Sana tai pari vaalien puheenjohtajista

Antti Rinne, puolueen henkilökohtaisissa äänimäärissä kolmantena. Petteri Orpo, viides sija puolueen sisällä. Sen sijaan Juha Sipilä, Pekka Haavisto, äänikuningatar Li Andersson ja äänikuningas Jussi Halla-aho johtivat puoluetta myös vaalituloksissa. Mitä tästä kannattaa lukea?

Kaatuuko Rinne saappaat jalassa?

Kukaan ei vaalien ykköspuolueen puheenjohtajaa heivaa pihalle kovin pian – paitsi hän itse. Huono vointi ja väsymys olivat selvästi näkyvillä kampanjoinnin ajan. Pahaa pelkään että hän tekee kuten suomalainen mies usein ja kaatuu saappaat jalassa. Toivottavasti hän ymmärtää rajansa sekä heikon kannatuksensa kansan parissa. Hän voi silti olla pääministeri, mutta melko nöyrä sellainen. Kuntokuuri ja stressinhallinta tekisivät nyt hyvää, sekä pieni esiintymistaitojen tsemppaus. Hänellä on kaikki kortit kädessä, mutta kädet vapisevat.

Orpo, anna tilaa

Kokoomuksen lähes koko kampanja koostui yhdestä asiasta, Petteri Orpon kuvasta. Vasta viimeisellä viikolla kampanjoitiin muilla tavoin ja se todennäköisesti pelasti pienen loppukirin. Orpo ei ole kovin suosittu ja hänellä on painolastia ikävistä päätöksistä. Vihreät, vasemmisto ja persut ovat osanneet uudistua, nyt on Kokoomuksen vuoro. Orpon ei tarvitse menettää kunniaa tai kasvojaan siirtymällä sivuun. Perinteistä linjaa tarjoaisi Jan Vapaavuori tai Antti Häkkänen, mutta todellinen voima löytyisi Elina Lepomäeltä. Jos tie vie hallitukseen, perinteiset nimet jaksanevat paremmin. Opposition johtoon tarvitaan kuitenkin aivan uusia kasvoja ja uutta pelisilmää. Elinan osaaminen, valovoimaisuus sekä tuoreet, realistiset ajatukset voisivat nostaa Kokoomuksen uudenaikaisten markkinaliberaalien puolueiden joukkoon. Ethän siis seiso muutoksen tiellä, Petteri hyvä.

Haavisto menee, kuka tulee?

Vihreissäkin on kaksi linjaa – luonnon ja sivistyksen ryhmä, sekä radikaalimpi kapinaryhmä. Kapinaryhmä vei selvästikin äänet, kun esimerkiksi Olli-Poika Parviainen ja Jyrki Kasvi saivat mennä, tehden tilaa hieman enemmän ilmatilaa valtaaville kuten Maria Ohisalo tai Iiris Suomela. Tässä ollaan nyt vedenjakajalla. Vihreillä on potentiaalia tehdä itsestään nuorison parissa todellinen hittipuolue siirtymällä vahvan populistiseen suuntaan ilmastonmuutoksen torjunnassa. Tässä ei tarvitse olla mitään vikaa, nuoremmat voivat voivat näyttää mihin pystyvät ja kansa päättäköön ensi vaaleissa miten meni. Hallituksessa irtiotoille on tosin vähemmän tilaa ja jos arki osoittautuu paljon unelmaa haastavammaksi, on romahduksellekin riski. Toisaalta pöhköä olisi olla pitämättä kiinni näin vahvan globaalin trendin mielipidejohdosta.

Kepussa ei ole ketään

On aika sama jatkaako Sipilä vai ei. Kepussa ei ole yhden ensimmäistä valovoimaista nimeä. Ainoa todella villi kortti on Mikko Kärnä jonka voidaan sanoa ryöstäneen Lapin kuninkaan kruunun Paavo Väyryseltä. Hänen Hyvässä tai pahassa, hän on ainoa mediakynnyksen jatkuvasti ylittävä nimi, mutta hänen aikansa on tuskin vielä koittanut. Todennäköisesti kepu kuitenkin jatkaa Sipilän tai jonkun muun yhtä tylsän nimen vetämänä. En pysty näkemään heille suuntaa ylöspäin. Henkilökohtaisesti lupaan sietää kyynel silmässä ajatuksen heidän täydellisestä romahtamisesta, kuten monessa muussa Euroopan maassa on käynyt.

Andersson jaksaa, Andersson jatkaa

Li Anderssonilla ei ole hätää. Hallitukseen ei kovin helpolla tuolla linjalla mennä, mutta se ei liene protestipuolueen tarkoituskaan. Puheenjohtajan tuoli pysyy tukevasti paikallaan hyvän aikaa lähitulevaisuuteen. Uusia haastajia ei ole, puolueessa ei ole muita nuoria kärkinimiä, vaan muutoin kannatus tulee lähinnä seniorisektorilta. Puolue kyllä näyttää ja tuoksuu nuorelta, mutta numeroiden valossa ei sitä näytä olevan. Aika näyttää onko tämä ongelma vai ominaisuus.

Halla-aho voi tehdä mitä vaan

Viimeisimpänä eikä numeroiden valossa vähäisimpänä on persujen Jussi Halla-aho. Jos hän haluaisi jatkaa puheenjohtajana, siitä tuskin tulisi nokankoputtamista. En kuitenkaan ole varma haluaako hän sitä tehdä. Hänellä on taito väistää tarvittaessa ja siinä on myös tiettyä strategiaa. Strategikkona hän saattaa nähdä riskin siinä, että koko puolue on käytännössä yhden miehen varassa. Laura Huhtasaari voisi olla Suomen Marine Le Pen, tarjolla kun on sekä valovoimaa että ristiriitaa. Räyhäsektorilta löytyy myös nousussa oleva Sebastian Tynkkynen, jonka äärimmäinen ilmaisutyyli voi tosin olla liikaa Halla-ahon viilipyttylinjaan tottuneille. Persuilla on kuitenkin aikaa aivan rauhassa pohdiskella asiaa ja todennäköisesti myös poliittista pelisilmää suunnitella pitkän linjan oppositio-ohjelma.

23 vastausta artikkeliin “Sana tai pari vaalien puheenjohtajista”

  1. Rinteestä ei saa nöyrää mitenkään – ay-jyrä.

    Orpo on vielä nuori, tuskin väistyy. Vapaavuorta en ainakaan halua tilalle. Häkkänen sai paljon ääniä. Elina on hyvä tyyppi.

    1. Ota asiana ei kannata nimitellä ketään ja jos noin tekee siinä onkn järki loppunut Vapaavuorella on järki mukana Orvolta se on vielä ali kehittnnynyt terv tepivaari

  2. Kun ottaa huomioon Saarikon räksytyksen sotemunauksen puolesta, on kepulien toivo todella heikossa.

  3. Ehtotan, että vihreet rupeisivat näyttämään ilmastonmuutoshuoltaan näkyvämmin. Voisivat esiintyä köyhälistöilmeellä vaatetusta myöten. kulkisivat kaduilla paljas perse riekaleitten seasta vilkkuen ja sillee. Näin kansa uskoisi, että on tosi kyseessä, eikä vedätys.

  4. Hyvä analyysi Kyuu:lta.
    Persut on kova luu oppositiossa ja siinäAntti tekee ensimmäisen virheen. Vihreät voisivat itse näyttää esimerkki kuten Linkola.

  5. Isokalliolla oli ihan hyvä analyysi. Orpo on nyt yksinkertaistetusti samassa kohtaa kun Soini kesällä 2017: pelastaako puolue vaiko paikka audin penkillä?

    1. Saatta olla, että Orpo etsii orvon paikan itselleen – puolueesta piittaamatta.
      Isolalliolta todella hyvä analyysi, mutta ei taida herroihin paljoa vaikuttaa.

  6. On päivän selvää että NUORI Häkkänen syrjäyttää epävarman Orpon!

    Halla-Aho antaa luultavasti valtaa ja tilaisuuden myös Laura Huhtasaarelle, hänessä on puolueen tulevaisuus.

    Sipilän tilalle arvotaan joku randomi, ei ole enää väliä, puolue upposi suohon.

    Rinne jatkaa koska on erittäin vahva AY-taustan omaava SOSIALISTI.

    Li Anderson porskuttaa Vasemmiston keulahahmona ja tällä vauhdilla ensi vaaleissa saa 10% kannatuksen

    Vihreiden sisällä haetaan uutta ilmastohörhöä puheenjohtajaa, se kun on helpoin tapa ohittaa oikeat ongelmat kun puhutaan ja luvataan vain hyvää SÄÄTÄ.

    Kyllä tämä tästä…

  7. Keskustalla on hyvä tulevaisuus, vanhat ”homehtuneet jäärät” jäivät pois. Uusia nuoria on tulossa tilalle, esimerkiksi vain varapuheenjohtaja Katri Kulmuri, hän on vasta 31 vuotias ja aloittelee nyt toista edustajakauttansa. Muitakin on, mutta jääköön nyt mainitsematta.

    Kokoomuksesta senverran, että Vapaavuorta en minäkään johtoon huolisi, hän on kääntänyt takkinsa täysin Euroopan reisullansa. Häkkänen tällä näkymällä ihan hyvä.

    Minä vaan hiukan ihmettelen puolustusministeri Niinistön kohtaloa, hän oli ihan selvästi puoluepolitiikan uhri.

  8. Oli puolue Kokoomus tai Kepu, pitäisi ymmärtää että sotefarssin pahimmat kokit ovat vain yksinkertaisesti menettäneet kasvonsa. Puolueen pitää päästä yli siitä ja se tarvitsee vähän parturissa käyntiä kovempia toimia.

    Sen voin sanoa että nykyisistä puheenjohtajista Pekka Haavisto on ainoa jota jään kaipaamaan. Ihminen joka osaa olla kanssani monista asioista niin eri mieltä, mutta silti puhua ymmärtäväisesti eikä käytä aikaansa vattuiluun, on yksinkertaisesti hyvä ihminen. Ei virheetön, ei erehtymätön, ei täydellinen, mutta hyvä.

    1. Haavisto nostettiin hetkellisesti puheenjohtajaksi, jotta hirveät saisivat vaaleissa ääniä. Minun mielestäni se on suorastaan petos.

  9. Onhan se kieltämättä melkoinen temppu eikä Haavisto nyt lopulta kannatusta nostanutkaan.

    Hän on silti hyvä ihminen. Puoluettaan parempi.

    1. Haavisto sai poikaystävältään varmasti suudelman kotona, sitä ei kaikki vanhan kansan, Kekkos ajan ja YYA ajan kasvatit siedä, myöskään Venäjällä ei siedetä homoja…

  10. Persut pärjäsivät aika kauan ilman Hallista johdossa. Pärjännevät vastakin. Eihän hän mihinkään maan päältä ole katoamassa vaikka johdon jättäisikin.

    1. Persujen näkyvämpi osasto tuppaa olemaan aika sakeaa porukkaa. Sieltä kun leivotaan joku Huhtis, Sahuri, Tynkkynen ym. puhikseksi, niin tolkun porukka saattaa aika väkevästi sulaa puolueen taustalta, vaikka tämä ”vähän” räväkämpi osasto kuinka diggailisikin.

  11. Halla-Ahon toiveena olisi hallituksessa sisäministerin vakanssi,joten asiaosaamista ois tarjolla.
    Toisten mieliksi kun taas toisten harmiksi,joten kuka vetää tikun,lyhyen vaiko pitkän ?

    Hallitusneuvottelut ovat kuin nuoralla tanssisi kuin tiettyä poliittista matikkaakin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *