8 vastausta artikkeliin “Ajattelemisen aihetta antaa Matti Mörttinen”
Ote=Vuonna 1995 ihanne-eurooppalaisen karikatyyriin lisättiin suomalaisen puheliaisuus. Onneksi raittius oli jo varattu irlantilaisille.
Eri kansoihin mielikuvissa yhdistetyt vakio-ominaisuudet ovat tuttuja stereotypioita. Skotit on aina kuvattu piheiksi, ranskalaiset romanttisiksi ja niin edelleen.
Kansalliset tyypittelyt ovat ehkä harmitonta huumoria. Ne ovat kuitenkin myös omiaan pitämään yllä ennakkoluuloja. Ja ennakkoluulot ruokkivat rasistisia asenteita.
Pääteemana tuossa Mörttisen artikkelissa on rasismi. Mörttinen toteaa, että rasismin kantasana on rotu.
Hän toteaa myös, että ihmisiä ei voi jakaa eri rotuihin, toisin kuin esim.koiria, koska ihmisellä on sama tausta vain muutaman kymmenen vuositunannen päässä. Tosiasiassa nykyihmisen alku on paljon kauempana kuin muutama kymmenentuhatta vuotta sitten.
Samoin kuin ihmisellä, eri koiraroduillakin on yhteinen tausta 15 – 20 tuhannen vuoden päässä.
Eli, jos ja kun näin on voidaan ihmistenkin kohdalla puhua eri roduista käyttäen samaa logiikkaa kuinkoirienkin kohdalla. Koirarodut ovat pitkälti ihmisen toimien tulosta. On jalostettu koiria eri käyttöön. Ihmisen kohdalla tuon jalostustyön on hoitanut ympäristö ja elinolosuhteet.
”Meillä kaikilla on eri ihonväreistä ja muista leimallisista ominaisuuksista huolimatta sama tausta vain muutaman kymmenentuhannen vuoden päässä. Sen on tiede todennut jo vuosikymmenet sitten.
Mutta miksi rasismia edelleen on, vaikkei rotuja olekaan?”
Matti Mörttisen aika olikin siirtyä Ylelle – vissiin. Ettei ihmiskunnassa olisi rotuja – jaa’a
Ajatellaan vaikka 1,2 metristä kiinalaista tai 2,2 ,metristä afrikkalaistaustaista urheilijaa.
*
” ..sama tausta vain muutaman kymmenentuhannen vuoden päässä,”
.
Kun me kaikki ihmiset olemme lähtöisin Länsi-Afrikasta parisataatuhatta vuotta sitten, niin olemme saman oloisia. vai mitä?
.
Rotua merkittävämpi ihmisiä erottava tekijä on kunkin ihmisen tausta. Tautaan kuuluu uskonto ja koulutus. Joissakin ympäristöissä ihminen pärjää jopa ilman luku- ja kirjoitustaitoa. Joissakin yhteiskunnissa uskonto on erittäin merkittävä ihmisiä erottava tekijä.
This article is about the biological taxonomy term. For the sociological concept, see Race and society. For the anthropological term, see Race (human categorization). For the RACE technique in molecular biology, see Rapid amplification of cDNA ends.
.
In biological taxonomy, race is an informal rank in the taxonomic hierarchy, below the level of subspecies. It has been used as a higher rank than strain, with several strains making up one race.[1][2] Various definitions exist. Races may be genetically distinct populations of individuals within the same species,[3] or they may be defined in other ways, e.g. geographically, or physiologically.[4] Genetic isolation between races is not complete, but genetic differences may have accumulated that are not (yet) sufficient to separate species.[5] The term is recognized by some, but not governed by any of the formal codes of biological nomenclature. [Lähde: Wikipedia ]
Mörttinen oli se pelle, joka alkoi AL:ssä käyttämään eduskunnan puhemiehestä titteliä ”puheenjohtaja” muka sukupuolineutraalina.
Näyttää olevan Sitrassa jonkinlaisena ”neuvonantajana”…
Sitra on jäänne menneiltä ajoilta. Se on toiminut m.m. isokenkäisten suojatyöpaikkana.
Onkohan se myös pääomistajien äänitorvi?
**************************************************************************** https://www.sitra.fi/blogit/sitran-vastine-maaseudun-tulevaisuudelle-17-6-2020-ilmestyneesta-uutisesta/
Hoskonen myös väittää Sitran työn rahoituksen tulevan eduskunnalta. Näin ei suoranaisesti ole. Sitra ei saa toimintaansa budjettirahoitusta, vaan varat työhön kertyvät rahaston pääomista saatavilla tuotoilla.
***************************************************************************
Syksyllä 2007 Helsingin Sanomien artikkeli nostatti keskustelun siitä, onko eettistä ongelmaa siinä, että Sitra on antanut riskisijoituksia hoidettavaksi entisille työntekijöilleen. Artikkelin mukaan Sitran johtajat olivat perustaneet yhtiöitä, joihin on sijoitettu kymmeniä miljoonia Sitran julkisia varoja. Artikkeli korosti, että sijoittaminen oli tehty ilman kilpailuttamista. Artikkeli nosti esiin erityisesti Bio Fund Management, Eqvitec Partners ja Korona Invest -yhtiöt. Myös MOT käsitteli asiaa.
Syksyllä 2012 Sitra oli osallisena Himas-kohussa, jossa Valtioneuvoston kanslia tilasi filosofi Pekka Himaselta 700 000 euroa maksavan kansainvälisen tutkimuksen. Sitra oli tutkimuksen maksaja Tekesin ja Suomen Akatemian kanssa.
Toukokuussa 2019 Kauppalehti kirjoitti että Sitra on tehnyt vuonna 2018 60 miljoonan osakesijoituksillaan 55 miljoonaa euroa tappiota. Suurin suora sijoitus oli pörssiyhtiö FIT Biotechiin, joka hakeutui konkurssiin.
[Lähde : Wikipedia ]
Mörttinen, siinä syy olla tilaamatta Aamulehteä. Katkeraa purkausta ja ala-arvoista tyyliä pääkirjoitussivulla. Pahimman luokan ns. suvakki.
Mitäpä merkitystä sillä enää on, ollaanko kaikki sukua Aatamin ja Eevan kautta? Nyt kiistellään siitä, saako Geisha-patukoita myydä tai leikkiä intiaania ja pitäisikö Churchillin patsas poistaa.
Kansanluonne on jonkinlainen tosiasia ja paras vaan sietää hieman huumoria siitä, Esimerkiksi kantasuomalaiset ovat yleensä hiljaisia, small talk ei luonnistu. Ei se mitään rasismia ole paitsi Mörttisen kukkahatun sisällä.
Ote=Vuonna 1995 ihanne-eurooppalaisen karikatyyriin lisättiin suomalaisen puheliaisuus. Onneksi raittius oli jo varattu irlantilaisille.
Eri kansoihin mielikuvissa yhdistetyt vakio-ominaisuudet ovat tuttuja stereotypioita. Skotit on aina kuvattu piheiksi, ranskalaiset romanttisiksi ja niin edelleen.
Kansalliset tyypittelyt ovat ehkä harmitonta huumoria. Ne ovat kuitenkin myös omiaan pitämään yllä ennakkoluuloja. Ja ennakkoluulot ruokkivat rasistisia asenteita.
Pääteemana tuossa Mörttisen artikkelissa on rasismi. Mörttinen toteaa, että rasismin kantasana on rotu.
Hän toteaa myös, että ihmisiä ei voi jakaa eri rotuihin, toisin kuin esim.koiria, koska ihmisellä on sama tausta vain muutaman kymmenen vuositunannen päässä. Tosiasiassa nykyihmisen alku on paljon kauempana kuin muutama kymmenentuhatta vuotta sitten.
Samoin kuin ihmisellä, eri koiraroduillakin on yhteinen tausta 15 – 20 tuhannen vuoden päässä.
Eli, jos ja kun näin on voidaan ihmistenkin kohdalla puhua eri roduista käyttäen samaa logiikkaa kuinkoirienkin kohdalla. Koirarodut ovat pitkälti ihmisen toimien tulosta. On jalostettu koiria eri käyttöön. Ihmisen kohdalla tuon jalostustyön on hoitanut ympäristö ja elinolosuhteet.
”Meillä kaikilla on eri ihonväreistä ja muista leimallisista ominaisuuksista huolimatta sama tausta vain muutaman kymmenentuhannen vuoden päässä. Sen on tiede todennut jo vuosikymmenet sitten.
Mutta miksi rasismia edelleen on, vaikkei rotuja olekaan?”
***********************************************************************************
Matti Mörttisen aika olikin siirtyä Ylelle – vissiin. Ettei ihmiskunnassa olisi rotuja – jaa’a
Ajatellaan vaikka 1,2 metristä kiinalaista tai 2,2 ,metristä afrikkalaistaustaista urheilijaa.
*
” ..sama tausta vain muutaman kymmenentuhannen vuoden päässä,”
.
Kun me kaikki ihmiset olemme lähtöisin Länsi-Afrikasta parisataatuhatta vuotta sitten, niin olemme saman oloisia. vai mitä?
.
Rotua merkittävämpi ihmisiä erottava tekijä on kunkin ihmisen tausta. Tautaan kuuluu uskonto ja koulutus. Joissakin ympäristöissä ihminen pärjää jopa ilman luku- ja kirjoitustaitoa. Joissakin yhteiskunnissa uskonto on erittäin merkittävä ihmisiä erottava tekijä.
**************************************************************************************
Race (biology)
This article is about the biological taxonomy term. For the sociological concept, see Race and society. For the anthropological term, see Race (human categorization). For the RACE technique in molecular biology, see Rapid amplification of cDNA ends.
.
In biological taxonomy, race is an informal rank in the taxonomic hierarchy, below the level of subspecies. It has been used as a higher rank than strain, with several strains making up one race.[1][2] Various definitions exist. Races may be genetically distinct populations of individuals within the same species,[3] or they may be defined in other ways, e.g. geographically, or physiologically.[4] Genetic isolation between races is not complete, but genetic differences may have accumulated that are not (yet) sufficient to separate species.[5] The term is recognized by some, but not governed by any of the formal codes of biological nomenclature. [Lähde: Wikipedia ]
Ei oo Mörttinen Ylellä. Vieraana kirjoittelee. Näkyisi olevan jotain Sitran hommissa. En tiedä onko vielä Aamulehdessä.
Mörttinen oli se pelle, joka alkoi AL:ssä käyttämään eduskunnan puhemiehestä titteliä ”puheenjohtaja” muka sukupuolineutraalina.
Näyttää olevan Sitrassa jonkinlaisena ”neuvonantajana”…
Sitra on jäänne menneiltä ajoilta. Se on toiminut m.m. isokenkäisten suojatyöpaikkana.
Onkohan se myös pääomistajien äänitorvi?
****************************************************************************
https://www.sitra.fi/blogit/sitran-vastine-maaseudun-tulevaisuudelle-17-6-2020-ilmestyneesta-uutisesta/
Hoskonen myös väittää Sitran työn rahoituksen tulevan eduskunnalta. Näin ei suoranaisesti ole. Sitra ei saa toimintaansa budjettirahoitusta, vaan varat työhön kertyvät rahaston pääomista saatavilla tuotoilla.
***************************************************************************
Syksyllä 2007 Helsingin Sanomien artikkeli nostatti keskustelun siitä, onko eettistä ongelmaa siinä, että Sitra on antanut riskisijoituksia hoidettavaksi entisille työntekijöilleen. Artikkelin mukaan Sitran johtajat olivat perustaneet yhtiöitä, joihin on sijoitettu kymmeniä miljoonia Sitran julkisia varoja. Artikkeli korosti, että sijoittaminen oli tehty ilman kilpailuttamista. Artikkeli nosti esiin erityisesti Bio Fund Management, Eqvitec Partners ja Korona Invest -yhtiöt. Myös MOT käsitteli asiaa.
Syksyllä 2012 Sitra oli osallisena Himas-kohussa, jossa Valtioneuvoston kanslia tilasi filosofi Pekka Himaselta 700 000 euroa maksavan kansainvälisen tutkimuksen. Sitra oli tutkimuksen maksaja Tekesin ja Suomen Akatemian kanssa.
Toukokuussa 2019 Kauppalehti kirjoitti että Sitra on tehnyt vuonna 2018 60 miljoonan osakesijoituksillaan 55 miljoonaa euroa tappiota. Suurin suora sijoitus oli pörssiyhtiö FIT Biotechiin, joka hakeutui konkurssiin.
[Lähde : Wikipedia ]
Vihollisten luominen on ikivihreä klassikko, tapa saada ilmaista huomiota sille asialle mitä haluaa pinnalla pitää.
Mörttinen, siinä syy olla tilaamatta Aamulehteä. Katkeraa purkausta ja ala-arvoista tyyliä pääkirjoitussivulla. Pahimman luokan ns. suvakki.
Mitäpä merkitystä sillä enää on, ollaanko kaikki sukua Aatamin ja Eevan kautta? Nyt kiistellään siitä, saako Geisha-patukoita myydä tai leikkiä intiaania ja pitäisikö Churchillin patsas poistaa.
Kansanluonne on jonkinlainen tosiasia ja paras vaan sietää hieman huumoria siitä, Esimerkiksi kantasuomalaiset ovat yleensä hiljaisia, small talk ei luonnistu. Ei se mitään rasismia ole paitsi Mörttisen kukkahatun sisällä.