PS ei lähde ihanteistaan käymään huutokauppaa kepun ja kokoomuksen tavoin.

Suomeen on syntynyt blokkirintama vihervasemmisto / Perussuomalaiset.

Ei ole mitään oikeistoa ja vasemmistoa.  Vihervasemmistoon luen myös nykypolitiikallaan kepun ja kokoomuksen, jotka kävivät kiivasta sotaa keskenään siitä, kumpi pääsee vihervasemmistolaisten kuoripojiksi hallitukseen.  Tässä blokkirintamassa on pieniä nyanssieroja, mutta yhteisessä blokissa niistä ei muodostu kynnyskysymyksiä.

No sitten perussuomalaiset, jotka eivät suin surminkaan tule koskemaan pitkällä tikullakaan vihervasemmistolaiseen arvopohjaan ja pitää blokkinsa puhtaana.

Ainoa mikä tämän vihervasemmistolaisen hegemonian ja ylivallan nujertaisi, olisi kepun ja kokoomuksen palaaminen takaisin kodin, uskonnon ja isänmaan arvoihin, sillä perussuomalaisilla ei ( vielä ) ole yksin mahdollisuutta tätä pirunblokkia kaataa.Nytkin tämä vihervasemmistolainen blokki olisi jäänyt syntymättä, jos kepu ja kokoomus olisi toiminut suoraselkäisen porvarin tavoin, eikä niinkuin lapamadot.

 

 

 

Suklaa kovettuu melko kovaksi noin 30 vuoden varastoinnissa

Kierrätin kaapissani taistelumuonapakkauksia. Otin sieltä noin 30 vuotta vanhan saksalaisen NATO-pakkauksen (Einmannpackung, Combat Ration, Individual) ja laitoin tilalle melko tuoreen virolaisen taistelumuonapakkauksen. Saksalaisessa pakkauksessa oli tietysti saksalaista suklaata (Schokolade, Stollwerck AG, Köln). Suklaa oli valmistettu kesäkuussa 1991.

Nautiskelin juuri sen 50 g suklaata. Maku oli edelleen ihan hyvä, mutta tarvittiin melkoisesti voimaa suklaan paloittelussa.

Keksien metalloidut vakuumipakkaukset olivat säilyttäneet vakuuminsa, joten ne varmaan säilyvät vielä toiset noin 30 vuotta.

Sanna käy sotaa oppositiota vastaan, se antaa koronalle voiton avaimet.

Jälleen maamme joutunut on, hyökkäyksen kohteeksi, ”akkavallan” komennossa, sotaa johtaa Mariini.

Nyt ei uhka tälläkertaa, tule meille idästä, Molotovin koktailitkin, joutaa oleen hyllyssä.

Putin turvaa itärajaa, YY- ajan hengessä, Mainilankin tykinkuulat, liekkö ollut ikinä.

Eikä ole pitkään siitä, ”turistit” kun vyörysi, rajan yli Ruotsinmaalta, suomineidon kellisti.

Nyt on omat turistimme, uhan tuoneet matkoltaan, korona se myöskin niittää, moskeijoiden konttaajaa.

Saulinhan se pitäis johtaa, joukkojamme edestä, nyt vain Sauli osa olla, ”kassaneidin” renkinä.

Rajallista viisaus on, myöskin meidän Sannalla,  tyhmyys aina rajatonta, se kun tahtoo hallita.

Sanna tulis hyökkäykset, koronaan vain kohdistaa, oppositionkin työtä, Sanna tulee arvostaa.

Samaan hiileen tässä koittaa, kaikki kyllä puhaltaa, pelkään että hallitus ei, virheistänsä opikkaan

Sunnuntai 17.5 – pienet kunnat

 

Aivan tylsä päivä. Piti mennä Virroille, oli sovittu heti aamusta eräs koko päivän kestävä homma, mutta olin aamulla väsynyt ja jotenkin sairas ja täytyi perua suunnitelmat. Joten päivän tapahtumista ei ole jälkipolville kerrottavaa. Laitan kuitenkin tekemäni jutun viikko sitten jonka lähetin lehdille, nyt tänne. Taas kerran pienet kunnat ovat kirjoituksen aiheena.:

 

” Pienten kuntien puolesta

 

Valtion taholta ollaan pienten kuntien kimpussa. Huoltosuhde muuttuu huonompaan suuntaan. Väki ja verotulot vähenevät. Näiden ja monien muiden syiden nojalla esitetään ns. leveiden hartioiden tarpeellisuutta.

 

Koronaviruksen jyllätessä on kuitenkin nähty kuinka hyvin pienet kunnat ovat pärjänneet. Kihniö ja sen ympäröimät naapurikunnat ovat selvinneet ainakin toistaiseksi ilman korona tartuntoja tai sairastumisia.

 

Pienissä kunnissa kriisien aikaan on turvallista asua, jos on muutenkin. Mielenterveys säilyy kun luonto on lähellä. Kotiovelta pääsee metsään, lenkille, kävelylle, saada puhtaan raikasta ilmaa. Naapurit käyvät auttamassa ja yksinäisyyttä torjumassa.

 

Ruuhkautumisista ei ole pelkoa, tilaa ja lääniä riittää kaikille, lapsista vanhuksiin.

 

Hoitolaitokset ovat kohtuullisen kokoisia, joissa kyetään ihmisiä palvelemaan paremmin kuin valtavan suurissa yksiköissä.

 

Etätyön mahdollisuudet ovat hyvät kun työn lomassa voi rentoutua hetkeksi nauttimaan maaseudun monipuolisista rikkauksista. Vaikka kokemassa kesällä katiskan, talvella tehdä hiihtolenkki tai muuta vastaavia harrastuksia.

 

Pienten kuntien pitäisi yhteisvoimin lähteä nostamaan esille vetovoimaisuustekijöitä joita kunnissamme oikeasti on. Varmaan monissa perheissä mietitään kuumeisesti muuttoa maaseudun idylliin, jossa on turvallista kasvattaa lapsia ja jossa ruuhka – Suomen moninaiset ongelmat voi jättää taaksensa.

 

Maaseutu voidaan pitää elävänä ja hyvinvoivana kun vain yhteistä tahtoa ja halua löytyy.”

 

Ei niin kipeä etteikö huumoria jaksaisi kirjoittaa:

Taas kerran aamulla yritin jos minkälaisin keinoin saada vakuumissa olevaa makkarapakettia auki. Yritin kynsin ja hampain saada otetta, mutta eihän siitä mitään tullut. Lopulta aukaisin saksilla. Mutta samassa valkeni muuan askarruttanut asia. Olen ihmetellyt miksi naiset kasvattavat pitkät kynnet ja eikö niitä ole ihan jotain rakennekynsiä. Ahaa elämys, tietysti siksi, että saavat makkarapaketit helposti aukiJ)

 

 

Onko oikea tapa tuoda asioita esiin

Hysterian luominen on aina vaara tekijä siitä ei ole kun haittaa jokaiselle sitä vaan ei aina kaikki huomioi

Monasti asiaa seuraa mm itsemurhien kasvu jota nytkin on ollut alku vuodesta verrattuna viime vuoden vastaavaan ajankohtaan

Olen vahvasti sitä mieltä ettei kukaan voi kertoilla asioita jotka faktasti tapahtuu seuraavana päivänä

Tuollasta esim tauti riskien aikana on arveluttavaa sanoa ettei voi tai voi olla että tulee

Pidän niitä lähinnä arveluina en faktana kuitenkaan voihan ne toteutua mutta myös päin vastoin

Mutta onkohan nyt otettava vaan järki mukaan ja katsoa asiaa sellasena kun se oikeasti on

Ja 7 kymppien ikä ei ole se mittari millä asiat tulisi faktaksi mutta jos haluaa kulkea kuten ennenkin niin eipä sitä kukaan estä

Itse en nyt matkaisi Espanjaan Italiaan Venäjälle Yhdysvltoihin  en liioin keskieuroopaan koska noissa maissa se on levinyt liian suureksi riskiksi saada vaikkapa korona

Mutta tuskinpa on suuri vaara jos aikoo mennä vaikka Teiskoon vaikkapa Kapeen kylään Jossa naapurin lehmä onkin ainoa joka tulee kylään

Sekin tosin aidan takaa kurkkii

Meidän taloissa on n 120 huoneistoa ja ainuttakaan korona tapausta ei ole tullut

Ja talojemme asukkaat ovat paljonkin päälle tuon 7 kympin

Mutta eipä ole kukaan tullut kysyyn onkos sulla ruokaa vaikka on suositus ettei mentäs ulos muuta kun metsään

Jos nyt joku saanoo että mene hakeen ruokasi aamulla n 07.00 -08.00 välissä onko tarkoitus myydä vanhemmalle väelle vanhat tuotteet

On van tosiasiaa että kauppaan ei ole aamulla tullut lähetyksiä tuohon aikaan ja maanantaina siellä onkin perjantaina tuotua

vaikkapa maitoa jossa parasta ennen päivä on sama päivämäärä kun sen ostat no sellasta se oikeasti on

Mutta eipä paljon kiinnosta nyt metsissä rämpiä siellä kun on märkää ja kuraista lähes kaikkialla

Ei koronaa pidä vähätellä jos ei myöskään suurennella sitä koskapa siitä voi hyvinkin olla kasvua itsemurha listoille seommoro tepivaari Kirjoitti Teuvo Mast

Kukko ja kevät.

Meidän Moilanen (kukko) heittäytyi yltiöpäiseksi eilen aamuvarhaisella. Lennähti tuosta vaan humalapehkomme päälle, n 3m korkeuteen ja aloitteli sieltä kajautella aamunavauksiaan.

Tulipa vaan mieleen, että onneksi emme asu kaava-alueella, olisi muuten tullut monelle ”luonnollinen herätys”. No, täällähän tuo Moilanen saa vapaasti kiekuilla kevään muiden äänien sekaan.

Meillä kun nuo kanat elelevät täysin vapaasti; johtuen ilmeisesti siitä kun eräs kyläilijä viime kesänä kysäisi, eivätkö ne lähde pihasta omille teilleen. Mihinkäs ne nyt lähtisivät kun ruokaa ja herkkuja saa pihasta ja kanalakin (yöpymis-/munimispaikka sijaitsee sekin pihassa), siihen vastailin.

Se tuo maatiaiskana on sitten vahvasti laumasidonnainen, jos yhden klanan huomaat, siellä ne muutkin.

Eilisnä päivänä sitten kuoriutui puoli tusinaa untuvikkojakin, keltaisia pieniä untuvapalloja. Ensi syksynä todennäköisesti jo munivatkin .

Tämmöisiä kevätaamutunnelmia meiltä.

Pelkääkö Marin kokkareita vai ajaako demokratiasta välittämättä jyrkkää vasuridemari-ideologiaa?

https://www.hs.fi/junkkari/art-2000006510322.html

”Mutta mistä Marinin hermostuminen oikein johtuu?

Syy saattaa yksinkertaisesti olla se, että Sanna Marin ei pidä kokoomuksesta.”

”A-studiossa olivat vieraina keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni, perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho, Petteri Orpo ja Sanna Marin. Keskustelun aiheena oli uuden hallituksen muodostaminen.

Orpo toivoi, että hallitusneuvotteluita käytäisiin kaikkien puolueiden kanssa. Marin tyrmäsi toiveen lähetyksessä tylysti:

”Joudun kyllä tuottamaan Petterille pettymyksen”, Marin sanoi. ”Ei tässä Petteri sellaista toivoa ole, että kokoomus kohta löytäisi itsensä hallituksesta.””

Vaikuttaa siltä, että Narin pelkää kokkareita tai sitten ajaa vasuridemarin jyrkkäkantaista utopiaa demokratiasta piittaamatta.

Se, että välittömästi kieltäytyy yhteistyöstä ilman neuvotteluja, viitta vahvasti jälkimmäiseen.

Valtion velka ei olekaan ongelma, kokoomuksessa

 

 

Muistamme ajat kun vanhuksille piti saada kunnon hoitoa. Myös kun pieniin eläkkeisiin haluttiin korotuksia tai työttömyysturvaan. Julkinen sektori ja kunnalliset palvelut tahdottiin turvata. Mitkä olivat selitykset tavoitteiden torppaamisiin?

 

Erilaisten asioiden kuntoon saattamisen vaatijat kuvittelevat rahaa saatavan seinästä. Valtion velka alkaa jo hipoa kriisirajoja. Vientiteollisuus on turvattava. Selityksiä löytyi toinen toisensa perään. Varsinkin kokoomus on ollut ärhäkkä keksimään selityksiä miksi köyhien pitää pysyä köyhinä. Varsinkin julkista taloutta sekä kuntien valtionosuuksia on leikattu eri syihin vedoten.

 

Julkisen ja kuntien taloudet on nähty peikkona. Jos kasvatamme valtionvelkaa julkista sektoria rahoittamalla, maamme on kohta konkurssikypsä. Tämä on ollut oikeistopolitiikan joutsenlaulua jota on jaksettu veisata.

 

Sitten tuli koronavirus. Kokoomus huutaa kurkkusuorana yrittäjien pelastamista. Enää ei paina huoli valtion taloudesta. Valtion velkaan on piikki auki, kunhan saadaan rahaa suurpääomille. Muistatte vielä Rinteen Vappusatasen. Muistatte myös kuinka kokoomuksessa riemastuttiin. Kuin suden ulvontana kuultiin, mistä rahat, mistä rahat?

 

Rahaa tuntuu riittävän yllin kyllin oikeiston mielestä, kunhan vaan taskut ovat oikeat joihin miljoonat sullotaan. Yleensä oppositiossa nostetaan valtaisa meteli hallituksen rahankäytöstä. Mutta yksi asia on josta kokoomus visusti vaikenee.

 

Hävittäjähankinnat. Oliko 10 miljardia ja sen päälle tulevat miljardien menot. Mikään muu ei maatamme uhkaa niin paljoa kuin kansallisen eriarvoisuuden kasvattaminen. Luokkaerojen kasvu on tulevaisuudessa sellainen tekijä, jos sitä vääryyttä ei korjata, kukaan ei tiedä millaiset kapinat meillä on edessä.

 

Mutta ei, kokoomuksessa ei värähdystäkään hävittäjähankinnoista luopumisiin. Mutta annappas olla, kun puheet siirtyvät tuloerojen kaventamiseen, johan alkaa valtava mouruaminen, mistä rahat, mistä rahat.

 

Tulemme elämään kohta aikaa, jossa vaaditaan kansalaisilta samassa veneessä olemista. Mikäs siinä, mutta veneessä täytyy tapahtua vaihdoksia. Omistavan luokan on vuoro tarttua airoihin ja pienituloiset ja kyykytetyt pitävät vuorostaan perää. Vääristynyt tulonjako on oikaistava ja vene ohjattava tasa-arvoisuuden ja yhdenvertaisuuden satamaan.

Conit verkkoon osa 2: Korvike vai vaihtoehto?

Conit verkkoon -blogisarja käsittelee yleisötapahtumien, kansankielellä conien, muuntautumista verkkotapahtumiksi koronakriisin keskellä. Uusi osa ilmestyy joka toinen päivä. Tässä osassa pohditaan peruskysymyksiä, jotka on hyvä miettiä jo toteutuksen alkuvaiheilla.

Muunnetaanko tapahtuma, tehdäänkö uutta?

Verkkotapahtuma fyysisen tapahtuman sijaan nähdään herkästi muunnoksena; pyritään tekemään verkkotuotantona mahdollisimman tarkkaan se mitä olisi tehty salissa, lavalla tai luokassa. Lähtökohdassa ei toki ole mitään väärää, mutta nähdäkseni se on vain yksi filosofia. Toinen hyvä kysymys on mittakaavassa, onko tarkoitus tehdä verkossa jotain yhtä suurta kuin paikan päällä, vai onko suuntana jotain pienempää.

Jatko ei tietenkään ole näin yksiselitteinen, mutta näitä kahta vastausparia pohtimalla ja linjan vetämällä saa jo huomattavasti selkeämmän lähtökohdan, jossa on vähemmän tilaa epätietoisuudelle.

Verkkotapahtuman filosofia:
a) Muutetaan peruttu tapahtuma verkkoon: Siirretään verkkoon mahdollisimman tarkkaan se, mitä olisi tehty fyysisessä tapahtumassa. Pyritään tekemään jokainen mahdollinen yksityiskohta samalla tapaa.
b) Tehdään erillinen verkkotapahtuma: Tehdään samalle yleisölle suunnattu, mutta erilainen tapahtuma verkossa. Mietitään vaihtoehtoisia toteutustapoja, ollaan valmiita tinkimään autenttisuudesta.

Verkkotapahtuman mittakaava:
a) Sama mittakaava: Viedään perutun tapahtuman tuotantoarvot verkkoon, pyritään toteuttamaan kaikki suuret ohjelmanumerot ja sisällöt.
b) Pienennys: Toteutetaan verkkoon tapahtuma selvästi pienemmällä mittakaavalla.

Katsotaanpa nyt näitä kaikkia vaihtoehtoja, etuja ja haittoja, vaatimuksia ja mahdollisuuksia.

Muutetaan tapahtuma verkkoon

Tässä mallissa lähdetään liikkeelle listasta ohjelmanumeroita, joita oli suunniteltu alkuperäiseen tapahtumaan. Jokaiselle, joka vain verkkoon mitenkään on siirrettävissä, etsitään toteutustapa, joka noudattaa alkuperäisiä lähtökohtia mahdollisimman hyvin. Sanoman ydin on korostaa harrastuksen jatkuvuutta ja turvallisuutta.

Eduksi voi laskea selkeän lähtökohdan. Suunniteltuja ohjelmasisältöjä voi katsoa yksi kerrallaan ja etsiä niille realistisen toteutustavan verkkoon. Paneelikeskustelu muuttuu nettipaneeliksi, luennot luennoidaan kotoa, kaikki verkon yli järjestettävissä olevat kilpailut ja show’t toteutetaan samoin palkinnoin ja mahdollisimman samoin säännöin. Samat aktiivit voivat pitkälti koordinoida toimintaa ja nettitekniikan hoitajien tehtäväksi jää toteuttaa varsin selkeästi tavoiteltu formaatti. Parhaimmillaan tapahtuma pystyy tarjoamaan lähes saman fiiliksen samalle yleisölle.

Haaste tulee herkästi talouden puolelta. Jos lipputulot ovat pääasiallinen tulonlähde, niitä on vaikea saada verkkotapahtumaan. Paikan päällä tehtävään tavaramyyntiin perustuvat sponsorisopimukset ovat myös poissa pelistä. Mielialat voivat olla matalalla, kuten aiemmin todettua ja moni sisällöntuottaja saattaa käpertyä peiton alle odottelemaan fyysisten kokoontumisten paluuta.

Tehdään erillinen verkkotapahtuma

Tässä mallissa fyysinen tapahtuma jää välistä tai lykkääntyy myöhemmälle, mutta alkuperäisen tapahtuman ajankohdalle tai sen lähelle halutaan tehdä jotain korvaavaa sisältöä. Lähdetään tyhjältä pöydältä etsimään saman teeman tuotantoja, sekä aivan uusia ajatuksia että tuttujen ohjelmanumeroiden uusia formaatteja. Sanoman ydin on korostaa harrastuksen luovuutta ja muuntautumiskykyä.

Eduksi voi laskea hyvän mahdollisuuden skaalata. Inspiraatio voi saada hieman uutta potkua mikäli moni tekijä näkee mahdollisuuden ajatella laatikon ulkopuolella. Perinteiset ratkaisut niin sijaintien kuin formaattien osaltakin voidaan unohtaa ja käyttää tilaisuutta kokeilla uusia asioita, ravistellen samalla tomuja ehkäpä liiankin tutuiksi käyneistä konsepteista. Parhaimmillaan tapahtuma pystyy tarjoamaan positiivisen suunnan eteenpäin edustamalleen harrastuskentälle ja rohkaisemaan uuden ajattelua.

Tässäkin talous on selvä haaste ja tekijäporukka voi vaatia muutoksia. Monelle muutos voi olla liian suuri ja niin inhimillinen inspiraatio kuin käytännön aika- ja muut rajoitteetkin voivat tulla vastaan. Paras lieneekin pohtia erillistä tapahtumaa osin erillisellä porukalla, tai ainakin eri työnjaolla.

Skaalan pohdinta

Oli toteutustavan filosofia mikä vaan, mittakaavasta on hyvä päättää. Raha on useimmiten tiukalla, joten on syytä varmistaa paljonko sitä voi turvallisesti käyttää ja onko mitään tulonlähteitä tiedossa. Yhtä tärkeää on pohtia mitä rahalla saa. Webbikameran ääressä istuminen ei mitään maksa, mutta kuluja alkaa tulemaan mikäli tarvikkeita pitää ostaa tai lainata, kuljetuksia järjestää, tekijänoikeuskorvauksia tilittää tai palkintoja hankkia. Jos tapahtumallasi on periaatteena kiittää vapaaehtoisia tekijöitä jollain tapaa, oli se sitten saunaillalla tai t-paidalla, on mielestäni rehellistä tiedostaa myös nettitapahtuman tekemiseen menevän reilusti aikaa ja kahvia.

Yksi tapa skaalan pohdintaan on jakaa eri toteutettavat verkkosisällöt/ohjelmanumerot eri tyyppisiin kategorioihin, tai laittaa niille avainsanoja.

Kategorioita voisivat olla vaikkapa:

  1. Toteutetaan puhtaasti verkossa. Kukaan ei poistu kotoaan.
  2. Toteutetaan helposti / maksutta saatavilla olevassa sijainnissa, johon asianomaiset pääsevät helposti.
  3. Toteutetaan helposti / maksutta saatavilla olevassa, mutta logistiikkaa vaativassa sijainnissa.
  4. Toteutetaan vuokrattavassa tai muutoin merkittäviä kuluja aiheuttavassa sijainnissa.

Skaalan pohdintaa helpottaviksi avainsanoiksi voi puolestaan miettiä eri sijaintipaikkoja, kustannusluokkia, ulkopuolisten tarvikkeiden tarvetta, tekijänoikeus- tai muita korvausmaksuja sekä muita välittömiä kuluja. Mahdollisesti avainsanoina voi jo tässä kohtaa käyttää tuotannon valmiusastetta, esimerkiksi onko ohjelmanumero kuinka lähellä valmista verkkoon, tai mitenkä paljon se edellyttää vielä työtä.

Mielestäni skaalan hyvin alustava pohdinta kannattaa tehdä melko lailla alussa. Tällä tavoin tiedät suunnilleen käytettävissä olevat resurssit ja voit palapelin elkein pohtia mitä kaikkea saat niihin mahtumaan.

 

Blogissarjan selaus:
<<< edellinen osa: tuttuja ja uusia haasteita
>>> seuraava osa: raha

Koulut avattiin turhaan, virustartunnat lähtevät nousuun, kuten veikkasinkin

Lapsilla tehtävä ihmiskoe tulee johtamaan pahimmassa tapauksissa turhiin kuolemiin.

On idiotismia avata koulut pariksi viikoksi ja saada virukselle valttikortit levitä edelleen. Mitään laumasuojaa ei ole eikä lääkettä virukseen.  Tämän poteva tervekin joutuu koville.

Tyhmyyksien huippu.

Hyvän esimerkin täydestä ammattitaidottomuudesta antaa THL:n räkärättejä suorassa TV lähetyksessä levittelevä Tervahauta. Millä näitä johtajan pestejä jaetaan… arpomalla vai…

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/porvoolaisessa-koulussa-havaittu-koronavirustartunta-heti-lahiopetuksen-alettua-useita-opettajia-ja-oppilaita-karanteeniin/7823070