Sateisen oloisena alkoi aamu. Tummat pilvet matelivat alhaalla. Ei sitten sateeksi muuttunut. Täksi päiväksi sain ajan sovituksi jarrusatulan ja iskareiden vaihtoon. On se hienoa katsella kun ammattilaiset tekevät työtä. Jos itse olisin alkanut vaihtaa olisi voinut kaksi päivää mennä. Nyt kävi kädenkäänteessä.
Kaupan kautta kotiin ja kotona peukaloiden pyöritystä tekemisen puutteessa. Mitään tekemisen puutetta ole, mutta kun ei vaan huvita. Sotakoneet ovat koko päivän jyrisseet. Vilma ihan säikähti vaikka oli sisällä. Ei rahasta pulaa kun sotaa varten harjoitellaan.
Merkillistä kuinka kotona ollessa väsyttää ihan mahdottomasti. Parin tunnin päiväunet otin eikä tehnyt tiukkaakaan. Ja tuntui ylösnoustessa, että unta olisi vieläkin riittänyt. Herättyäni puhelimessa oli tekstiviestejä. Muutaman yhdistyksen asioita suunniteltiin ja pohdittiin. Onko tämä nyt sitä Etä hommaa?
Parta alkaa rehottaa, ettei kohta kehtaa ihmisten ilmoilla näyttäytyä. Varsinkaan lasten, säikähtävät vielä rosvon näköistä miestä. Se on kanssa yksi niistä vastenmielisistä asioista, siis parranajo. Täytyy tehdä oikein lista vastenmielisistä asioista, kun niitä aina tuntuu riittävän.
Vilma ei sitten tykkää lukemisesta. Hän oli nukkuvinaan kamarin sängyllä. Minä taas menin sohvalle, otin kirjan, mutta hän oli eri mieltä. Kipitti oitis kaveriksi, hyppäsi mahan päälle ja alkoi puskea kirjaa. No hyvä, laitoin kirjan pois. Ei kelvannut. Piti ottaa lasit päästä, kuulolaitteet korvista, kääntyä kyljelleen, että neiti sai mieluisan tilan kainalosta. Näin meillä taas tänään.
Korona ajatuksia:
- vielä kerran kasvomaskeista. Jos lentomatkustajille määrätään nyt ja aina pakollisiksi maskit, niin täytyykö ottaa uudet passikuvat kasvomaski kasvoilla?
- hallitus neuvottelee rajakysymyksistä tänään. Tihkuneiden tietojen mukaan ollaan äärirajoilla ratkeaako ongelma tänään.
- eräältä hallitustaholta oli leuka loksahtanut auki kun oli kuullut Kulmunin saamista esiintymisrahoista. Olisi käyttänyt kasvomaskia, silloin leuka olisi pysynyt kiinni.
Lykkäsin Mirjamin kanssa kihloihin menoa pitkään. Jotenkin oli tunne, että siitä ei hyvää seuraa. Tammikuussa sitten kihlauduimme ja mitä tapahtui? Kerroin siitä myös heti Facebookissa. Iski korona kriisi. Paikkoja suljettiin, rajoitteita asetettiin ja tuli poikkeustila. Sitä se kihlaus tiesi. Nyt kerrotaan avioerojen kasvaneen ja mitä muuta perheiden sisäistä ongelmaa. Entä jos olisimme rientäneet naimisiin saakka? Voisi avioerot olla pienimpiä murheita. Millä mallilla maailma makaisi. On hyvä syy pysyä vain kihlautuneena.
Kevennys:
Televisio on näyttänyt vanhoja jalkapallo otteluita. Maailman parhaat jalkapalloilijat ovat olleet estradilla. Taitureita kaikki tyynni. Jäin miettimään, mitä jalkapalloilijat toivovat eniten elämältä? Etteivät potkaisisi tyhjää.
