Asiaa valaistuksesta – wattien aika on ohi

Oman alani myyntinäyttelyhommissa tuli vastaan tuttu aihe: kun valaisinta tai lamppua myydään, watit ovat ainoa mikä ihmisiä kiinnostaa. Herra James Watt ei ole suinkaan unohtumassa, mutta toinen herra nimeltään André Blondel ansaitsee myös huomiota, hänen ehdotettuaan yksikköä nimeltä luumen (lm). Tästä lähti ajatus kirjoittaa hieman wateista, luumeneista ja vähän muutoinkin valaistuksesta.

Otsikkokuvassa monenlaisia lamppuja: vasemmalta oikealle Philips Hue -älylamppu, Osram Lightify -älylamppu, Ikea Ryet 4000K led-lamppu ja Valotornin 6400K led-lamppu. (sekä Osramin kuvussa hieno heijastus valokuvaajasta)

Vinkki 1: Lämmitä wateilla, valaise luumeneilla

Perinteisessä hehkulampussa watit kertovat lähinnä tuotetun lämmön määrää ja tämä on lämmittimiä ostaessa edelleen mitä hyödyllisintä tietoa. Autoissakin kilowateilla on väliä, mutta valotehona watti on aina ollut epätarkka ja tänä päivänä se on jo lähes käyttökelvoton. Toki sillä on merkitystä sähkölaskussa, sillä samalla sähkölaskulla voit saada joko enemmän tai vähemmän valoa. Säästeliäs kuluttaja huolii enemmän vähemmällä. Tiedämme kuitenkin jo kaikki, että hehkulamppua parempi on halogeeni, sitä parempi on energiansäästölamppu ja kärkeä pitää valodiodi eli led-lamppu. Tällä kertaa astun kuitenkin hieman pidemmälle.

• 60 watin hehkulamppu antaa noin 700-800 luumenia valotehoa. Samaan pääsee 8-9 watin led-lampulla.
• 100 watin hehkulampusta irtoaa noin 1 600 luumenia, jonka verran saa irti myös 15 watin led-lampusta.
• 100 watin led on jo melkoinen mörkö, sopien lähinnä suurten pihojen valaisuun, tarjoten 12 000 – 13 000 luumenin verran loistoa.
• Toisaalta, 10 watin led-lamppu voi tarjota 800 tai 1 000 luumenia valotehoa. Led-loisteputki voi tarjota jopa tuplamäärän.

Oma nyrkkisääntöni on, että haluan vähintään 1 000 luumenia valoa yleiskäytön lampusta, mieluiten vähän yli. Tunnelmavaloissa se ei ole niin justiinsa. Molemmissa on toki merkitystä myös valon kulmalla. Kirkkainkaan valo kapealla kulmalla ei tuo toimivaa yleisvaloa kun taas laajan kulman valo ei sovi pienen kohteen valaistukseen lainkaan. Tässä kohtaa onneksi valmistajat käyttävät selkeitä piirroskuvia tai käyttävät kulman määrittämiseksi astelukua. Jos hehkulamppukantaan menevän lampun kulma pyörii yli 250 asteen luvuissa, voidaan puhua asiallisesta yleisvalosta, sillä tällöin vain valaisimen rungon pohja jää valaisematta. Tietenkin valon kulmaan vaikuttaa myös valaisin, mutta on eduksi että lamppu ja valaisin on mietitty samaan asiaan, on meinaan aika turhaa valaista valaisimen sisäpintaa, ellei tarkoituksena ole hyödyntää heijastusta.

Valotehon ja valaisukulman lisäksi kolmas hyödyllinen mittari on värintoistoindeksi, CRI, arvona 0-100. Vaikkakin CRI:n nykyinen mittaustapa on aikaa nähnyt ja odottaa päivitystä, kertoo se vähintään suuntaa antavasti valon kyvystä toistaa värejä. Vanhat teollisuuslaitosten suurvalaisimet tai oranssin kellertävät katuvalot ovat esimerkkejä surkeasta värintoistosta, CRI-arvoltaan noin 20 ja kyllähän sen huomaa huonompikin silmä miten valkoinen lumi värjäytyy kellertäväksi. Toinen ääripää on luonnollinen päivävalo, jossa jokainen kukka ja perhonen loistaa täysissä väreissä. CRI-arvon ollessa yli 80 voidaan valoa pitää värintoistoltaan riittävänä monenlaiseen työskentelyyn ja tämä lukema riittää lähes kaikille. Alle 80:n arvoon ei pitäisi kenenkään tyytyä, sillä huono värintoisto voi saada kodin taulut tai muut koristeet näyttämään väärältä. Valo- ja videokuvauksessa sekä tietyissä taiteellisissa töissä voi olla tarvetta yli 90:n CRI-arvolle. Muutamat kalliimmat led-lamput kykenevät jopa 95:n arvoon. Halogeeni- ja hehkulamput pääsevät vieläkin korkeammalle, mutta niissä taas on muita ongelmia, kuten virrankulutus ja matala värilämpötila, josta lisää seuraavassa.

Vinkki 2: Värillä on väliä

Led-valaisinten aikana lamppujen värilämpötiloihin on tullut valinnan varaa. Itse tykkään lähestyä tätäkin asiaa vertailemalla luontoon. Kynttilä, perinteinen hehkulamppu tai marketeissa myytävät tavanomaiset led-valot tarjoavat kellertävää valoa, jota pidetään lämpimämpänä. Pilvipoutainen päivänvalo on sen sijaan huomattavasti valkoisempaa eli värilämpötilaltaan korkeampaa. Pienellä etsinnällä löytää myös valaisimia ja lamppuja jotka tarjoavat näitä kylmempänä pidettyjä, korkeampia värilämpötiloja. Joidenkin hyvin kalliiden henkilöautojen keulalta voi löytyä laservaloja, jotka näyttävät jopa sinertäviltä erittäin korkean värilämpötilan johdosta.

Tietenkin kyse on ennen muuta makuasioista ja sen myötä silmällä kestää aikansa tottua kotona uuteen valon sävyyn. Kirkkaan valkoinenkin väri voi jonkin aikaa tuntua sinertävältä jos on pitkään tottunut mataliin värilämpötiloihin. Oma mielipiteeni on, että vaihtoehtoja kannattaa ainakin kokeilla ja ajan myötä totuus löytyy keskitien kohdalta.

Asian demonstroimiseksi lainasin (luvallisesti) Wikipediasta nimimerkki Holek:n tekemän (CC-BY-SA) värilämpötilan asteikon.

Neutraali, päivänvalon kaltainen valo on avuksi monessa työssä jossa kaivataan tarkkuutta. Se voi pimeään vuodenaikaan myös hieman piristää, sillä ”kylmä” kirkas valo muistuttaa valoisan vuodenajan luonnollista valoa. Piristyksen mahdollinen haittapuoli on, että joitain ihmisiä se voi pitää hereillä. Useimmiten tässä on kuitenkin kyse valon määrästä, ei väristä. Iltaa kohti kannattaa valoja hämärtää, oli niiden värilämpötila mikä vaan. Asia on kaikkiaan voimakkaan yksilöllinen, joten nykyajan valinnan varasta kannattaa ottaa kaikki ilo irti.

• Kynttilän värilämpötila on alle 2 000 kelviniä.
• Hehkulamppu tai hehkulampun värinen ”lämmin” led-valo on 2 500 – 3 000 kelviniä
• Monet loisteputket ovat n. 4 000 kelviniä.
• Luonnollinen päivänvalo on 5 500 – 6 500 kelviniä.
• Päivänvalolamppuna myytävä lamppu tai valaisin on vähintään 5 000, useimmiten noin 5 500 kelviniä.
• Kännykän näytöt ovat 7 000 – 8 000 kelvinin tienoilla ja tämä myös pieneltä osaltaan selittää miksi niitä ei kannata tuijottaa ennen nukkumaanmenoa.

Watit tulevat kuin varkain tähänkin peliin. Käytän esimerkkinä Philips-älyvalon led-nauhaa, jossa voi säätää värin ja värilämpötilan. Sen virrankulutus on 19 wattia. Värilämpötilan ollessa hehkulamppumainen 2 700 kelviniä, on valoteho 760 luumenia. Kun värilämpötilan nostaa kirkkaan päivänvalon 6 500 kelviniin, saa samalla virrankulutuksella valoa 900 luumenia. Tässä on myös taustasyy siihen, miksi loisteputket ovat perinteisestikin kylmemmän värisiä kuin hehkulamput, sillä näin niistä saadaan enemmän valoa irti samalla teholla.

Kokemukseni mukaan monet tutuimmat markettipaikat (Citymarket, Prisma, Tokmanni, yms) myyvät keskimäärin kovin huonolaatuisia lamppuja, etenkin jos tarkoitus on saada irti vähän enemmän valotehoa ja vähän vähemmän kellertävää valoa. Hintataso on mielestäni myös kova laatuun nähden. Korostan, että oikea lamppu voi löytyä mistä vaan, valikoimat voivat parantua, eli tärkeintä on pitää silmät auki ja lukea mitä paketin kyljessä lukee (valotehon luumenit ja värilämpötila sekä tarvittaessa valaisukulma ja cri). Ohessa muutamia havaintojani ostopaikkoihin liittyen.

• Ikea tarjoaa asiallisen hinta-laatusuhteen led-lampuissa. Täsmävinkkinä 1 000 luumenin ja 4 000 kelvinin lamppu edullisena yleisvalona.
• Valotorni on pohjois-suomalainen verkkokauppa, joka on erikoistunut päivänvalolamppuihin. Toimitusaika ei ole nopein mahdollinen, mutta tuotteet ovat mainioita. Täsmävinkkinä oma suosikkini, 15 watin laajakulmainen päivänvalolamppu.
• Niinikään pohjoisesta löytyy verkkokauppa SuperLED, jonka sivusto on erittäin sekava, mutta valikoima todella reilu.
• Valaistuksen erikoisliikkeetkin palvelevat, esimerkiksi Nokian sähkötalon valikoimaa ja palvelua voin suositella.
• Isoista kodinkoneketjuista ainoa kotimainen eli Verkkokauppa.com tarjoaa kohtuullisen valikoiman lamppuja, joskin tässäkin sekava verkkosivu vaikeuttaa etsimistä. Hintataso on ylläolevia kovempi, mutta suoria kilpailijoita edullisempi.
• Tuttu perheyritys Motonet on kerännyt kohtuullisen lamppuvalikoiman ja heidän myymälöistään saa myös palvelua.

Vinkki 3: Älykäs asukas vai älykäs koti?

Älyvalaistus on paljon puheena ja aivan kuin moni muukin ajankohtainen trendisana, tämäkin voi tarkoittaa ihan mitä vaan. Ei hätää: älykotisi ei vielä herkästi päihitä älykkyydessä kotisi huonekasveja, mutta jotain pientä apua siitä voi olla. Oma suositukseni on lähteä asiaan tarve, ei huuma edellä. Älyvalaistus voi tuoda jopa mitattavia etuja, mutta se voi myös jäädä kalliiksi turhakkeeksi. Käyn läpi muutamia näkökantoja ja lähestymistapoja. Määrittelen älyvalaistukseksi järjestelmän, jossa voi ohjata useita erilaisia valaisimia useilla eri tavoilla, kuten kännykällä, sensoreilla ja ohjelmoitavilla kytkimillä. Älyvalaistuksen lopputulos voi olla mitä perinteisin: yhdestä perinteisestä painonapista oven vieressä menevät valot päälle ja pois. Ero on siinä että yksi napinpainallus kytkee päälle tai pois jopa kymmeniä eri valoja, juuri oikealla valomäärällä.

Kaksi yleisintä älyvalaistuksen etua ovat tunnelma ja mukautuvuus. Älyvalaistusjärjestelmällä voit parhaimmillaan säätää valoista sekä värilämpötilaa, värisävyjä että kirkkautta, joko käsin ohjatusti tai automaattisesti musiikin tahdissa. Älyvalaistuksella voit tehdä valo-ohjelmia, vaikkapa ”tunnelmallinen illallinen” tai miksei tylsemmin ”siivousvalot”, jolloin yhdellä napinpainalluksella kaikki valot säätyvät halutuksi. Sopivasti aikaa käyttämällä voi valoista tehdä tunnelmanluojan lisäksi osan sisustusta, korostaen huoneen tai huonekalujen haluttuja yksityiskohtia. Jopa valot itsessään voivat olla sisustuselementtejä osaavissa käsissä. Kuten sisustuksessa aina, myös valosuunnitteluun voi käyttää niin vähän tai paljon aikaa kuin sielu vain sietää.

Älyvalaistus on yksinkertaisimmillaan vanha pöytälamppu liitettynä etäohjattuun pistorasiaan. Se voi olla vanhaan valaisimeen kytketty älylamppu, joita saa aivan perinteisiin hehkulamppu- ja halogeenikantoihin monenlaisia. Älyvalaisin voi olla täydellinen valaisin tai nauhamainen valolista. Kokonaisen älyvalaisimen tapauksessa kannattaa huomioida, että lamppua ei voi vaihtaa vaan ensimmäinen vika tekee koko valaisimesta ongelmajätettä. Havaintoni mukaan ainakin merkkituotteet ovat erittäin kestäviä, mutta riski kannattaa tiedostaa. Itse olen pitänyt hyvänä yhdistellä kaikenlaisia palasia, painottuen kuitenkin perinteisiin valaisimiin ja vaihdettaviin älylamppuihin. Älyvalojen ostajan kannattaa ehdottomasti tarkistaa sen tarjoaman valotehon (luumenien) määrä: huomattava osa älylampuista on kovin himmeitä verrattuna perinteisiin led-lamppuihin. Positiivisia poikkeuksiakin löytyy.

Kuinkas ollakaan, älyvalaistus on melkoinen standardien soppa. Viime vuosina yhteensopivuus on parantunut, mutta on edelleen kaukana idioottivarmasta. Jätän teknisimmän osuuden tästä pois (saa kysyä!) mutta tiivistän oleellisen. Jos rakennat älyvalaistuksen esim. yleisellä Philipsin Hue-järjestelmällä, sama järjestelmä ei ohjaa Osramin Lightify- tai Ikea Trådfri -sarjojen valoja, vaan jokainen järjestelmä toisii erikseen. Monesti yhden valmistajan tekniikka riittää, mutta ruokahalun kasvaessa on optioita. Yksi monipuolinen, mutta edelleen riittävän yksinkertainen ratkaisu on kotimainen Cozify, joka osaa komentaa mm. Philipsin, Osramin, Nexan ja Ikean laitteita sekä monia muita. Cozify ei ole aivan trendin huipulla erikoistoiminnoiltaan, mutta on hyvin käyttövarma ja kätevä. Erityisen hyvää on mahdollisuus käyttää sekaisin todella edullisia (Nexa, Ikea) peruslaitteita selkeästi arvokkaampien ja monipuolisempien (Philips, Osram) kanssa.

Toinen tapa lähestyä asiaa ovat älypuhelinvalmistajien standardit, joiden kautta älyvalaistukseen voi kytkeä myös puheohjauksen. Itseäni ajatus jatkuvasti kotiani kuuntelevasta mikrofonista ei houkuttele, etenkin kun tiedämme uutispaljastuksista että mikrofoneja kuunnellaan aktiivisesti. Mikrofonit ovat tietenkin vain yksi valinnainen osa ratkaisua, eikä sellaisia ole pakko kytkeä. Esimerkkejä älypuhelinten ratkaisuista ovat Google Home, Apple Homekit ja Samsung SmartThings. Kuten Cozify, nämäkin tukevat useiden eri valmistajien älyvalaisimia ja muita älykodin laitteita. Joka järjestelmässä on hyvät ja huonot puolensa ja niihin kannattaa tutustua. Jotkut tekniikat (Cozify, SmartThings) perustuvat yhteen lähettimeen jotka osaa lähettää useiden eri valmistajien signaalilla käskyjä suoraan lampuille ja valaisimille. Toiset järjestelmät (Apple, Google) taas komentavat jokaisen valmistajan omia pieniä keskusyksiköitä, jolloin saatat tarvita esimerkiksi sekä Philipsin, Osramin että Ikean lähetinyksikön kotiisi. Jotkut järjestelmät toimivat jopa ilman lähetinyksikköä, mutta näitä voi harvoin suositella.

Älyvalaistuksen käyttöönotto ei ole rakettitiedettä, mutta vaatii jonkin verran aikaa ja halua näprätä. Useimmiten maaliin pääsee seuraamalla ohjeita, mutta monen hienomman ominaisuuden käyttö voi vaatia pidempiaikaista perehtymistä. Erilaisten sensorien, kuten liike- tai valotunnistimien tai lämpömittarien kytkentä osaksi automaattiohjelmia vaatii hieman pohdintaa, kuten myös yhden napin taakse tehtävät usean valaisimen käskysarjat. Jos älypuhelin pysyy kädessä, syytä huoleen ei ole, mutta varaa silti käyttöönottoon ainakin puoli pannullista kahvia.

Ohessa pieni lista muutamia tunnettuja älyvalaistuksen tuotteita, pienin kommentein.

• Philips Hue – hyvin yleinen älyvalaisinsarja, saatavilla lukuisista kaupoista. Laaja valikoima, laaja yhteensopivuus, hyvä laatu, mutta ei edullisimmasta päästä.
• Osram Lightify – Philipsin pikkuveli. Hieman rajallisempi valikoima ja yhteensopivuus, mutta edelleen laadukkaita. Näitä löytää usein tarjouksesta Philipsiä edullisemmin.
• Nexa – hyvin edullinen sarja älypistorasioita, kaukosäätimiä yms. tarpeita. Itsessään hyvin rajallinen, mutta yhdistettynä esim. Cozify-järjestelmään varsin monipuolinen. Edullisuuden kääntöpuoli on heikompi langaton kantama ja alttius virhekomennoille johtuen eri taajuusstandardista.
• Ikea Trådfri – hinnan ja ominaisuuksien kompromissi, mutta pätevä edullisemman älyvalaistuksen optio. Tekniikka on vielä lapsenkengissään, mutta sen voi odottaa paranevan ohjelmapäivityksillä.
• Cozify – suomalainen älykodin keskusyksikkö, joka osaa ohjata mm. ym. merkkien laitteita ristiin. Ei tue puheohjausta tai monia uusimpia trendejä, mutta muutoin varsin monipuolinen.
• Nanoleaf – järjestelmä sisustuksellisia valoelementtejä monipuolisella älyohjauksella. Nanoleaf ei keskity valotehoon vaan tunnelmaan ja tarjoaa artistista silmää omaavalle upeita mahdollisuuksia. Tässäkin kohtaa saa varautua maksamaan.

Lisäksi markkinoilla on monia edullisia halpamerkkien ratkaisuja, jotka eivät yleensä ole yhteensopivia minkään muiden järjestelmien kanssa. Jos tarve on vain yksittäiselle älylampulle, tällaisellakin voi pärjätä. Oman kokemukseni mukaan osa näistä toimii huonosti modernien kodin tietoverkkojen kanssa, osa paremmin – pidä siis kuitti tallessa. En voi varauksinkaan suositella näiden ostamista ulkomaisista verkkokaupoista. Etenkin Amazonin kaltaisissa paikoissa joissa kukaan ei tuotteista vastaa, tulee herkästi vastaan älylamppuja jotka lähinnä polttavat sulakkeita ja pahimmillaan asuntoja. Kotimaisissa kaupoissa myytävät lamput on sentäs ainakin jossain määrin testattu maahantuojan toimesta ja ongelmatilanteissa on kuluttajan suoja lähellä.

Vinkki 4: unohda vinkit!

Yllä olen avannut eri kulmia valaistuksesta, eri älykkyyden asteilla. Lopulta ehdotan vastaavanlaista oppia kuin valokuvaamisessa: opettele ensin kaikki yksityiskohdat ja säännöt sekä optiot, jotta voit sitten unohtaa oppimasi teorian ja toteuttaa asian juuri haluamallasi tavalla. Valaistus on tänä päivänä täynnä mahdollisuuksia ja kikkailua, mutta jos sinulle riittää yhden hehkulampun ratkaisu, anna palaa! Tärkeintä on huolehtia näöstään ja varmistaa, että valaistus täyttää tarpeensa, etkä joudu tihrustamaan pimeässä tai sokaistumaan päin pläsiä ampuvasta kohdevalosta.

Pidä siis mieli ja kämppä sopivan kirkkaana!