Joulupukilla murheita

 

 

Joulumuori oli ymmällään. Aina kiltti ja hyväntuulinen Joulupukki ei ollut entisensä. Kesästä saakka Joulupukki oli sutinut valkoista partaansa mietteissään, äreänä, kulmat kurtussa. Elettiin jo sentään lokakuun alkua ja tontut vain pyörittivät peukaloitaan. Vihdoin viimein Joulumuori rohkaisi mielensä ja otti asian puheeksi:

 

  • Mikä sinun on kallis siippani? Olet jo kauan ollut puhumaton, pyöritellyt partaasi, että kohta on enää haivenet jäljellä, eihän sinua lapsetkaan pian tunne. Istuppas nyt siihen Pukin tuoliin ja kerro huolesi.

Pukki istahti, hän ei koskaan ole uskaltanut olla Joulumuorille vastaan. Huokaili, puistellen päätään. Köhisi ja murisi, kunnes sai avattua suunsa:

  • Ei taida tulla lapsille joulua. Ei pääse tontut liikkeelle, pukin aika alkaa olla ohi?
  • No hyvänen aika, mitä se pukki nyt horisee, totesi muori.
  • Etkö sinä muori hyvä seuraa aikaasi, vastasi pukki tuohtuneena?
  • Katsos kun tuli se viheliäinen virus. On kuulemma Korona nimeltään. On kerrottu olevan vaarallinen peto ja koko maapallon väki on suunniltaan sen edessä, jatkoi pukki vaikerrustaan.
  • Minä en semmosia usko, omiaan höpiset, epäili muori kahvia ryystäessään.
  • Pukin naama punehtui entisestään, löi kävelykeppiään lattiaan ja möreällä äänellä lausui: Sanohan muoriseni, olenko koskaan horissut tai puhunut höpöjä, olenko, sano nyt?
  • Et, et ole lepytteli muori pukkia. Sen vaan sanon, että olipa sellainen Korona olemassa tai ei, niin koskaan ei kukaan ole uskaltanut nousta Joulupukkia vastaan, eikä nouse nytkään, usko pois.
  • Mitä minä sitten teen, kun kaikki ovat karanteenissa, eivät uskalla liikkua, kun se virus pomppii ihmisistä toisiin sairastuttaen heidät, pukki huokaili. Nousi seisomaan levittäen kädet ja jatkoi: Miten voin lähettää tonttuparat noihin koronapesäkkeisiin? Joululahjatoiveet toki saan sähköpostilla, jos lähetän täältä Korvatunturilta viestin perheisiin. Mutta miten onnistuu ikkunoista kurkkiminen, ovatko lapset olleet kilttejä, mitäs siihen sanot, keksippä nyt hyvä keino Joulumuori?
  • Kerro sinä, kun olet niin tietäväinen, miten ihmiset liikkuvat, tuhahti Muori myös hieman hiiltyen.
  • No niillä on sellaiset kankaat suun edessä, pesevät käsiään ja pitävät turvavälejä toisiinsa. Miten pukki voi jakaa lahjoja jos täytyy olla kaukana lapsista, sanoppa se, kun tunnut kaikki tietävän, kysyi pukki parta tutisten.
  • Elä nyt hyvä pukki hermostu, enhän minä nyt millään pahalla. Kyllä kaikki järjestyy, kun aletaan toimeen. Laitetaan tontut ompelemaan punaisia suojia suun eteen. Ovat komeita punaiset tonttulakit päässä. Ja kuule, minä Muori teenkin sellaiset liemet, että ei uskalla tulla virus lähellekään, olipa minkälainen ulkomaan elävä tahansa, hihkui Muori innoissaan.
  • No jopas on Muorilla konstit ja keinot, innostui myös Joulupukki. Hetken päästä kuitenkin lysähti takaisin istumaan, huokaisten taas syvään. Entäs porot, millä minä ja tontut aattona kierrämme jakamassa lahjoja? Kai se Korona on myös porojen kimpussa, eikä niille voi suun eteen laittaa mitään, tukehtuvat vielä juostessaan, mietti pukki alistuneena.
  • Pukki jatkoi vielä yksinpuheluaan, entäs Petteri, minun rakas poroseni – punainen kuono jo valmiina. Ihmiset kurkkivat ikkunoista pukkia odottaessa ja jos näkevät vilauksenkaan Petterin kuonosta, eivät aukaise ovea, mitä sitten tehdään, pohti huolten täyttämä Joulupukki?
  • Kuules nyt tarkkaan mitä Muori sinulle sanoo ja paina mieleesi: Lapset ja aikuiset tietävät kuinka Joulupukki ei koskaan vaarantaisi lasten, eikä kenenkään terveyttä. Olet elänyt jo yli neljäsataa vuotta, etkä koskaan ole tuottanut lapsille huolta ja murhetta. Päinvastoin, olet tuonut koteihin iloa, rauhaa ja hyvää tahtoa.

Niin Joulupukki ja Joulumuori nousivat, ottivat toisiaan kädestä, muiskauttipa pukki vielä partaisen pusun Muorille, rientäessään Tonttujen luo. Ja pian alkoi Korvatunturilta kuulua kalina ja kalske kun joulua alettiin valmistella. Tontut riensivät iloisina matkaan ja kuinka ollakaan, kohta ikkunoiden takana nähtiin kummallisia jälkiä ja tuoksuja. Oli nimittäin Joulumuori keittänyt ihanan hajuista lientä jota oli suihkuttanut tontuille ja joka varmasti piti viruksen kaukana.

 

Jouluaattona tontut valjastivat porot, syöttivät ja juottivat hyvin, Joulupukki silitti Petteriä joka punaisella kuonollaan johdattelisi taas kerran Joulupukin lapsien luokse. Mutta vielä Joulumuori riensi suojain kädessä rappusilta porojen luo ja tarjosi sitä pukille. Joulupukki nauroi ja sanoi, että hänen valkoinen partansa suojelee pukkia. Lähtivät matkaan huiskuttaen muorille hyvän joulun toivotukset, lasten jo kiihkeästi sydämet pamppaillen odottaen Joulupukin tuloa.

 

Pekka Haavisto ja vihreä valinta

Pekka Haavisto

Varoitus: tämä blogaus ei kehu tai hauku ulkoministeri Pekka Haaviston politiikkaa, vaan on paljon tylsempi. Pohdin hieman laajemmalle zoomaten vihreiden viestintähaasteita ja itsensä etsintää viime ajoilta. Kuten monessa muussakin puolueessa, heilläkin on monta kulmaa, särmää ja porukkaa, jotka etsivät paikkaansa.

Hyvä ihminen

Totean sen yksiselitteisesti alkuun: Pekka Haavisto on hyvä ihminen. Hän on yksi harvoja, joka osaa rakentaa rauhaa, ymmärtää, kuunnella ja nähdä ihmisiä siellä, missä moni muu näkee vihollisia. On mahdollista, että ministerin ura ei ole hänelle paras paikka ja siihen tehtävään hän ei sovellu parhaiten, mutta se ei vähennä nanometriäkään hänen saavutuksia ja taitojaan ihmisenä. Minä kunnioitan häntä ja minä toivon hänen kaltaisia enemmän maailmaan. Ehkä en ministeriksi, mutta ihmiseksi, rauhantekijäksi. Poliitikkoja tulee ja menee, mutta inhimillisyys on jotain vahvempaa.

Vaan katsotaan yhden miehen sijaan vihreitä puolueena laajemmin viime vuosina. Puheenjohtajistossa on vuoroteltu laidalta toiselle, räyhäpopulistista asiapoliitikkoon ja taas pulinapopulistiin. Laajemminkin puolueessa tuntuu olevan retromeno ajoin tulossa. Vihreät oli aluksi kansanliike, ja hyvin kunnioitettava sellainen, kahliten itsensä puihin ja työkoneisiin, vaatien luonnolle ääntä politiikassa. Sitten he päättivät ryhtyä politiikkaan ja vaihtaa kansalaistottelemattomuuden parlamentarismiin. Aika monessakin tempauksessa viime vuosina tämä muutos on kääntynyt päälaelleen. Odottaisin tätä joiltain muilta puolueilta herkemmin, mutta vihreille se näyttäytyy aika rumana. Nyt olisi tärkeä päättää mikä on toimintatapa: parlamentarismi vai kapina? Valitettavasti näitä kahta ei saa yhteen kovinkaan siististi.

Jokainen puolue tarvitsee ajoin itsetutkiskelua ja itsensä löytämistä uudelleen. Juuri nyt vihreät eivät oikein tunnu kohtaavan kansalaisten huolia. Perustuslakivaliokunnan osalta tehtiin oma maali, Al-Hol-asiassa kansalaisten huolilla ei tunnu olevan painoarvoa ja saivatpa Vihreät satikutia jopa Elokapinan aktiiveilta. On hurjan haastavaa miellyttää sekä radikaalivihreitä että byrokratiavihreitä samaan aikaan. Se on kahta vaikeampaa, jos ei ole aivan varma puolueen linjasta ja hallitusvastuu luo vielä vastuuseen aivan oman särmänsä. Toivon todella, että he linjansa löytävät, sillä olen aina oppinut kuulemaan vihreiltä mielenkiintoisia ajatuksia. Hiomattomia kenties, vähän korvissa räsähteleviä, mutta aina mietteitä herättäviä. Nykyinen populismi ei sen sijaan paljoa ajatuksia herätä, lähinnä myötähäpeää.

Ääni vai sanoma?

Vihreiden päätös lakkauttaa puoluelehti ja kääntää huomio somemainontaan on saanut aika monet journalistit naljailemaan. Vihreät voivat toki olla oikeassa siinä, että seuraavat vaalit voitetaan Instagramissa eikä lehtipainossa, vaikka miten sertifioitua olisi lehteen käytetty paperi. Se on silti kovin haastava valinta puolueelle, joka on mielletty tieteen ja luotettavien faktojen ystäväksi. Tämä yhteys on saanut melkoisesti säröjä epäonnistuneista julkituloista, eikä tätä skismaa kannattaisi ruokkia määräänsä enempää. Ei somehuutelulla, ei akateemista maailmaa kahlitsemalla, eikä taatusti arvostettuja poliittisia instituutioita halveksimalla.

Lopulta, henkilökohtainen ja tohelon subjektiivinen mielipiteeni tiivistyy tähän: minä haluan, että tässä maassa on vihreiden kaltainen puolue muistuttamassa meitä velvoitteistamme luontoa kohtaan. Minä haluan, että joku puhuu kaupunkien ilmanlaadusta, järvien vesistä ja merien kaloista. En ehkä heitä herkästi äänestä, mutta en halua olla ilmankaan heitä. Arvon vihreät, koittakaa löytää itsenne. Tämä maa tarvitsee teitä.

P.S. Otsikkokuvan nappasin Tampereella, Herättäjäjuhlissa kesällä 2018. Hän puhui rauhasta tavalla, joka sai rahvaammankin kuulijan herkistymään.

Kyllä valtio maksaa

Tämän päivän tv:n iltauutisissa luettiin juttua koronarokotteiden haittavaikutuksista ja niiden aiheuttamista pahemmista sairauksista. Sehän on selvä, että niitä tullaan näkemään ja kokemaan tällä näin lyhyellä valmistusaikataululla. Ei kai se aikataulu muuten, mutta niiden rokotteiden testaukset ovat väkisinkin jääneet suhteellisen vähälle, niin testaajien kuin aikataulunkin suhteen.

Nyt kuitenkin uutisissa vakuutettiin, että kaikki koronasta johtuvat sairaudet, joita vakuutusyhtiöt eivät korvaa tullaan korvaamaan valtion toimesta, hyvinkin yksiselitteisesti. Ne tullaan maksamaan yksinkertaisen selvillä hakemuksilla ja pienellä vaivalla. Ne eivät siis tuota mitään ongelmia, eikä niitä tulla tutkimaan mitenkään vakuutusyhtiöden tapaan.

Kuulostaa suorastaan joulusadulta, että valtio vielä nekin  ottaisi maksaakseen. Mihin ne valtion rahat oikein riittävät, tai paremminkin velat.

No kumpikos oli suurempi juttu

Kun keskuudessamme joku tekee rikoksen joka on se suurin suunnittelee toisen ihmisen henkiltä ottoa

Tai peräti ottaa sen vois sanoa ettei raskaampaa rikosta enää voi tehdä niin vaan ollaan tehty kumpaakin on viime aikoina tehty

Ja kun asiaa suunnitellaan monenkin ihmisen kesken asia ei ole mikään tapon yritys vaan se on harkitun murhan suunnittelu

Jos sitten ihminen kuolee siitä tuleekin harkittu murha kyllä siinä ministerien teot kalpenee olipa ministeri sitten kuka hyvnsä

Ja alkaa miettimään voiko joku suunnitella ihmisen likvidointia melipiteensä vuoksi koska sitähän tuossa asiassa on alun perin ollut kysymys

Hulluinta asiassa on se että siinä riiteli saman puolueen jäsenet elikkä oliko siinä kyseessä vapaus sota vai veljes sota seommoro tepivaari Kirjoitti Teuvo Mast

Työttömyysputki ja sen todelliset vaikutukset – sutta ja sekundaa.

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000007695282.html

”Tieteellä todistelusta tuli muotia, ja se näkyy myös keskustelussa eläkeputken poistamisesta”

”Miten putken poistaminen luo uusia työpaikkoja? Arkijärjellä ajateltuna päätöksen yksi melko varma seuraus on se, että joukko ikääntyviä päätyy irtisanotuksi, peruspäivärahalle ja köyhyysloukkuun ennen eläköitymistään. Se niistä uusista työpaikoista.

Eipä hätäillä. Päättäjien ja monien taloustieteilijöiden mukaan putken tukkiminen kohentaa tutkitusti työllisyyttä. Asia on tieteellisesti todistettu.

Tuskinpa vain. Jos hyödyistä olisi vedenpitävät todisteet, asiasta ei juuri keskusteltaisi.”

Jos ikääntynyt jatkaa työssään, ei mihinkään synny yhtään uutta työpaikkaa.

Jos ikääntynyt potkitaan pihalle, ei tuo hallituksen puuhastelu tuo hänelle uutta työtä.

Jos ikääntynyt pääsee eläkeputkeen, hänen tilalleen voidaan palkata uusi nuorempi työntekijä, joka mahdollisesti pääsee kortistosta työhön.

Yhtää uutta ryöpaikkaa tämäkään ei mihinkään luo.

Trumppi hölisee taas

Yhdysvaltojen hallintoelimiin suuntautunutta cyperiskua  Trumppi kommentoi, että siitä ei saa syyttää Venäjää, vaan Trumpin mukaan sen takana oli Kiina. Trumppi lausahti myös että hakkerointitapaus oli syynä hänen vaalitappioonsa. Mene ja tiedä.

Marinin hallitus kasvattaa humanitääristä apuaan – ”Historiallista”

Humanitäärisen avun määrä kasvaa 36,3 miljoonaa euroa tänä vuonna.

Suomen humanitäärinen apu kasvaa tänä vuonna 46 prosenttia 115 miljoonaan euroon, ilmenee ulkoministeriön (UM) julkistamasta tiedotteesta. Euroissa korotus on 36,3 miljoonaa euroa.
UM kuvaa 115 miljoonan euron summaa ”historialliseksi”.
Rahaa menee muun muassa Venezuelaan.
——————————–
Lähde: Iltalehti 17.12.2020, otsikko sama kuin tässä.

Suojeluskunnat aloitti 1939 liikekannallepanon

Historiassa ei paljon muistuteta sitä että juuri Suojeluskunnat aloitti liikekannallepanon, sekä heidän kouluttamat ja varustamat joukot toimi täysin Suomen armeijan runkona. On päivän selvää että ilman tätä vapaaehtoista maanpuolustusta olisi tullut murskatappio. Sama se on nykyään, vapaaehtoinen maanpuolustus on edelleen ratkaisevassa asemassa.

”Talvisodan alla Suomen johto osoitti poikkeuksellista kaukonäköisyyttä mahdollistaessaan ensin suojajoukkojen liikekannallepanon ja lopulta koko kenttäarmeijan liikekannallepanon 14. lokakuuta 1939. Päivää kutsuttiin ensimmäiseksi YH-päiväksi, liikekannallepanosta käytettiin nimitystä ”ylimääräiset harjoitukset” vaikka kyseessä oli totaalinen liikekannallepano. Joukot olivat paikoillaan pääsääntöisesti 20. lokakuuta eli hyvissä ajoin ennen 30. marraskuuta alkanutta sotaa.

 

Liikekannalle pantiin yli yhdeksän jalkaväkidivisioonaan, joiden kannalta lopulta yli kuukauden kestänyt yhdessäolo tarjosi sotilaille mahdollisuuden tutustua sota-ajan joukko-osastoonsa, tehtäviinsä ja toimintamaastoon. Harjoitusten kuluessa myös varustettiin puolustusasemia, paranneltiin varustusta ja valmistauduttiin sotaan. Talvisodan ns. torjuntavoitto oli todennäköisesti osittain tämän harjoitusvaiheen ansiota. Liikekannallepano pystyttiin toteuttamaan rauhassa ilman vihollisen vaikutusta.

Talvisodan liikekannallepano oli Suomen yhteiskunnalle käsittämättömän laajat vaikutukset saanut operaatio. Reserviläisten kutsuminen palvelukseen kolahti käytännössä lähes jokaiseen perheeseen ja muut viranomaisten määräykset muuttivat jokapäiväisen arjen aivan toiseksi.” (Suomen Sotilas)

Venäläinen joulusilli.

Venäläinen silli

Kuva; K-ruoka.

Tämmöistä tuli tänä aamuna laiteltua.

Ainekset vasemmalta oikealle; maustekurkkua, kananmunan keltuaista, punajuurta, matjessillin viipaleita ja päälle punasipulirenkaita, tilliä, basilikaa, maustekurkkua, kananmunan valkuaista, punajuurta.

Kastike, joka kaadetaan silliviipaleiden päälle; smetanaa, hieman sinappia ja päälle koristeeksi kapriksia.

Tarjoilen kuuman perunan kera.

Tavoistani poiketen kuva on lainakuva, jonka sitten vaihdan kun joulusilli on pöydässä.

Meidän kahden vanhan jouluateria ei nyt niin kovin juhlava ole; lanttu-, porkkana-, ja perunalaatikkoa, cheviceä, nyt nieriästä tehtyä, graavilohta, valkosipuli suolattua muikunmätiä ja tietenkin sitä basturmaa. Säilykkeinä venäläistä suolakurkkua.  Sillin kanssa täytyy vielä laittaa keitettyjä, kuorittuja perunoita vähän.

Joulusinapin olen valmistanut itse, kuin myöskin smetanakastikkeen.

Ruokajuomana minulla on tumma tsekkiläinen olut, vaimo juonee varmaan maitoa.

Joulupuuro ja ”väskynäsoppa”, jäävät pois.