Kuukausi: huhtikuu 2020

 

 

Aamu alkoi kauniilla auringonpaisteella. Ulkohuussissa kipittäessä raaka tuuli yritti lannistaa mieltä. Päivä päättyikin lumisateeseen. Lumi on ilmeisesti sadettava pois, ennen kuin pääsemme todenteolla kevään kukoistukseen.

 

Eilen kirjoitin unista joita en muista. Nyt ihmettelen miksi yhä näen unta töistä? Työhullu en koskaan ollut ja viisi vuotta sitten eläkkeelle jääminen ei tuottanut tuskaa. Onko ihme jos olen aamuisin väsynyt, hitsailtuani ja levysepän hommia tehnyt läpi yön. Yleensä aina unessa teen töitä viimeisen työantajani Kaartinahon Jussin kanssa. Meille kasvoi Jussin kanssa niin lämmin suhde, myös hänen perheeseensä, että selitys varmaan uniin löytyy sieltä.

 

Sain kuin sainkin itseni irti sohvalta aamupäivällä. Ulkona hieman järjestelin paikkoja, kävin saunalla koittamassa, joko pumppu on sulanut – olihan se. Olematonta käyskentelyä, siltä tuntui raskaan työn raatajalta. Onneksi ei naapurit nähneet. ”Siellä se tyhjänpanttina yrittää muka näytellä ahkeraa”. Ei vaan, minulla on mukavat naapurit. Itse vain välillä kuvittelen kaikennäköisiä hölmöjä ajatuksia.

 

Ilta meni rattoisasti. Ensin tuli iltakuudelta televisiosta maalaiskomedian Vain muutaman huijarin tähden, ensimmäinen jakso. Seuraavaksi siirryin toiselle kanavalle Hercule Poirotin pariin. Sitten olikin uutisten aika. Teemalta katselin vielä Efter Nio ohjelman, josta pidän kovasti. Kymmeneltä katselemaan minkälaisia elokuvia unimaakari oli ajatellut näyttää.

 

Korona pähkäilyä:

• kun yli 70 vuoden ikäisiä on suositeltu pysymään kotioloissa, niin johan sekin on leimattu eräiden taholta ikärasismiksi. Asia on juuri päinvastoin. Heidät nimenomaan huomioidaan ja yritetään suojella.
• Nuoriso ei paikoin näytä piittaavan rajoituksista. Poliisi oli antanut tiukat ja ankarat ohjeet, nuorison välinpitämättömyydestä pääsiäisen aikaan. Harmi, kun taas kerran muutamat yrittävät pilata koko nuorison maineen.
• oli viruksia tai sotia ja muita katastrofeja, niin iltapäivälehdet eivät jätä julkkiksia. Montakohan päivää taas revitellään jonkun Marita Aitolehden erosta? Myötätuntoa saavat julkkisparat kun eivät pääse lomailemaan pitkin maailmaa, kun turhistyöt lähtivät alta pois.
• huomenna alkaa arki ja näemme aikooko hallitus jatkaa Uudenmaan eristämistä. Ehdottomasti pitäisi, se on minun ”perstuntuma”.

 

Mikähän siinä on, vaikka olemme karanteenissa ja elämme askeettista, rajoitettua elämää pyhät ja arjet, niin jotenkin tuntuu helpottavalta kun pitkät pyhät ovat ohi. Johtuuko siitä, että tavallaan koko yhteiskunta pysähtyy juhlapyhinä?

 

Kysymys:

Tiedättekö mitä yhteistä on Aleksis Kivellä ja J. L. Runebergillä?

Molemmat syntyivät liputuspäivänä.

 

 

 

 

kohta tuee vuosi sitä kun häneltä loppui tassuttelu muotialan poluilla

Monet tunsi ja tiesi iraplikan se kun oli oikeasti kaikkien ystävä no toiset nartut joskus ärsytti

Mutta ei pahasti tulee aikoja kun kaipaan karvakorvaani joka oli tepivaarille rakas karva kuonostin

No olen katsellut uutta mutta ei niitä sopivia saa noin vaan

Kuvan lähde oma arkistoni tepivaari seommoro Kirjoitti Teuvo Mast

Koronakriisi eriarvoistaa!
– Kaikilla ei ole mahdollisuutta etätyöhön
– Kaikilla ei ole varakassaa
– Kaikilla ei ole ruuan tuojaa
– Kaikilla ei ole mahdollisuus …
Menetämmekö taas joukon yrittäjiä
Menetämmekö taas joukon nuoria

Ukon käppänät mölisee mistä saa kirjoitella ja mistä ei. Eipä liikuta pätkääkään, minun touhuille vain taivas on rajana.

Semmottii. 💪

Ja blogin paras asiantuntija löytyy jokaisen omasta mielestä. Heikkoutta on luulla ja kuvitella opponentista huonoa… mutta heikothan ei jätä jälkeään historiaan.

 

Mistähän nämä kaikki viisaat (korona yms) ovat juuri ja nimenomaan tälle foorumille kertyneet?

He tietävät mitä Putin suunnittelee, mitä Trump suunnittelee, he osaavat neuvoa pääministeriä sekä hallitusta; miten hommat tulisi hoitaa. Heillä tuntuu olevan kaikki tieto, taito ja viisaus.

Minun pitää henkilökohtaisesti sanoa, etten tosiaankaan omaa tuommoista kokemusta ja viisautta kuin nämä muutamat blogistit. Olen lähinnä uutisten varassa, ei minulla näihin eikä moniin muihinkaan asioihin ole tämmöistä kansainvälistä tietotaitoa. Joillekkin se vain on suotu ja annettu.

Minä nyt vain uskon, että hallitus ja pääministeri tekevät ja oikeastaan ovat tehneetkin oikeansuuntaisia ratkaisuja.

Katsokaa tätä kuvaa kuten ohjeissa on. Vinkki itse katsoin sitä niin että olin aikas pimeässä huoneessa ja vain TV:n valo loisti silmäluomieni läpi. Sekä kääntäkää pää alhaalta taka-asentoon niin että nojaatte niskaanne vasten ja naamanne on kohti kattoa ja koko ajan…silmät kiinni, tehkää tämä hitaasti.

He jotka tekee tämän rauhassa kuten tuossa ohjeessa sanotaan näkevät jotain ihmeellistä. Tämä on ihmeellinen kokemus. Jokainen joka haluaa kokeilkaa, en olisi uskonut että näen mitä näen.

 

 

Jos ei olisi tätä sosiaalista mediaa, tuntuisi kuin maailma olisi kertalaakista pysähtynyt. Aamupäivällä lumisade lakkasi. Puiden latvat eivät hievahtaneetkaan. Lintuja tai ihmisiä ei näkynyt. Oli vain täydellinen hiljaisuus.

 

Yöllä heräsin voimakkaisiin niska – hartia särkyihin. Kipulääkkeitä kitusiin ja sain nukuttua yön. Unimaakari kuljetti monenmoisiin seikkailuihin, voi tytöt ja pojat jos vain tietäisitte, vielä kun itse muistaisin. Suututtaa nuo minun aivot. Yksi yö tein mestarillisen laulun. Sanat ja sävel aivan erinomaiset, varma hitti olisi ollut. Aamulla ei hajuakaan sävelestä tai sanoista. Aivoni eivät suostuneet kertomaan teoksesta yhtään mitään. Tai sitten unohdin tallennuksen – voi perkule.

 

Päivä meni laiskotellessa ja lievässä ketutuksessa. Lumi maassa vei sen pienenkin innon lähteä ulos. Siispä sisällä, päiväunia, pieniä torkahduksia, Vilman kanssa seurustelua ,(johon hän suhtautui hyvin nuivasti), mitä nyt kun ruokakuppia piti täydentää.

 

Televisiosta tuli mitä tuli. Paitsi kerran mainitsemani Olohuone ohjelma YLE: n ykkösellä. Vahingossa menin kanavalle ja siellä esiintyi Olavi Uusivirta. Esitti katsojien lähettämiä vanhoja klassikkoja. Aivan upea esiintyjä, minulle täysin uusi kokemus laulajana, elokuvista kyllä tuttu.

 

Saavalaisen kirja katseli syyttävästi, en saanut alettua. Ongelma on siinä, että tartuttuani kirjaan, en malta lopettaa. Arvatkaa mitä siihen sanoo kaularanka, hartiat ja niska. Ja tämä kirjoittaminen, sain siitä muistutuksen kuten viime yönä. Kun ei malta lopettaa ja kun on alkanut savotan, ei sitä kesken jätetä.

 

Korona tilanne:

• oma tilanne ihan kohtuullinen. Täytyy vaan suhtautua kuin muihinkin sairauksiin jotka rajoittavat elämää. En pysty lenkkeilemään, pyöräilemään ja hyötyliikuntaakin pitää tehdä maltilla. Näin toimin myös koronan osalta.
• Ennustavat epidemian toisen aallon tulevan. Sanonko suoraan? Voi paskan marjat, jos tulee. Voi vain arvailla mitä kaikkea tapahtuu kesällä, jos yhä joudutaan rajoittamaan elämää?
• sekin vielä, että parantuneet kantavat yhä virusta. Mitä se merkitsee? Voi herran pieksut missä liemessä vielä voimme olla?
• ehkä muistus ihmiskunnalle, kuinka mikään ei ole niin varmaa kuin epävarma, on paikallaan. Maailma on vain elänyt kuin ”pellossa” talouden ehdoilla ja unohdettu kaikki muu, ja nyt olemme tosipaikan edessä.

 

Sanokaa nyt ystävät, miksi siivous on vastenmielistä kuin mikä. Lauantaina lupasin Mirjamille ottaa pyhänä imurin, puistella matot ja vähän pölyjäkin pyyhkiä. Ette sitten kerro hänelle, lupaukseksi jäi. Tekosyitä löysin itselleni pilvin pimein ja tässä nyt ollaan – imuri jäi komeroon ja matot yhä lattialla. Oli päivässä hyvä puoli, pilvinen sää ja olin ilman valoja. Hyvin tulimme toimeen pölyjen kanssa tämänkin päivän ja jäivät roskat ja pölyt ihan kiltisti odottamaan huomista päivää – josko silloin?

 

Hauska tapaus:

Kaksi siiliä tapasivat. Miksi sinulla on side toisessa etukäpälässä? No kun selkää kutitti niin saamaristi.

 

 

 

Taasen pääsiäisyö

On vaiennut työ

Ei mihinkään kiirus

Kun riehuu maailmal viirus

Nyt tarvitaan malttia

Se nyt elämänpakan valttia

Kyl korona viel lyödään

Sitten taas yhdessä syödään

Ja taas voi tuttuja tavata

Lähimmäisiä halata

Luin Daily Mailista, miten Britanniassa naisvankiloissa vartijoita on joutunut raiskatuksi. Tekijöinä on ollut vankeja, jotka ovat biologisesti miehiä, mutta ovat päässeet naisvankilaan sanottuaan kokevansa itsensä naiseksi. Karkeimpana esimerkkinä oli vanki, joka oli  tuomittu  useista  raiskauksista. Silti hänet oli päästetty kärsimään tuomiotaan naisvankilaan koska hän ilmoitti kokevansa itsensä naiseksi ja käytti naisen nimeä! Mitään kirurgisia operaatioita tai edes hormonihoitoa ei kuitenkaan oltu tehty, joten ”nainen” oli kykenevä vankilassa jatkamaan rikollista toimintaansa. Asian paljasti entinen Konservatiivisen puolueen poliitikko Rory Stewart joka ministerinä oli valvonut vankiloita vuosina 2018-19.

Monenlaisia järjettömyyksiä ilmenee, kun sukupuolta voi vaihtaa pelkästään ilmoittautumalla. Naiset ovat yleisesti enemmän suopeita tällaiselle kikkailulle, mutta myös kärsivät siitä.  En osaa sanoa, onko kukaan nainen halunnut miesten vankilaan koska ”kokee itsensä mieheksi”, mutta jos on, niin kärsijä siinäkin on suurella todennäköisyydellä nainen. Sama pätee urheiluun: entinen mies voi tehdä ennätyksiä joita kukaan oikea nainen ei pysty ikinä rikkomaan ja viedä palkinnot muiden nenän edestä. Jos taas nainen ilmoittautuu mieheksi niin voi urheilussa varautua pysymään sijoilla ”ynnä muut”.