Kaikkea voi ja pitää epäillä, niin myös galluppien tuloksia. Vilppiäkin voi aina epäillä, vaikka mikään ei niihin viittaisi. Gallupeja voidaan myös käyttää mielipiteiden manipulointiin. Huonosti muotoilluin kysymyksin voidaan jostakin aiheesta saada varsin kummallinen tulos.
Suomessa puolueiden kannatusmittaukset ovat aivan erityisessä asemassa. Jotkut epäilevät tulosten oikeellisuutta, mutta ainakin puolueiden puheenjohtajat näyttävät suhtautuvan tuloksiin vakavasti.
*************
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002535769.html
6.6.2012
HS avaa gallup-dataa
Vaikka kahden johtavan tutkimusyhtiön – HS:n käyttämän TNS Gallupin ja Ylen käyttämän Taloustutkimuksen – puoluekannatuksen laskemisperiaatteet ovat hyvin samantapaisia, tuloksissa on vääjäämättä toisinaan eroja. Yksittäisen gallupin tuloksista ei pidäkään vetää liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä.
***
https://fi.wikipedia.org/wiki/George_Gallup
George Horace Gallup
Gallupin uusi yritys sai 1936 valtakunnallista huomiota ennustamalla 50 000 vastaajan vastausten perusteella oikein Yhdysvaltojen vuoden 1936 presidentinvaalien tuloksen, toisin kuin laajalti arvostettu Literary Digest -lehti. Literary Digestin paljon laajempi kysely perustui yli kahteen miljoonaan palautettuun vastaukseen, mutta ennusti tuloksen väärin. Sen lisäksi, että Gallupin ennuste osui oikeaan, hän ennusti oikein Literary Digestin kyselyn tuloksen ja käytti paljon pienempää satunnaisotantantaa.
[ USA:n väkiluku vuonna 1936 oli 128 miljoonaa . 50 00 otosta edustaa n. 0,04 prosenttia väkiluvusta ]
Yleensä itse vastaan galluppeihin ns puuta heinää en koskaan anna totuutta niisä julki
Jotenka voin sanoa etteivät ne gallupit ole totuutta vaan satuja turkin pipurista mistäpä tiedän vaikka sellasta tekisi muutkin
Tämä tästä asiasta terv tepivaari
Herra Gallupin työssäkin oli ylä- ja alamäkiä. Hemmetin fiksu keksintö, mutta ei se ole magiaa. Se on arvio.
Gallupeja on monia. Totuuksia vaalituloksesta on (ainakin yleensä) vain yksi.
En ole koskaan osunut puoluekannatusmittauksen satunaisvalintaan. Jos osuisi kohdalle, vastaisin rehellisesti – valehtelulla ei olisi mitään motiivia.
Varmasti gallup-kyselyyn mukaan tulleista löytyy niitä jotka haluavat pelleillä asialla, mutta silla ei ole tulosiin merkittävää vaikutusta.
Albaanus voi olla että gallubbiin osallisista valehtelee vaikka puolet ei sinne tarvii kirjoitta totta ei enmpiä tästä terv tepivaari
Albaanus voi olla että gallubbiin osallisista valehtelee vaikka puolet …
Voi virsua voi ..
*
”Vilppiäkin voi aina epäillä, vaikka mikään ei niihin viittaisi.”
Hyvä kirjoitus- olakseen vihreälankassa
https://www.vihrealanka.fi/reportaasit/miksei-gallup-osu
Miksei gallup osu?
Ote:
Jo 1800-luvulla erilaisia koeäänestyksiä tehtiin maassapaikallisesti, paikallisten tiedotusvälineiden tarpeisiin.Ensimmäinen valtakunnan kattava mielipidetiedustelutehtiin vuonna 1916, kun Literary Digest -viikkolehti lähettiosana markkinointikampanjaansa kyselyn presidentinvaalienvoittajasta lukijoilleen. Lehdessä laskettiintulos saaduista vastauksista.
.
Tällä suoraviivaisella menetelmällä viikkolehti onnistuiennustamaan oikein viisien peräkkäisten presidentinvaalienvoittajan. Vuoden 1936 vaalien alla systeemi petti. Vaikka otos oli valtava – 2,6 miljoonaa yhdysvaltalaista– lehti ennusti, että Yhdysvaltain seuraava presidentti on republikaanien Alf Landon. Kävikin niin, että demokraattien Franklin Roosevelt sai murskavoiton.
.
Literary Digest sortui vinoutuneeseen otokseen. Se kysyi mielipidettä tilaajiltaan, jotka olivat enimmäkseenhyvin toimeentulevia ja kallellaan republikaaneihin. Lamassarypeneessä liittovaltiossa jo aikakauslehden tilaaminenvaati tiettyä elintasoa.
.
Vuoden 1936 vaalien tuloksen ennusti oikein GeorgeGallup. Gallupin otos oli 50 000 ihmistä, mutta nämäihmiset oli valittu. Otos vastasi riittävän hyvin Yhdysvaltojenväestöä, minkä vuoksi tulos ei päässyt vääristymään.
Valehtelijat on otettu huomioon virhemarginaalissa, joka ei suinkaan ole puolet. Puolueettomat, laillistetut ja auktorisoidut tutkimuslaitokset ovat luotettavia ja pystyvät hyvin tarkkaan peilaaman sen hetken tilanteita kuin tilanteita.
On aivan eri asia se, jos joku puolue tilaa tarkoituksiaan ja tarkoitusperiään varten gallupin ja syyllistyy kysymyksen asetteluissa manipulointiin.
Mikään puolueeton tutkimuslaitos ei moiseen lähde mukaan.
On aivan turhaa väittää vastaan sitä, että gallupit ovat mitään sanomattomia.
Heikki on aivan oikeassa, mutta sitten tuleekin se kuuluisa mutta…!
Puolueiden kannatusgallupit ovat suht koht kohdallaan, vaikka itse pidän ilmaistua virhemarginaalia ehkä hieman liian pienenä ja sellainen 0,2-0,5 % lisäys ei välttämättä olisi pahaksi, eikä valheellinen.
Sen sijaan eurobarametrit, joihin syystä tai toisesta olen itsekin tullut valituksi kaikkiaan kolme kertaa, ovat varsin mielenkiintoisia jo senkin vuoksi että vastausvaihtoehdoissa ei ole jyrkkää kritiikkiä EU:ta kohtaan mahdollista esittää ja tämän ihan jokainen voi itse tykönään tarkistaa julkisista asiakirjoista.
Toisaalta EU-komissio jo vuosia sitten julkisesti julisti, että se panostaa positiivisen julkikuvan luomiseen ja tukee sen mukaan mediaa, kun samaan aikaan kriittisiltä näkökulmilta tukea evätään.
Edellisenkin voi tarkistaa julkisista asiakirjoista, mutta niiden suora linkittäminen voi rikkoa EU:n tekijäoikeuslakeja , joten vastuu on lukijalla ja vasrtaan väittäjällä.
Hassua kyllä viimeinen kuvaa hyvin sitä suuntaa mihin EU:ssa ollan menossa.
Gallupeissa kannattaa kiinnittää vähintään yhtä paljon huomiota kysymyksiin, kuin lopputulokseen.