Synttäreitä vasemmisto, hetken päästä juhlistaa, vuoden päivät vallankahvaa, saaneet ovat rakastaa.
”Lasaretin” lavitsalta, Antti viimein virkoaa, porvareille vaalivoittoo, enään ei saa ”lahjoittaa”.
Satukirjan Antti päätti, ottaa vaalivankkuriks, vappupuheen satasilla, hurmas mökin mummotkin.
Vaalivoittoon Rinne rykii, maaliviiva pelasti, Jussin kiri meinas olla, proletaarin surmaksi.
Pikaisesti hallituskin, kasaan sitten parsitaan, toverit kun kepun saivat, punakuoroon laulamaan.
Mutta eipä AY-jyrä, irti päässyt raidoistaan, kusti polki varikolle, Paaterokin manajaa.
Nopeasti Sanna Marin, oppii talon tavoille, valtakunnan avain-nippu, sopii Sannan ovelle,
Joustavasti hallituskin, pääsee työnsä aloittaan, pilkkuakaan ohjelmasta, ei nyt mennä muuttamaan.
Mutta sitten koronasta, tuli kaiken kauhistus, toivotaan et tarinalle, saadaan kansan pelastus.
Eikä liene pahitteeksi, vaikka kädet ristittäis, uskovat ja ateistit, yhdes kulkee pystypäin.