Onko jylläävä korona virus varoittava esimerkki globalisoitumisen vaaroista? Entä jos rysähtää kunnolla maailmanlaajuinen katastrofi? Olemmeko tehneet liian riippuvaisia toisistamme? Maaseutuja on tyhjennetty ympäri maailmaa. Teolliset tuotannot on silputtu pitkin maapalloa.
Jo nyt korona viruksen aikana teollisuus on hätää kärsimässä. Siinä missä ennen tuotteisiin tehtiin osia kotimaissa, nyt paljolti kootaan tuotteet vain valmiiksi. On juostu rahan perässä teettämään erilaisia nippeleitä kaukomaissa ja jätetty omaan maan työntekijät nuolemaan näppejään.
Onko ollut mitään järkeä ajaa maatalouttamme alas ja korvata tuontiruualla? Missä on omavaraisuus jos vaarallisen epidemian takia täytyy rajoittaa maataloustuotteiden tuontia? Milloin herätään siihen kuinka kallista hintaa saatetaan maksaa kun ihmiset on ajettu maaseuduilta kaupunkeihin?
Mitä jos tulee pulaa ruuasta? Kaupunkien omakotitalojen tontit ovat olemattomia – viljele siinä vihanneksia. Siirtolapuutarha alueet on rakennettu kerrostaloiksi. Maalla on tilaa kunnissa isoihin tontteihin, joissa perunaa, punajuurta ja muita eineksiä voi viljellä. Kalastaa, marjastaa ja sienestää.
Ei ole ajateltu nokkaansa pidemmälle autioittamalla maaseutu. Kuvitellaan, ettei mitään satu ja ruokaa riittää ja puhdasta vettä saadaan raanasta. On surullista katsella peltojen kasvavan pajukkoja, kun ulkomailta tuotavia eri lajeja voisi korvata kotimaisella tuotannolla.
Maaseudulla taloihin voidaan rakentaa ja rakennetaan hellat, varaavat takat ja kellarit. Pahojen päivien varalle on varauduttu. Viikkojen sähkökatot eivät aiheuta suurta hätää, kun omasta kaivosta saa vettä ja ruoka tehdään hellalla.
En halua maalata uhkakuvia, mutta ajatellaan vaikka maailman turvallisuustilannetta, miten käy jos maailmanpalo yltää peräpohjolaan saakka? Kävisi niin kuin aiemmin, että maalaissukulaiset tulevat yllättäen kultaakin kalleimmiksi.
Maalta haettaisiin turvaa ja elintarvikkeita. Maaseudun väki ei olisikaan enää ”junttikansaa”. Vielä kun tähän liitettään ilmastonmuutos, joka pistää ajattelemaan omavaraisuustuotannon tärkeyttä. Miten valtavasti ilmasto säästyisi rahtitavaran tuonnin ulkomailta vähentyessä?
Herätkää päättäjät ja miettikää mikä arvo yhteiskunnalle maaseutu ja sen ylläpitäminen on. Väitän mielenterveysongelmien huimaa laskua sekä muidenkin sairauksien vähenevän ihmisten saadessa voimaa luonnosta, kiireettömyydestä, maaseudun leppoisasta elämästä ja omavaraisuuden kukoistaessa.
Voin todistaa – kyllä maalla on mukavaa.
Hannu Tiainen
