Hyttysiä ei ole ainakaan eteläisessä Suomessa ollut juuri lainkaan. Mökilläkin Kuhmoisessa sai istua rauhassa saunan terassilla, ilman noita inisiöitä.
Tänään kävin vähän katsomassa Täällä Lahden pirttiharjun metsikössä katsomassa löytyisikö jo kantarelleja. En löytänyt, mutta mehevän kokoista mustikkaa oli runsain mitoin ja sitä keräsin.
On erinomainen asia, että keräät mustikkaa, kyllä ne sienetkin ilmestynevät aikanaan.
Ei sääsket ole vielä kuolleet sukupuuttoon, on niitä vielä jäljellä.
Se on totta, että niitä hyttysiä ei ole täälläkään ollut ilmeisesti kuivuudesta johtuen. Sensijaan niitä pieniä kärpäsiä on ja on ollut laumoittain, ne eivät onneksi pistä.
Täälläkin on paljon mustikoita, ovat vaan pieniä ja happamia.
Samoin Pyynikin suurehkot mäntyrinteet ovat kuivia ja mustikat rupulaisen pieniä.
Mutta Koulukadun jääkiekkokentän kupeesta, metsän reunasta, olen kerännyt jo viikon litroittain upeita joskus istutettuja puutarha/ luonnon vattuja.
… ja pakkaseen emme pane mitään, vaan marjat syödään silloin, kun ne ovat parhaimmillaan suoraan luonnosta.
Poikkeuksen tekee omat mustat viinimarjat, joista osa menee pakkaseen.
Pakastus kotipakastimilla on onnetonta puuhaa, koska laadullinen pakastus vaatii nopean ”jäädytyksen”, lähdössä – 40 C, jonka vain teollisuuspakastus saavuttaa. Kotipakastimella päästään hetkellisesti – 25 C .
Tuossa pakastuksessa on aivan ratkaisevaa, miten hoitaa jäähdytyksen ja miten sitten pakastuksen.
Asteita tärkeämpi seikka on pakastusteho; paljonko kiloja pakastimeen saa jäähdytettyjä elintarvikkeita kerralla sijoittaa.
Esim tuoreen kalan laitan ensiksi jääkaappiin ja sitten mittaan kosketusmittarilla tuotteen pintalämpötilan, sen ollessa n +3 astetta, siirrän sen pakastimeen. kerralla täytän vain n 50-60% ilmoitetusta pakastustehosta.
Aivan kiitettävästi ovat säilyneet. Täytyy sanoa, että arki on opettanut.
Teollinen pakastus ja menetelmät ovat minulle vähintäänkin tuntemattomia, olettaisin, että kaava lienee sama mutta massat varsin paljon suuremmat.
Näin se pakastimen lataaminen menee. Teollisuuspakastamisessa ovat niin suuret tehot, että tuo – 40 C on mahdollista pitää riittävästi yllä.
Täällä länsirannikolla on myös mustikkaa aivan erinomaisesti tarjolla, mutta kypsyi vasta ihan tässä muutama päivä sitten.
Itse en ikävä kyllä pääse tänä vuonna poimimaan mustikkaa, mutta emäntä on ollut sitäkin ahkerampi ja tänäänkin lähti tuossa kuuden aikaan aamulla eväiden ja kolmen ämpärin kera marjastamaan.
Molempien äideille pitää viedä marjoja ja loput käytämme itse, eikä ole vielä tähän mennessä ollut tarvetta torilta marjoja ikinä ostaa.
Mustikkaa on hyvin kuten lakkaa ja puolukkasadostakin näyttää tulevan hyvä. Yksi erikoisuus on että paarmoja ei juuri paljon ole, yleensä hetteiköillä ja soilla niitä on.
Tatteja löytyy hyvin. Kohtahan sen pitäisi ryöpsäyttää kunnon sateet, katsotaan sitten kuinka sieniä poksahtelee urakalla.
Korvessa on vielä se hyvä puoli ettei muita käyskentele vastaan, ahma näkyi yhtenä aamuna mettään mennessä sekä pari hirveä kun yksin liikuin hiljaa.
Vähän tarvisi tosiaan lisää sateita, jotta sieniä tulisi kunnolla, mutta eiköhän se tästä etene.
Omenoita on muutoin ainakin meillä tulossa ihan riittävästi, niin ovat oksat notkonaan raakileita.
Onkos seutukunnilla rapuja, nyt niitä pitäisi jo olla merrat täysi. Pitää vaan muistaa, ettei laiteta elävinä kiehuvaan veteen ((vihreän kansan vaatimus)
Joo, ensin ysimillisellä otsaan ja vasta sitten kiehuvaan veteen. 🙂
Pentti, on mietityttänyt se kuinka nämä viherpiipertäjät voi syödä juuri mitään, salaattikin kun sattuu olemaan elävä kun sen suuhunsa pistää lautaselta… jospa ne popsii pieniä kiviä…
Missä, milloin ja kenen suulla ”vihreä kansa” on mukamas vaatinut että rapuja ei saisi laittaa elävänä kiehuvaan veteen. Epäilen väitteen olevan tietoista ja helppohintaista demagogiaa, vaikka voihan se tottakin olla. En tiedä kun en ole näitä asioita seurannut enkä diggaa ”vihreää kansaa”, jolle hölmöily ei sinänsä ole vierasta. Eilispäivän TV-kokit Vanamo ja Kolmonen varoittivat ohjelmissaan nimenomaan keittämästä kuolleita rapuja.
”Eläinsuojelijat ravustuskauden kynnyksellä: Rapuja ei saa keittää eikä myydä kuluttajille elävinä
Erä
20.07.2020
Eija Mansikkamäki
Helsingin eläinsuojeluyhdistys vaatii lakimuutosta ja pitää esimerkkeinä Sveitsiä ja Uutta-Seelantia.”
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/era/artikkeli-1.1145498
Ensimmäiset ravut sumpussa ja perinteisesti keitetään. Rapuja tulee hyvin mutta hinta on taas huono. Kiitos LUKE.