Kokkareiden kaupunginvaltuutettu ei varmaan ole itse joutunut koskaan kokemaan miltä tuntuu olla muutama päivä syömättä

Kritisoi leipäjonoja, kuten Hurstin jouluapua vähävaraisille. Kyllähän se niinkin on että niissä käy myös niitä ilmaisen ruoan perässä olevia jotka eivät ole kovinkaan vähävaraisia, mutta silti tahditon avaus mielestäni kaupunginvaltuutetulta.

16 vastausta artikkeliin “Kokkareiden kaupunginvaltuutettu ei varmaan ole itse joutunut koskaan kokemaan miltä tuntuu olla muutama päivä syömättä”

  1. Olisi hyvä tällaiseen laittaa tietoa että kuka ja missä niin voisi ruveta häntä moittimaan.

  2. Mahtaako Otto Meri olla piilovihreä, kun ehdottaa, että maidon tarjoilu pitää lopettaa ilmastollisista syistä, sillälailla.

  3. Tuskinpa on kokenut sitä kun illalla joutuu meneen nälkäsenä nukkumaan terv tepivaar

    1. Sattui mukavasti kun juuri luen Tuomas Kyrön En juhli kirjaa. Siinä on paljon mielensäpahoittajia jotka pitävät tätä ”mulle heti ja kaikki” asennetta aika yleisenä nykyihmisille. Puoluekannasta riippumatta vaaditaan lisää kaikkea hyvää ja vähemmän vastuuta

  4. Olihan tuo tahditonta toimintaa, mutta ei sekään oikein ole että näemme jokaisen ongelmavelkaisen vain uhrina. Joillekin se on muodostunut ruoan ja lääkkein tarpeista. Joillekin takana on uhkapelaamista, rilluttelua, muuta typeryyttä. Kaikkea ei pidä suvaita tai suositella.

    1. Niinkin se Kyuu on. Kerran Lahdessa kun olin vapaakirkon leipäjonossa, niin tuli joukko venäläisiä uudenkarhealla bemarilla ja vieläpä pyrkivät etuilemaan jonossa. Kuitenkin iso osa on niitä jotka oikeasti ovat ruoka-avun tarpeessa, eivätkä ole lähteneet sinne huvikseen jonottamaan ruokakasseja.

  5. Otto Meri esitti asiansa ehkä tarpeettoman asiattomasti, mutta saman aikaan on kyllä ihan hyvä tunnustaa se, että Oton kannanotossa oli myös ihan silkkaa asiaa.

    Ollaan nyt ihan rehellisiä, Suomi on maa, jossa ilmaiset ämpärit synnyttävät satojen metrien jonot ja suunnattoman kiukun ämpärien loputtua.

    Itse tunnen nuoria, jotka avoimesti tunnustavat käyvänsä leipäjonoissa, jotta ”baila, bailaan” jää rahaa.

    Korkea moraali on taruolento ja meillä on puolueita, jotka omalla toiminnallaan anatavat tälle kerta toisensa jälkeen siunauksensa.

  6. Jokaisella on joku henkilökortti. Se voitaisiin pyytää näytille, vaikka ei mitään tallennettaisi. Mutta antaisi kuvan valvonnasta.
    Kun käyn Anttilankulmillan omenan myyjällä, samalla nurkalla hengailee vapaakirkon jakeluaseman porukkaa kyselemässä ohikulkijoilta kännissä, että mitähän herkkuja siellä on, että viittiikö mennä jonottaan.

    1. Itse ajattelen, että minkälaisen moraalin ne omaavat, jotka leipäjonoja hyödyntävät etelänmatkojensa ja ”pitkäripaisensa” jatkumona.

  7. Olen sitä mieltä että ahneutta ja röyhkeyttä esiintyy tasaisesti kaikissa tuloluokissa sekä oppineissa ja oppimattomissa. No lapsissa vähemmän kuin aikuisissa oletan.

    Sitä vähän ihmettelen että leipäjonot ovat toisille jonkinlainen tabu. Mitä enemmän ihmisen ajatusten maailma on suuntautunut vasemmalle sitä kiivaammin hän paheksuu jos joku näkee leipäjonoihin liittyvän jotain ongelmia.

    Itse pidän väärinkäytöksistä huolimatta leipäjonoja hienona asiana, turvana heille joille yhteiskunta pysty tarjoamaan jokapäiväistä leipää ihan huolimatta siitä onko ihminen omaa heikkouttaan ajautunut leipäjonojen varaan.

    Hieman vierastan jos jonojen puuhahenkilöt tai lahjoittajat tekevät itsestään numeroa mutta hyvää työtä toki silti tekevät.

  8. Eivätköhän ensimmäiset ”leipäjonot” olleet Pelastusarmeijan käsialaa; soppaa ja sielunhoitoa.
    Vaimoni auttelee vapaaseurakunnan katukirkon hyväntekeväisyydessä ja noista leipäjonoista; hyvä asia.

  9. Ensimmäinen tyttöystäväni oli kesätöissä Pelastusarmeijan kesäkodissa. Ei itse ollut armeijassa mutta siinä sivussa muun muassa tuli tutuksi Pelastusarmeijan toiminta ja siitä lähtien olen aina jonkun lantin keräyspatohinsa laittanut kun sellainen on tielleni sattunut. Hattua heille nostan.

  10. Ei se leipäjonossa seisominen monellekaan niin herkkua ole, että siellä ihan huvin vuoksi seisoskelisi. Kyllä se valtaosalle on pakko, että edes jotenkin pärjäisi.

    Se ei tietenkään poista sitä, että järjestelmän hyväksikäyttäjiäkin löytyy. Röyhkeä kehtaa mitä vaan.

    Paljon on puhuttu kotitalouksien rahankäytön hallinnasta. Osaamisen puutteesta. Suunnitelmallisuus puuttuu ja tällöin rahat loppuvat ennen kuin uutta tulee.

    Ehkä näiden jonojen ohessa pitäisikin lisääntyvässä määrin tarjota arjenhallinnan koulutusta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *