Eikö nyt suurten ja miksei vähän pienempienkin kaupunkien tulisi hankkia kohtuullisen matkan päästä kaupungista ( n 5 km ) peltomaata asukkaillen viljelypalstoiksi.
Nyt on kova halu ihmisillä lyödä kätensä pas…eiku multaan ja kaikilla ei ole omaa siirtolapuutarhamökkiä eikä kesäasuntoa ryytimaahansa.
Siinä olisi harrastusta aikaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn ja ei tarvitsisi kaupungissa ”hyppiä seinille” omaa ylimääräistä enerkiaansa kuluttaakseen.
Ei sitä varmaan kukaan tekisi tienatakseen tai säästääkseen, se olisi rentouttavaa ja siinä ihminen kokisi onnistumisen riemua, kun itse istutetut taimet ja siemenet keväällä mullasta nousisivat ja siellä sitä sosiaalisuuttakin saisi porukassa harrastaa tai olla harrastamatta, kukin omien halujensa ja mieltymystensä mukaan.
…siinä menis nuoret sekä vanhat saman lailla, harvoin olis lystiä nähty näillä mailla, Tampereenkin muori/vaari siinä hyppis tasa jalkaa, kun …..
Mulla on korvessa viljellyitä, sekin on omavaraista ja säästää rahaa kun ei tarvii kaikkee korpimökille kantaa.
Valokuvista päätellen melkoisen savolaista, tasamaan perunanviljelyä.
Kalle kun ei tiedä niin arvailee. Mene tekemään lotto…
Ja kaupunki ei perisi vuokraa, se voittaisi ihmisten hyvinvointina moninkertaisesti ja kenellekkään ei vastattaisi ei oota, ”pakettipeltoja” ja kesantomaita kyllä riittää kaikille halukkaille, se on tahto ja halu kysymys.
Me olemme olleet ns. viljelijöitä/ puutarhaihmisiä koko elämämme niin maalla kuin kaupungissa. On ollut siirtolapuutarhoja ja palstoja useassa kaupungissa.
Nyt meillä on noin 60 puutarhurin monivuotinen plantaasi aivan ydinkaupungin kupeessa, järven rannassa. Järvivesi tulee ja letkukastelu yltää kaikkialle. Työkaluvajoja 2 kpl toisessa koneet ja käsityökalut säilytystiloineen. Toisessa oleskelutila alan kirjallisuuksineen. Ylläpidämme itse kokonaisuutta.
Alue on vuokrattu suoraan Tampereen kaupungilta marginaalihintaan. Kulut muutama euro / palsta ilman mitään 4H:n välikäsiä. Tämä ei sijaitse ”Tahmelan viidakossa”, vaan linnuntietä vajaa 2 km keskustasta.
Periaatteessa emme tarvitse mitään kaupasta; juureksia, marjoja, vihanneksia, tomaatteja kaaleja, kurpitsoja erilaisia sipuleita raparperia, jne. jne.. Tontillamme on noin 20 eri lajiketta kasvamassa plus kukkaloisto.
Eläintarhakin meillä on: rusakot, oravat, kärppä, mehiläistarha ja jokunen myyrä ja etanakotilot.
Kaupungin tulisi palkata Heikki sellaiseksi yleispehtooriksi palstanviljelyä aloitteleville, jäsi heiltä monet ensikertalaisen virheet pois.
Arvi vois sitten ratkaista mitenkä niille palstoille vois päästä maata on varmuudella jopa kunnalla on vaan sellasien matkojen takana ettei niille pääse kun omalla autolla
Ja kaikilla ei sellasta ole esim Teisko onaluetta jossa ei oikeasti pääse kun omalla autolla kulkien tulee siinä potuille hintaa terv tepivaari
Ideana asia on hyvää 10 tasoa terv tepivaari
En usko että kerran päivässä tilausajo paljon kustantaa kaupungille, viedä ”viljeliät” palstoilleen Bussilipun hinnalla.ja takaisin illalla.
Tuskinpa vievät kun ei esim Teiskoon ole saatu sitä millään keinolla nyt siellä voi kulkea kun ensin tilaa auton monipalvelusta edellisiltana
Asia voi vaan yön aikanaa muuttua terv tepivaari
Lähellä sinua on Iidesjärven- Nekalan palstakokonaisuus. Sinne vaan fillarilla tai kävellen. Sitä ylläpitää 4H. Alla kaupungin/ 4H:n tiedot.
https://tampere.4h.fi/viljelypalstat/monivuotiset-palstat-perennial-p/nekala/
No en ole alkamassa mitään tuota vastaavaa missään tarkoitin niitä jotka voi olla asiasta kiinnostunut mutta viljelypalstat on liian kaukana ilman omaa autoa terv tepivaari
Katsos nyt tuo linkki. Niitä on ympäri-ämpäri pitkin kaupunkia fillarimatkan ja kävelymatkan päässä.
Miksi katsoisin kun en ole kiinnostunut tuosta alasta sentin vertaa ne tekee joita asia kiinnostaa
Sitten on kokonaan eri asia missä ne säilytän kun ei ole sellasta tilaa taloissa mitään terv tepivaari
Ei mitään 5 km päähän.
Kaikki kerrostalojen katot viljelypalstoiksi.
Samaa mieltä ja onnistuu jos halutaan. On vain usein erittäin kuuma paikka.
Ja sitten tulee ne vaikeimmat esteet: yläkerran mammat valittavat, kun kaikki alakerroksista lappaavat ullakolle multasäkkeineen ja saappaineen ja kuokkineen. Ja joku kännissä jättää kasteluhanan auki niin, että rännit ropisee ja vesilasku tulee taloyhtiölle.
Tulihan tätä ehdotettua Suvantokadulla huonolla menestyksellä.
Julkisrakennukset voisivat näyttää esimerkkiä niin kuin Tamperetalo.
Minulla olisi tilaa vaikka isommallekkin palstalle. Kuitenkin minun ”viljelyni” rajoittuu yrttilaatikkoihin (2×0,5m), niissä kasvaa basilikaa, rosmariinia, timjamia, kiinan- ja tavallista ruohosipulia.
Pieni 2x5m itse rakentamani, hiekkaa, tuhkaa, multaa, kaskinaurismaa. Maa-aineksen alla on sanomalehdestä rakenneltu suoja rikkaruohoja vastaan.
Maan päälliset ruohot ja tuholaiset torjun nokkosvedellä.
Kanat pakottavat ryytimaan tekemisen korotettuihin laatikkoihin, helpottaa myöskin kitkemishommia.
Mielenkiintoinen ilmiö on sekin, että luettelemani yrtit tiheään istutettuina, osin monivuotisina; sinne monikaan rikkakasvi ei kasva. Koivu muuten on vaikein tapaus, se kun kasvaa vaikkapa asfaltin läpi.
Erilaiset katteet, ruohosilput, sanomalehdet jne. ovat aivan hyviä rikkatorjuntaan. Nokkosvesi sen sijaan on hyvää ravinnetta rikkaruohoillekin paitsi kirpuille.
Parasta rikkatorjuntaa on kääntää maa mahdollisuuksien mukaisesti syksyllä ja nyppiä suurimmat pois ja kevätmuokkauksessa juolavehnät, voikukan juuret ym,. käsin tarkasti. Myöhemmin se on helppoa mm. saviheinän ja vesiheinän ja muiden nousukkaiden kanssa. Minttu on pirullinen ja pitkäjuurinen, jos se pääsee leviämään.
Syksyllä on hyvä jättää katteeksi ja maan ravinnoksi ruohosilppua ja kasvien varsia ja keväällä haravoida ne pois.
Kateaineksia minulla riittää; noita pusikoita vaan silppurilla pieneksi.
Ruohonsilput jäävät leikkuujätteeksi so lannoitteeksi. En ole koskaan kylvänyt nurmikkoa.
Sinulla Kalle on loistavat puitteet ja olet oman elämänpiirisi rakentanut itsesi näköiseksi ja ”makuiseksi”.
Itsekkään en blogissani kuvailemiani kaupunkipalstoja tarvitse, mutta blogissani käsittelin niitä, jotka olisivat onnessaan ( niitä on paljon ) kun saisivat kerros,- ja rivitaloasujana ”omistaa” kappaleen kauneinta suomea, vaikka toki sitä myös kaupunkimiljööt edustaa.
Semmoinen, minun näköiseni, tämä pihapiirini kyllä on.
Esim etanaongelmaa meillä ei koskaan ole ollut, aamukasteella madotkin saavat kyytiä; kanat kun heräävät samoihin aikoihin minun kanssani.
Ne ovat nuo kanat monellakin tapaa hyödyllisiä; päivittäiset munat, ei tarvitse Kekkilän kanankakkaa ostella lannoitteeksi, meillä on 24/7 lannoitetehdaskin käytössä, ihan omia aikojaan.
Mielestäni perunan saa viljellä, samoin kuin valkosipulin, viljelkööt he kun osaavat; minä en edes yritä. Tämä viidakkomainen pihapiirini kanoineen työllistää minua kyllä aivan riittävästi, kuin myöskin tämä lähes ikäiseni kookas kauppakiinteistö..