Mistä on kyse?
Kun IS:n artikkelin lukee, niin ei selkeästi selviä miksi lähes kolmannes tukipaketista (750 miljardia euroa) pitää heittää italialaisille. Artikkelin lopussa on mielestäni huvittavanoloinen lause : ”Pitäisi muistaa, että Unionissa kyse on yhteispelistä.”
Varmaan italialaiset ovat iloisia tällaisesta yhteispelistä.
*
Hommassa on mielestäni outoja pirteitä. Miksi Saksan ja Ranskan poliittinen eliitti ajoi pakettia voimalla ja kiireellä? Kummankin maan rahapiireillä on merkittäviä matkailualan liittyviä sijoituksia Italiassa ( myös Kreikassa ja Espanjassa). Varmasti merkittävä osa tukipaketista kiertää kohdemaiden kautta niin Saksaan kuin Ranskaankin.
***********************************************************************************
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006583844.html
*
Italia saa yli 200 miljardia, vaikka kotitaloudet ovat Suomea varakkaampia ja budjetti ylijäämäinen – mistä on kyse?
Italia kuului EU-tukipaketin ylivoimaisiin voittajiin. Taloudellisesti Italialla on mennyt jo pitkään heikosti, mutta toisaalta maan kotitaloudet ovat rikkaita ja maan kultavarannot valtavat. Miksi Italiaa tuetaan, ja tuetaanko sitä jo liikaa?
.
Siitä lähtien, kun Euroopan unioni päätti 750 miljardin euron EU-elvytyspaketista, puraa on aiheuttanut se, saavatko oikeat maat suurimmat taloudelliset hyödyt. Paketista suorien avustusten osuus on 390 miljardia ja lainan 360 miljardia euroa.
.
Suurin hyötyjä on Italia, joka pääministeri Giuseppe Conten mukaan saa paketista 81 miljardia tukina ja 127 miljardia euroa lainoina. Kaikkiaan osuus on 28 prosenttia koko tukipaketista.
.
Nettomaksaja on muun muassa Suomi.
.
Suomelle paketti tulee maksamaan 6,6 miljardia euroa aikavälillä 2012–2058. Suomen arvioidaan saavan EU:n hätärahoitusta 3,2 miljardia euroa vuosina 2021–2023.
.
[ On tämä EU-elvytyspaketti merkillinen, kun summia pitää arvioida. Myös maksu Suomelle 6,6 miljardia euroa on myös arvio erän toisen uutisen mukaan.]
*
Suomi arvioi omien EU-maksujensa nousevan tulevalla seitsemänvuotisella budjettikaudella noin 100 miljoonalla eurolla vuodessa.
*
25 viimeisestä budjetista 24 on ollut Miettisen mukaan ylijäämäisiä ennen korkomenoja. Ongelma ei siis ole säästämisessä, vaan siinä, että maan talouskasvu on ollut jo pitkään hidasta. Se taas vaikeuttaa Miettisen mukaan vanhan velan hoitamista, kun kasvava talous ei suhteessa pienennä velkakustannuksia.
.
[ Suomen valtion budjetti on ollut viimeksi ylijäämäinen vuonna 2008 ]