On turhaa käydä keskustelua tästä Marinin suomimyynnistä sellaisten kanssa, jotka huutavat hoosianne Marinin nähdessään.
Tämän ”Mona Lisan” hymy on saanut sekaisin puoli valtakuntaa ja ne jotka hänen nimeensä vannovat, ovat valmiita hänet pyhimykseksi nimittämään.
Ainoastaan perussuomalaiset eivät suostu ristiin naulittavaksi hänen puolestaan ja kyllä siinä vielä niin käy, että ennen kuin kukko on kolmasti kiekaissut, niin suomen kansa on ”Mona Lisansa” ottaneet alas seinältään.
Eräs toinen, mutta miespuolinen puheenjohtaja on kuin ilmetty ristille naulittu ”mestari”.
Marin on karismaattinen puhuja, kyllä. Historia on täynnä karismaattisia puhujia. Heistä harvaa muistetaan hyvällä. Heistä pääosaa rakastettiin omana aikanaan.
Tietenkään karismaattisuus ei tee ihmisestä hyvää tai pahaa. Se voi kuitenkin sekoittaa median tekemästä työtään. Ehkä parhaiten sen huomaa siitä vihasta, mitä ”väärin ajattelevat” toimittajat saavat niskaansa. Ei, en puhu mistään vihamedioista, vaan ihan JSN:n alaisista medioista.
Karismaattinen puhuja; Eino Poutiainen, SMP, jolleivat nuoremmat blogistit muista; ajeli mopolla puhui turuilla ja toreilla. Niin, niitä tekoja?
En oikeastaan muista pitkän ikäni aikana montaakaan poliitikkoa, myöskin tekoineen, puolueensa tekoina; positiivisesti.
Poutiainen, kotoisin kahtesta läänistä, mahtotonta.(Turun ja Porin)
Onkos tuolla kovinkaan suurta merkitystä henkilön, puolueen kannatusta nostaneeseen toimintaan.
Eipä varmastikkaan, olipa vaan aikanaan hyvinkin tuttu ”lentävä lause”.
Epäilen ettei olisi Marinia parempaa – jos niin kertokaa?
En nyt nimeä ketään parempaa enkä huonompaa, mutta en tiedä sitten, onko suomalaisten miljardien lahjoitus Italien ”köyhille” hyvä suoritus muiden kuin näiden Mafioosien mielestä.