Tunnen paljon ihmisiä jotka mässäilevät monta kinkkua jo ennen jouluaattoa. Itse ostan yhden ja ainoan ja se valmistuu uunissani vasta jouluaatoksi ja ehkä uudenvuodenpäiväksi ostan vielä pikkukinkun. Mutta luulisihan tuohon muuten jo kyllästyvän.
Muutenkin joulukinkkuni tulee olemaan korkeintaan 5-kiloinen, se riittää minulle mainiosti,
No monet joulut on mennyt n 3-4 kg painoisella ja siitä on jäännyt vielä hyvään hernekeittoon sopivasti lihaa
Nyt en kaupasta osta vaan hankinta menee suoraan maanviljelijälle ja varmuudella saan hyvin suolatun palan sikaa sopivaan hintaan . terv tepivaari
Meillä kinkku on uunissa vielä aattoyönä ja aattoiltana se aloitetaan. Enkä ainakaan minä itseäni ähkyyn syö.
Paistan takkani uuniosassa pienen kinkun ylikypsäksi aatonaattona. Osan rapisevasta nahkasta syön heti lämpimänä ja loput annan vieressä kuolaavalle koiralle.
Nuorempana kinkkua jaksoi syödä kilokaupalla sen suureksi herkuksi kokien. Mutta silloin ei ollutkaan herkkuja arjen pöydässä, suola-ahventa, parhaimmillaan välillä teemakkaraa ja punakuorista juustoa.
Meillä yksi iso kinkku, josta riittää koko katraalle ja vähän jää yli, riittää.
Kyllä viimeiset pitää uudenvuoden aattona popsia ja sen jälkeen mennään rasvattomalla riistalla.
Meillä aiemmin ostettiin tuolta naapurista pala valmista kinkkua kun oli jouluvieraitakin. Tänä jouluna ei kinkkua tarvita. Muuta kyllä sitäkin enemmän; liharuokana meillä on basturmia leikkeleeksi, rullasyltyn teen lähempänä joulua, kalaa luonnollisesti monessakin muodossa. Muutama päivä sitten ostin kaveriltani runsaan kiloisen nieriän, poistin kidukset ja panin pakkaseen, siiasta teen chevicheä, graavilohiaineksetkin on jo pakkasessa. Lähempänä joulua teen kuhasta kylmäsavua. Savumuikkua onkin jo mausteliemessä jääkaapissa.
Eihän tähän oikeastaan kinkkua tarvitsekkaan.
On muuten tuo rullasyltty aivan oivallinen kinkun asemasta; voi käyttää leivänpäällisenä tai liharuokana aterian yhteydessä. Lähempänä aattoa teen niitä parikin kappaletta.
Yhden jo tein itsenäisyyspäivän aterialle. Meillä kun oikeastaan ei muuten erityisiä juhlamenoja ole, hyvä ateria syödään ja tietenkin liputus.
Lapsuudessani oli aina pöydässä sikaa jos missä muodossa ja kinkun muodossa tietty myös jouluna.
Sikahan on itämerellisten kansojen perinteinen liharuoka, johtuen kotoisesta ”laskipossusta”, toisaalta, täällä Itämeren rannoilla kalastuksen ohella siankasvatus on perinteistä.