Ainahan on maksettava eikös juu…. vai onko ?

Suomi ja suomalaiset tuntuvat elävän illuusiossa, jossa halpa korko on ikuista ja kakkua riittää syötäväksi ilman sen leipomista.

Mutta en sitten tiedä, olenko isänmaa vastainen, kun toivon korkotason nousevan muutaman prosentin, jospa se sitten palauttaisi suomalaiset vanhaan todellisuuteen, jossa säästäminen ja ”tarkan markan” politiikka oli hyve.

Valtio on jatkanut velan ottoa että ranteita pakottaa ja kansalaiset seuraavat johtajiaan velkaa velan päälle ottamalla.

 

14 vastausta artikkeliin “Ainahan on maksettava eikös juu…. vai onko ?”

    1. Mulla on markkoja, löytyy Eliel Saarisen suunnittelema Suomen pienin setelikin ja 1860 luvun hopeamarkkoja.

  1. Velkaa otetaan vielä vuonna 2060. Semmoinen on maailman meno nykyään. Kaikkia velkoja ei tartte edes maksaa. Se järjestyy muuten. USA ei ikinä velkojaan maksa kun murto-osan. Siihen ei kukaan sano mitään. Myös upporikas Norja ottaa velka aoikein suokuokalla. Ei kannata tärvätä vararahastoja. Viisaasti tehty. Velkojia kiinnostaa enempi korot. Ne sopii maksaa.

  2. Näinhä Arhinmäkikin sanoo ettei valtion tarvitse velkojaan takaisin maksaa. Jos näin on niin ihmetteln että miksei sitä velkaa oteta oikein reilusti vai voiko nousta ongelmaksi että velkaa ei saada vaikka haluttaisiin.

    Laiseni maallikon on vaikea ymmärtää että vuolas velanotto ei olisi ongelma, toivoin että joku viisas perustelisi asian rautalangasta vääntäen.

    1. Ei se velan otto ole mikään ongelma.
      Ongelma syntyy, kun korot nousevat eikä tarvita kovin suurta nousua, kun valtion budjetista menee pari prosenttia pelkkien korkojen maksuun.
      Se on aika suuri raha poissa muusta.

    2. Ongelmamaita, jotka ovat hylittäneen veloissa sallitun 60 % kansantuotteesta on erittäin monta EU:ssa kuten Italia, Ranska, mutta myös Saksa. Ne maksavat velkaansa ottamalla lisää lainaa lyhentääkseen. Vielä ei ole katto tullut kenellekään vastaan. Suomella on siihen pitkä matka, jos tuota periaatetta noudatetaan.
      Valtionveloissa ovat toiset periaatteet ja ”takuut” kuin yksityisveloissa.

      1. On aivan sama, mitkä ne ”periaatteet ja takuut” ovat.
        Kuitenkin se ongelma syntyy korkotason noustessa ja ne joutuu maksamaan joka tapauksessa.
        Kun korkolasku alkaa pyöriä miljardeissa, on sillä näkyvä vaikutus Suomenkin budjettiin.

        1. Ei siltä todellakaan vaikuta.
          Nuukanelikko on ilmeisesti saamassa helpotuksia omiin maksuihinsa, mutta Suomi näköjään ei, kun Marin suureen ääneen julistaa, ettei Suomi kuulu sakkiin.

          1. Hoh-hoijaa, seuraa nyt hiukan tarkemmin onko nelikko, viisikko vai seitsikko. On parempi olla antamatta mitään etukäteisarvioita ennen kuin joku tulos on selvillä.

            1. Eipä taida sinullakaan olla mitään sisäpiiritietoa asiasta.
              Etukäteisarvio perustuu Marinin käyttäytymiseen ja valitettavasti suuren valiokunnan sekavan lausunnon sisältöön.
              Näyttää nimittäin siltä, että molemmat pyyhkivät perustuslakivaliokunnan lausunnolla takapuoltaan.

              1. Nyt puhutaan EU neuvottelujen edistymisestä Brysselissä. Ei siitä, mitä joku juristi Suomrssa on meltä suuren valiokunman roolista ja perustuslakivaliokunnasta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *