En ihmettele yhtään, että kansalaiset ovat huuli pyöreänä ja sormi suussa tämän koronajohtamisen tiimoilta, kun ohjeita, suosituksia, vaatimuksia ja rajoituksia on ilma sakeana ja virastot, ministeriöt ja virkamiehet kumoavat toistensa ohjeistuksia ja ovat omiakin lausuntojaan päivittäin muuttelemsaa entistäkin sekavampaan suuntaan.
Olen usein puhunut, että tämä on sotaa koronaa vastaan ja pitäisi toimia myös samoilla johtamissäännöillä kuin rintamaolosuhteissa, kun kaikille yhteinen vihollinen pyrki luvatta ja ilman tarvittavia matkustusasiakirjoja maahamme.
Ei silloin ollut epäselvää kuka käskee ja kenen on vastuu, eikä kyselty perustuslakien eikä pykälien lainvoimaisuutta, eikä soiteltu kotirintaman virkamiehille, mitä ihmisoikeusjuristi ovat mieltä.
Kyllä pääministeri tietenkin kuuntelee virka,- ja terveysalan ”asiantuntioita”, mutta kun hän päätöksen tekee, niin vastuu on hänen ja hänen ei virheelliseksi osoittautuneen päätöksensä jälkeen pidä paeta päätöstään virkakuntaa syyttämällä, sillä politikon on vastuu niin hyvässä kuin pahassakin.
Mitä enemmän on sopankeittäjiä, niin sitä suurempi mahdollisuus on sopan pohjaanpalamisella.
Rauhanajan päätöksissä on sitten tietenkin aikaa justeerata päätöksen kanssa vaikka kuinka pitkään, mutta nyt käydään sotaa ja käskyjen on oltava selkeitä, ilman että ei tiedetä mistä ilmansuunnasta ja millä se vihollinen maamme aikoo vallata ja hallitus ja eritoten pääministeri sanoo sen viimeisen sanan ja käyttää sitä valtaa joka hänelle on annettu, sillä epävarma johtaja on huono johtaja ja se johtaa varmuudella myös huonoon lopputulemaan.
Ja jos on jossakin virhe tehty niin se on inhimillistä, mutta jos tekee virheen toisen kerran samassa asiassa, niin se on anteeksiantamatonta, kun kyseessä on sentään se suurin asia, eli kansalaisten hyvinvointi ja terveys.
Pääministeri on toki nuori ja kokematon, mutta nyt pitäisi olla eritoten myös rohkea ja sellaista johtajaa kansalaiset kunnioittavat ja kuuntelevat, joka seisoo eturintamassa ja sanoo, että hänen on vastuu, jumala häntä siinä auttakoon.
( Viimeinen sitaatti olkoon hänen omassa harkinnassaan ).