Luin Ylen uutisen mindfulness- eli tietoisuusharjoituksista. Juttu ei herättänyt pientä hymyä enempää tunteita, mutta jutun kommentit olivat toinen puoli. Ihmiset olivat silminnähden vihaisia sille että uutinen edes kirjoitettiin. Asia kaipaa lisää keskustelua.
Apu se on vähäkin apu
Tunnen itse lajia melko vähän, mutta sen verran olen kokeillut näitä harjoituksia että tiedän mistä on kyse. Parempi aloittaa ensin siitä mistä ei ole kyse. Se ei ole ihmelääke, se ei tee sinusta eri ihmistä, eikä se ole millään etäisellä muodollakaan uskonnollinen rituaali. Se ei myöskään ole mitenkään erityisen nykyaikainen ilmiö vaan melkoisen perinteikäs opin aihe. Siinä on mielestäni myös monia samoja aatteita kuin C.G. Jungin psykoanalytiikan opeissa, jotka ovat vankka osa länsimaista psykiatrian tiedettä.
Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim kuvailee mindfulnessin terveysvaikutuksia monipuolisesti ja jalat maassa. Rohkenen itse kuvailla asiaa niin, että vaikutukset ovat vähän samanlaisia kuin terveet elämäntavat. Lenkkeile ja syö vihanneksia niin kroppasi voi paremmin. Siihen päälle toki tarvitaan vielä mielen huolto. Jotkut huoltavat mieltä luonnossa, toiset käyttäen mielen harjoitteita, kuten esimerkiksi nyt mainittua mindfulnessia.
Omalta osaltani olen havainnut kymmenen minuutin päivittäisen harjoittelun parantavan kaamosmasennuksen oireita, kehittävän keskittymiskykyä ja miten sen nyt sanoisi – vähentävän vatutusta. Ennen kaikkea huomaan olevani vähemmän ilkeä itselleni, valmiimpi oppimaan virheistäni. En murehdi aivan niin paljoa asioista joihin en voi vaikuttaa. Nämä vaikutukset eivät ole mitään salamaniskuja kirkkaalta taivaalta, lähinnä pieniä tönäisyjä parempaan päin. Viisauden sanotaan asuvan ärsykkeen ja reaktion välissä ja ehkäpä juuri siihen väliin tämä harjoitus osuu. Osaan ottaa sen ylimääräisen sekunnin silloin tällöin pohtiakseni miten reagoin tilanteeseen. En tietenkään sano etteikö sitä voisi oppia muillakaan tavoin. Korostan myös mitä voimallisimmin, että nämä ovat minun henkilökohtaisia kokemuksia, eikä niistä voi tehdä johtopäätöksiä massoihin. Kuuntele kroppaasi ja lääkäriäsi.
Turvasatama huuhaan myrskyissä
Tänä aikana kun huuhaalääketieteet, homeopatiat ja rokotevastaisuudet leviävät, on ilahduttavaa lukea jalat maassa kirjoitettuja tekstejä helpoista, kaikille saatavilla olevista ja tieteellisesti pätevistä avuista. En usko että olemme keskimäärin valmiita uskomaan ihmelääkkeisiin, mutta otamme mieluusti vastaan ajatuksia joilla suuntaa voi kääntää paremmaksi. Ylen kommenttien perusteella se rima on vain todella korkealla, jotkut ihmiset suorastaan pelkäävät ajatusta että ongelmia voi korjata muilla kuin pillereillä tai myrkyillä.
Minä en suosittele kenellekään mindfulnessia mihinkään nimenomaiseen ongelmaan. Sen sijaan suosittelen avointa mieltä kaikkiin hyviin, tieteellisesti päteviin keinoihin tehdä jokaisesta päivästä hieman parempi. Syö porkkana, mene metsään tai meditoi. Tee se itsellesi.
Mökillä juuri, täällä saa harrastaa selviytymistä kylmässä. Tästä minä pidän.
Kun istuu 2-3 tuntia peurapassissa ilman mitään tapahtumia, tulee väkisinkin tehneeksi tuollaista ajattelemista, koska ei juurikaan voi liikkua ääntä välttääkseen.
Samaan pääsee kesällä istuessaan metsässä kannolla tai rannassa laiturilla tekemättä mitään muuta kuin oleilua.
Tulos on aina rauhoittava ja mieltä virkistävä.
Nokian Uutisissa kerrottiin, että Pinsiön metsissä liikkuu hirviporukoita!
Saattaa kannonnokassa mielenrauha järkkyä, kun iso hirviporukka alkaa piirittämään!?
Sastamalan ja Urjalan suunnalla on kuulemma isoja peuraporukoita!
Mindfullnessin voi kiteyttää siten, kuten keskittynyt seiväshyppääjä tekee. Hän ei ajattele alittaa rimaa, vaan keskittyy ja keskittyy sen ylittämiseen ja tyhjentää mielensä muulta epäoleelliselta.
Samaa ovat nuo Markon ja Juhak:n mielen harjoitukset- tyhjentää mieli epäoleelliselta.
Olen koittanut pysyä tietoisena, mutta en yhdestä asiasta toki tietoisuuden määrä on ylitse vuotava ja se vaatii priorisointia.
Tietoisuuden määrä ei ole ylitsevuotava, vaan tiedon.
Taitaa olla osa sitä ikivanhaa meditatiota, siinäkin saa mielenrauhan, ainakin itselleen.
Niin siis käytännön tasollahan yleensähän homma menee niin että istutaan selkä suorana mutta rentoutuneesti, suljetaan silmät ja kiinnitetään keskitys omaan hengitykseen. Jos huomio menee muualle, ei hätää, palautetaan se vain hengitykseen.
Toki pakettiin vähän muuta kuuluu ja tyylejä on vaikka miten mutta ydinasia on keskittyä omaan hengitykseensä.
Tietysti on hyvä myös taivuttaa toinen takajalka etukautta ja toinen takakautta kaulan ympäri ja sitten hiljaa hyräillä vapaata venäjää!