On selvää, että koronaepidemia iskee raskaasti Suomen talouteen – niin valtion kuin yksityiseen.
Toisaalta, onko maan bkt:ssä melkoinen osa höttöä?
Vaikka ravintolat ja pubit ovat suljettuna, niin melkoinen osa teollisuudesta toimii normaalisti.
Palvelualoista ainakin terveyspalvelut toimivat täydellä teholla.
Matkustusrajoitukset ovat iskeneet matkustukseen. Erityisesti lentoyhtiöt ovat vaikeuksissa.
Ravintoloiden, pubien ja kahviloiden omistajat ja työntekijät ovat tiukoilla.
*
Ote artikkelista:
”EK:n laskentakaava menee niin, että normaalitilanteen bkt-kertymää alennetaan sen vuoksi, että talouden käyntiaste on rajoitustoimien vuoksi alhaisempi. Teollisuudessa se oli vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 78 prosenttia.”
*
Voidaan esittää kysymys, että miten Suomen koronarajoitukset vaikuttavat teollisuuteemme?
Saako teollisuus lisää vauhtia sillä, että pubit, ravintolat, koulut ja päiväkodit avataan? – tuskin saa
******************************************************************************
https://www.satakunnankansa.fi/a/5df28628-8eab-4890-a5f2-95c8ec0e9d48
2.5.2020
Onko koronarajoitusten hinta 1,5 miljardia viikossa? ”Se on valistunut arvaus, mutta taustalla on selkeä laskentakaava”, sanoo arvion tehnyt EK:n johtava ekonomisti
[ Ote artikkelista ]
EK:n laskentakaava menee niin, että normaalitilanteen bkt-kertymää alennetaan sen vuoksi, että talouden käyntiaste on rajoitustoimien vuoksi alhaisempi. Teollisuudessa se oli vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 78 prosenttia. Laskentamallissa oletus on, että koko talouden käyntiaste olisi 70 prosenttia.
– Kukaan ei voi tietää varmasti, mutta arvioita voi esittää. Erityisesti palvelujen osalta arviointi on vaikein. Sen osuus yritysten arvonlisäyksestä on 60 prosenttia, sanoo Pakarinen.
Laskentamallista tulee tulokseksi, että 70 prosentin käyntiasteella bkt:n alenema on 2,5 prosenttia kuukaudessa. Se tarkoittaa vuotuisesta bkt:sta laskettuna 1,5 miljardin euron miinusta viikossa.
– Kun arvioiden vaihtelu on 1–1,5 miljardissa eurossa, voisi sanoa, että 1,5 miljardia on valistunut arvaus, sanoo Sami Pakarinen.
*
[ Saman kirjoittajan samoja asioita sisältävä kirjoitus on AL:.ssä 3.5.2020 , sivulla A12 ]
Monen yrityksen alamäkeä halutaan myöskin työtää koronapiikkiin.
On aloja joita koskee ja on aloja jotka hyötyvät.
Lauantai oli ostoryntäys rakennuspientarvikkeita myyville.
Juuri näin. On turha puhua ”korona-rajoitusten” aiheuttavan tuollaista laskua. Vain joitain palveluita on määräyksillä rajoitettu, kuten ravintolat ja hotellit. Teollisuus pyöriin normaalisti, mutta sitä rasittaa korona-kriisi vientimaissa. Sille asialle Suomen hallitus ei voi juuri mitään. Ja jos kaikki rajoitukset nyt poistettaisiin, niin täyttyisivätkö ravintolat, hotellit, matkilukeskukset ym? Sitä sopii epäillä ja jos sitten virus alkaisi levitä vauhdikkaammin se tietäisi vielä vähäisempiä asiakasmääriä palveluihin ja lisää kuluja julkiselle puolellle . Mikähän tarkoitus noilla harhaisilla laskelmilla on?
Terveyspalvelut toimivat hyvin kaukana täydestä tehosta. Lähes kaikki yksityiset terveysasemat ovat lomauttaneet ison osan väestään, koska työterveyskäynnit ovat lähes pysähtyneet, vakuutuskäynnit myös.
Mutta, lasku tulee ennakoitavuuden puutteesta. Tällä hetkellä asiat kyllä sujuvat jotka ovat ns. välittömiä. Ostetaan ruokaa ja laastareita. Sen sijaan pitkän aikavälin ostokset jumittavat. Ja koska kauppa pelaa pitkillä sykleillä (nyt pitäisi tilata ensi pääsiäisen koristeet) niin touhu on jäissä.
Minulla ei ole käryäkään mikä se summa on, mutta pinnan alla on aika moni asia jumissa. Varmasti on liioittelua paljon.
Korona-epidemia on tuonut esille, mitä ihminen todella tarvitsee ja mikä on kivaa, mutta ei ole ihan välttämätöntä.
.
Ravintolat, pubit ovat olleet kiinni korona-epidemian vuoksi. Samoin yleisötapahtumat, m.m. urheilutapahtumat, on siirretty hamaan tulevaisuuteen.
Melkoinen määrä palkoja on jäänyt maksamatta – no, valtio tulee korvamaan osan menetyksistä. Ravintoloissa, pubeissa ja yleisötapahtumissa käymättömyys on tuonut monille ihmisille säästöä menoissa. Jossakin nämä säästöt näkyvät tai tulevat näkymään. Kodinkonekauppiailla, kuulemma, menee ihan kivasti.
Onko koronarajoitusten hinta 1,5 miljardia viikossa? – valistumaton kysymys, vai?
.
Luulenpa, että Elinkeinoelämän keskusliiton johtava ekonomisti Sami Pakarinen sotkee koronaepidemian maailmanlaajuisen vaikutuksen talouteen ja Suomen koronarajoitusten vaikutuksen maamme talouteen.
.
Taloussanomat : ”Laivanrakennusyhtiö Meyerin Turun telakka laajentaa yt-neuvottelujaan. Lähtökohtana on irtisanoa 450 työntekijää, yhtiö kertoo tiedotteessa. Lisäksi 900 työntekijää on muiden toimien kuten erilaisten työaikajärjestelyjen, lomautusten ja osa-aikaistamisten kohteena.”
[ Syynä ei varmasti ole Suomen koronarajoitukset vaan kansainvälinen tilanne.]
.
Talouselämä: ”Uudenkaupungin autotehdas menee kiinni huhtikuuksi.”
[ Syynä tuskin on Suomen koronarajoitukset.]
*
Jos pubeja, ravintoloita ja kahviloita koskevien rajoitusten purku poistaisi merkittävän osan ekonomisti Sami Pakarisen esittämästä rajoitusten hinnasta (1,5 miljardia euroa viikossa), pitäisin tätä varsin yllättävänä.
********************************************************************************
https://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/4941756/Onko+koronarajoitusten+hinta+15+miljardia+viikossa+Se+on+valistunut+arvaus+mutta+taustalla+on+selkea+laskentakaava+sanoo+arvion+tehnyt+EKn+johtava+ekonomisti
2.5.2020
Onko koronarajoitusten hinta 1,5 miljardia viikossa? ”Se on valistunut arvaus, mutta taustalla on selkeä laskentakaava”, sanoo arvion tehnyt EK:n johtava ekonomisti