Otsikon teksti on AL: n 29.5.2020 etusivulta.
Vuosien ajan kestänyt aivopesu puree. Valitettavasti asian kuitenkin niin, että metsä ei voi toimia hiilen loppusijoituspaikkana, vain välivarastona. Puu, kuten kaikki kasvit, sitovat elinkaarensa aikana ilmassa olevasta hiilidioksidista hiiltä itseensä. Tätä auringon valon energialle tapahtuvaa ilmiötä kutsutaan fotosynteesiksi. Kasveissa fotosynteesi tapahtuu erityisesti lehdissä, jotka sisältävät viherhiukkasia.
Mitä tapahtuu Tampere-talon puille, kun ne ovat tulleet elinkaarensa päätepisteeseensä? – ne kaadetaan. Niitä ei kuljeteta mihinkään luolaan, joka suljettaisiin betonilla. Todennäköisesti niitä hyödynnetään jotenkin. Loppujen lopuksi ne puumassa poltetaan tai ne joutuvat kaatopaikalle. Puumassaan sitoutunut hiili päätyy takaisin ilmakehään. Niin hiilen kiertokulku jatkuu ja jatkuu..
Itse asiassa öljyssä ja kivihiilessä oleva hiili on joskus ollut ilmakehässä, hiilidioksidin osana. Miten hiili on päätynyt merien planktoniin ja myöhemmin merenpohjaan, on oma tarinansa. Sillä ei ole mitään tekemistä metsien toimimisena muka hiilen loppusijoituspaikkana.
”Valtio kaavailee tukea hiilinielua lisääville metsänomistajille”
Entä sitten, kun metsä on kasvanut niin sanotusti lakipisteeseen asti ja vedetään päätehakkuu eli kaikki matalaksi? Siinähän sitten hiilinielu menee kerralla vaikka siitä on vuosia maksettu tukea. Maksetaanko sitten tuki takaisin? Hyvä idea sinänsä, mutta vaikea ymmärtää miten tässä kestävästi poistetaan hiilidioksidia ilmasta jos lopulta metsä kaadetaan ja hiili taas lähtee kiertoon.
Kyselin puhelimitse 13.2.2020 ministeriön neuvottelevalta virkamieltä asiasta – kantana hänellä oli, että metsä ei voi toimia hiilen loppusijoituspaikkana, vain välivarastona.
[ Tarkemmin : Maa- ja metsätalousministeriö, Luonnonvaraosasto, Metsä- ja bioenergiayksikkö ]
********************************************************************************
https://yle.fi/uutiset/3-11194812
Valtio kaavailee tukea hiilinielua lisääville metsänomistajille
7.2.2020
Valtio kaavailee tukea hiilinielua lisääville metsänomistajille – kymmenet yritykset myyvät jo päästöjen kompensaatioita
Maa- ja metsätalousministeriö ryhtyy kevään aikana selvittämään valtiontuen mahdollisuutta hiilinielun lisäämiseksi.
Kaavilainen maa- ja metsätalousyrittäjä Tero Räsänen käyskentelee omassa metsässään ja katselee käsiensä jälkiä.
Räsänen sai vuosi sitten tekemästään ensiharvennuksesta muutamia satasia, ja lisää rahaa on tulossa kymmenen vuoden kuluttua, kun edessä on toinen harvennus. Varsinainen tili puista tulee kuitenkin vasta päätehakkuun yhteydessä, joskus 40 vuoden päästä.
Siihen saakka metsä kasvaa ja sitoo hiiltä.
– Jos metsänomistaja saisi siinä välissä korvausta muun muassa hiilensidonnasta, niin se olisi hyvä juttu metsänomistajille, Räsänen uskoo.
Kompensaatiota päästöille
Räsänen on juuri tehnyt kaavilaisen Hiilinieluntuottajat Oy:n kanssa sopimuksen siitä, että hän tuottaa hiilinielua, jolla kompensoidaan hiilidioksidipäästöjä. Kompensaation ostajina ovat yritykset ja ihmiset, jotka saattavat olla ahdistuneita ilmastonmuutoksesta.
Hiilinieluntuottajien yrittäjän Veijo Tirkkosen mielestä kompensaatiokaupalle on kysyntää.
– Esimerkiksi teollisuus, joka ei pysty kompensoimaan omia päästöjään, voi tällä tavoin saada edun, jolla on yritykselle myös markkina-arvoa.
Tirkkosen mukaan yritys voi näin huolehtia luonnosta ja kompensoida päästöjään ulkomaisten kohteiden sijasta suomalaisilla metsillä.
Myös yksityishenkilö voi hänen mukaansa helposti varmistaa, että hänen ostamansa kompensaatio on oikeasti olemassa.
– Voit etsiä oman hiilinielusi netissä, ja katsoa Karttapaikasta, mitä sinun metsällesi kuuluu. Onko se hakattu, vai onko se pystyssä, Tirkkonen hymyilee.
Vihreä typeryys loistaa kirkkaasti ja veronmaksajia kustaan silmään.
Toki minäkin ottaisin mieluusti jonkin tukiaisen ilman vastinetta.
Onhan tuossa hiilen nielennässä mahdollisuus hiilen kierrättämiseen niin, ettei fossiilihiiltä tarvitsisi ottaa kaivostoiminnalla.
Kun on paljon hiiltä nieltynä yhteyttämistuotteisiin, se merkitsee runsasta energiavarastoa. Hiilidioksidista ei saa lypsettyä energiaa. Tarvitaan aurinko lataamaan hiilivarastoon energiaa.
Vaikka kyllähän hiilidioksidi kuulemma hidastaa energian katoamista maspallukalta avaruuteen.
Jos haluttaisiin säästää maapallukan energiaa enemmän, voitaisiin pöhäyttää metaania taivaalle ja levittää nokea lumikentille.
Jos puusta rakentaa, silloin hiili pysyy vangittuna.
Jos puun polttaa, se toki lähtee taivaan tuuleen.
Puuta polttaessa hiili menee kiertoon. Kierrätys on muotia.
Joo näin on – niin kauan kuin puusta tehty on käyttökelpoinen. Puusta tehtyjä yli sata vuota vanhoja huonekaluja on varsin vähän olemassa – useimmat niistä ovat museoissa. Niiden sitoma hiili ei suurissa kuvioissa ole merkittävää.
Tampereellakin on suurin osa vanhoista puutaloista purettu.
Kyllä nämä kompensaatiometsät ovat mielestäni aika pitkälle hyvän omantunnon välineitä ilman kunnon toteutusta. Tuntuu paremmalta esim. lennellä kun on osallistunut muutaman puun istuttamiseen.
Kannattaa kuitenkin miettiä kuinka monta esim. 500 istutetusta taimesta on hengissä yhden, kahden, viiden tai viidenkymmenen vuoden päästä, Hoitamattomina taimikot eivät menesty. Hoidettuinakin osansa taimista vievät myyrät, jänikset, kauriit, hirvet jne.
Kuten avauksessa todetaan parhaimmillaankin metsä on vain välivarasto. Kun toisaalla istutetaan, toisaalla kaatuu vähintään sama määrä puita.
No, onhan Tamperetalo tehnyt ”katastrofaalisen” virheen istuttaessaan metsää niin kuin kaikki metsänomistajat tekevät. Hirveä uutinen !
Eiköhän kaikille hiilinieluajattelu ole täysi selvää niin, että missä se pihvi on hiilensidonnan ketjussa.
Puiden istuttamienhan on hyvin positiivinen asia vielä, jos ovat mäntyjä, jotka ovat hyviä ”otsonivahteja”.
Ei kai kukaan tuota ole virheeksi väittänyt.
Kuten kirjoitin pelkkä taimien istuttaminen ei autuaaksi tee, mutta antaahan se kuluttajalle mielenrauhaa.
Mitä metsänomistajiin tulee, niin kyllä heidän ensisijainen lähtökohtansa istutuksille on aivan joku muu kuin hiilinieluajattelu. Metsää pitää uudistaa ja istutuksiin velvoittaa jo lakikin.
Jos intomielisimpien hiilinieluvouhottajien mukaan mentäisiin, niin Suomessa ei saisi kaataa yhtään puuta.
Asenteellista puuta heinää.
Vaikka muutama taimi ei maailmaa parannakaan, täytyy kyllä sanoa että on aika ihmeellinen tämä keskustelu: suomalaiset vastustavat sitä että täällä kasvaa puita.
En usko kenenkään vastustavan puiden istuttamista Suomessa. Suomalaiset elävät suuressa määrin puiden kasvattamisella, hakkaamisella ja puusta saatavilla (vienti-) tuotteilla.
Väite metsien toimiminen fossiilisten aineiden (massiivista) polttamisesta ilmakehään päätyvän hiilen loppusijoituspaikkana on totuuden vastaista.
*********************************************************************************
Lainaus edellisestä kommentistani:
Kyselin puhelimitse 13.2.2020 ministeriön neuvottelevalta virkamieltä asiasta – kantana hänellä oli, että metsä ei voi toimia hiilen loppusijoituspaikkana, vain välivarastona.
[ Tarkemmin : Maa- ja metsätalousministeriö, Luonnonvaraosasto, Metsä- ja bioenergiayksikkö ]
*************************************************************************
”Sademetsät ovat äärimmäisen tärkeitä hiilinieluja. Kun metsää hävitetään polttamalla, puiden sitoma hiilidioksidi vapautuu ilmakehään ja pahentaa entisestään ilmaston lämpenemistä.”
*******************************************************************************
.
Global Forest Watch -järjestö edustaja Mikaela Weisse levittää tässäkin harhaa, että sademetsät voisivat toimia fossiilisten aineiden polttamisesta ilmakehään päässeen hiilen loppusijoituspakkana.
.
Mikäli sademetsien puumassan määrä pysyy muuttumana, niin ne tuottavat ilmakehään hiiltä yhtä paljon kuin ne keräävät ilmakehästä hiiltä. Valitettavasti sademetsien puumassan määrä on kokoajan pienenemässä, joten niiden sisältämästä hiilestä osa päätyy kaikenaikaa ilmakehään pysyvästi. Kun kaikki sademetsät on tuhottu, niin kaikki niiden sisältämä hiili on siirtynyt ilmakehään.
******************************************************************************
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000006527189.html
Sademetsää katosi jalkapallokentän verran joka 6. sekunti
Sademetsää hävisi viime vuonna noin Sveitsin pinta-alaa vastaava alue, kertoi Global Forest Watch -järjestö vuosittaisessa raportissaan tiistaina.
Kolmannes tuhoista tapahtui Brasiliassa. Toisena oli Kongon demokraattinen tasavalta ja kolmantena Indonesia. Järjestön mukaan sademetsää tuhoutui yhteensä noin 38 000 neliökilometriä. Tuhot olivat kolmanneksi suurimmat sen jälkeen kun järjestö alkoi rekisteröidä niitä kaksi vuosikymmentä sitten.
Tuhon nopeutta kuvaa se, että metsää hävisi jalkapallokentän verran joka kuudes sekunti.
Sademetsät ovat äärimmäisen tärkeitä hiilinieluja. Kun metsää hävitetään polttamalla, puiden sitoma hiilidioksidi vapautuu ilmakehään ja pahentaa entisestään ilmaston lämpenemistä.
Kaikesta huolimatta suomalaisten metsänhakkuu on se varsinainen katastrofi.