeen turun kauppatorille, noin nääs ei tierä, ku mää tinkaan perunoita, että määnääs oon tammpereelllta.
Ko mie mään turru…