Eräs Etelä-Suomessa asuva tuttavani sanoi vastsikään, että rasvaton maito nostaa kolestrolia. Tuttavallani oli kolestrolilääkitys ja hänen lääkärinsä oli sanonut, että rasvaton maito valmistustavan vuoksi sitoo kolestrolia ja on näin ollen on haitallista henkilölle, jolla on korkea kolestrolil
Tuttavani kertoi korvanneensa rasvattoman maidon kevytmaidolla ja kolestroliarvot olivat pudonneet monta pykälää.
Kuultuani tämän mietin syntyjä syviä. Olen itse käyttänyt kolestrolilääkkeitä pitkään ja käyttänyt etupäässä maitojuomista rasvatonta maitoa ja rasvatonta piimää.
Olisiko edesmennyt anoppini ollut sitenkin oikeassa. Hän sanoi minulle useammin kuin kerran: ”Miksi sie, Lassi, juot kurria ja käytät leivän päällä tuota kissanrasvaa? Joisit punaista maitoa niin kuin minäkin ja panisit oikeaa voita leivän päälle.”
En puhunut mitään. Mietin että anoppi on vanhanaikainen ja että ihminen on yksilö: mikä sopii toiselle, ei välttämättä sovi toiselle. – Anoppi eli kuitenkin yli kahdeksankymmen vuoden ikäiseksi, poltti loppuun asti tupakkaa, ja varsin rasvaisten ruokien lisäksi, hän joi vanhoilla päivillään kahden desilitran purkin kermaa.
Mietin kuitenkin kuultuani tuttavani kertomuksen rasvattoman maidon haittavaikutuksista, että jos tämä on totta, miksi helkutissa sitä ei kerrota ihmisille?
Haluan korostaa, etten ole löytänyt mistään vahvistusta sille, että rasvaton maito olisi haitallista henkilölle, jolla on korkea kolestroli.Tulen kuitenkin jatkamaan tutkimuksiani.
Sopivan mansellismielinen blogialusta
Kolesterolin raja-arvot ovat täysin lääkefirmojen keksintöä. Minä en ainakaan usko niihin.
Mä juon pääosin 1% maitoa ja ruisleivän päälle levitän punaista oivariinia.
Juon täysmaitoa ja käytän sitä ruokiin – en koskekaan kevytmaitoon tai rasvattomaan.
Vedän oikeaa voita leivän päälle ja käytän sitä ruokiin.
Juustoista käytän eniten 31% rasvaa sisältävää kermajuustoa – mitään kevytjuustoja en käytä.
Voin erinomaisesti, ei mitään sairauksia tiedossa.
Olen antanut itseni kuulla, että lääkemafia olisi vetänyt bisnesmielessä kolestroliarvojen normaaliuden turhan alas, jotta kolestrolilääkkeille saataisiin hyvä markkinat. Tiedä tuosta. Minusta maailma on liian kaaottinen paikka salaliitoille, mutta ainahan kaikki on mahdollista.
Kolestrolilääkitys on suhteellisen tuore asia. Sen mitä asiasta tiedän, monet lääkärit suhtautuvat varsin kielteisesti kolestrolilääkitykseen. Antti Heikkilä ei totisesti ole yksin.
Muutenkin tuo mahdollisesti ihmisten liikalääkitys vaikuttaa arveluttavalta. Siitä seuraa helposti medikalisaatio, eli liika lääkitys johtaa uusiin vaivoihin, joihin taas tarvitaan uusia lääkkeitä ja oravanpyörä on valmis.
Enpä tiedä. Asia vaatisi minulta tarkempaa perehtymistä. Yhteisvetona kuitenkin sanoisin, että länsimaat ovat nykyisin turhankin paljon pilleriuskovaisten manipulioinnin aivopesemiä.
Lääkkeet ovat tarpeellisia silloin kuin niitä oikeasti tarvitsee, mutta pitääkö ihmisen olla kävelevä apteekki? Tältäkään näkemyjkseltä ei voi nykyään välttyä.
Mulla on tällä hetkellä käytössä 4 eri lääkettä: Psyykenlääkkeet sepram ja olanzapin, diabeteslääke metforem ja vatsalaukun tulehdukseen lääke: somac 40. Enempää lääkkeitä en halua käyttää vaikka mulla on kolesteroli yli ”raja-arvojen”
Eri lääkärit kirjoittavat helposti aina vaan uusia lääkkeitä entisten päälle samalle potilaalle. Erilaisia lääkkeitä voi olla jatkuvassa käytössä hirmuinen määrä.
Uskallan olettaa, että on myös turhia lääkkeitä, ehkä myös haitallisia lääkkeitä.
Itse en käytä käytännöllisesti katsoen mitään lääkkeitä, enkä edes vitamiinipillereitä, tms.
Alun perin kolesterolin raja-arvoksi määriteltiin 8, kun tutkimuksissa todettiin pääosalla ihmisistä arvon olevan välillä 5-8.
Jostain syystä kolesterolilääkkeet eivät menneet kaupaksi, koska suurimmalla osalla ihmisiä se arvo oli tuon alle.
Jossain vaiheessa USA:n lääkefirmojen lääkärit pitivät kokouksen, missä päättivät, että oikea raja-arvo on 5 ja tätä Suomen lääkärit sokeasti noudattavat.
Kansainvälisissä vertaisarvioiduissa tutkimuksissa on todettu, että kuolleisuus lisääntyy kolesterolin ylittäessa arvon 8.
Samoissa tutkimuksissa kuitenkin todettiin myös, että kuolleisuus lisääntyy kolesterolin laskiessa alle 5.
Johtopäätös oli, että normaali kolesteroliarvo on alueella 5-8, mikä alunperinkin oli tulos.
Pohjoismaiden suunnilleen vuosi sitten voimaan tullut suositus on tuo 5-8 ja sillä alueella ei normaalisti lääkitystä tarvita.
Suomen lääkärit vain pitävät tuosta vanhasta typeryydestä tiukasti kiinni.
Toki merkitystä on LDL- ja HDL-kolesterien osuuksilla, mutta sekin hoituu normaalisti ruokavaliomuutoksilla ilman lääkitystä.
Lääkitys ei varsinaisesti tuohon suhteeseen vaikuta.
Yksi tämän kylän asukas, minulle sukulainen, Ossian kuoli yhdeksän vuotta sitten. Hän oli 98-vuoden ikäinen. Hänellä oli helppo lähtö kuten tervaskannoilla yleensä on. Nukahti vain pois.
Ossian oli koko elämänsä ajan terve kuin pukki. Ei käyttänyt alkoholia minun muistini mukaan, ei tupakoinut, mutta käytti nuuskaa elämänsä loppuun asti.
Jonkun vaivan takia hän oli joutunut Rovaniemen keskussairaalan tutkimuksiin, kun oli reippaasti yli kahdeksankymmenen. Lääkäri oli sanonut häneltä.”Teillä on veriarvot aivan kuin nuorella miehellä. Käytättekö jotain erikoisruokavaliota?”
Ossian sanoi syövänsä normaalia sekaruokaa. Sanoi että rasvalle hän on perso. Jos kuppiin jää löökistä ja voista tehtyä perunankastetta, hän juo syönnin lopuksi tämän kastikkeen. Lisäksi hän juo joka päivä kahden desilitran kermapurkin. Lääkäri pudisti päätään ja poistui
Ilmeisesti Ossianilla oli mahdollisimman hyvä geeperimä. Olen miettinyt hänen kohdallaan erästä muuta asiaa. Hän oli vanhempiensa ainoa lapsi ja hänen äidillään oli varaa antaa pojalleen kermaa varhaislapsuudessa varsin pitkään, niin että Ossiania kuulemma kutsuttiin Huldan kermapojaksi.
Olen pohtinut, että saiko Ossian lapsuudessaan kermasta hyvän immuniteetin sairauksia vastaan, vai oliko hänen pitkän ikänsä salaisuus hyvä geeniperimä. En tiedä.
Jk. Ossian joutui vanhainkotiin lonkkamurtuman vuoksi. Kun kävin katsomassa häntä, huomasin että hänellä oli kova koti-ikävä: ”Kotona se olisi paras olla, kun vain joku hoitaisi. En mie tarvitse apua kuin pesulla käydessä, muuten olen täysin omatoiminen. Mutta kun ei niin ei.”
Mietiskelin, että jos Ossian olisi saanut elää loppuvuotensa kotonaan, hän olisi elänyt yli satavuotiaaksi,
Maito ei ole aikuisten juoma.
Ihan uteliaana kysyn, että mikä komissio tai neuvosto niin on päättäyt?
Se on minun mielipide. Tottahan kai saa juoda vaikka Coca Colaa, mitä se kellekkään kuuluu, mielipiteitähän saa olla. Minä pidän lähdevedestä.
Tasan ei käy onnenlahjat . Rakas äitini lähti 59 -vuotiaana. Harvinainen nivelkudossyöpä vei. Ei koskaan juonut tippaakaan alkoholia, eikä polttanut yhtäkään savuketta.
Niin se elämä menee vaikka eläisi kädet ristissä, osanottoni. Mutta tiesitkö jotta terveysvaikutuksia tarkastellessa ihminen ei välttämättä tarvitse maitoa aikuisena, koska maidon sisältämien ravintoaineiden saanti onnistuu muista raaka-aineista.
Vesi on parasta janojuomaa.
Kotitekoinen mustaherukkamehu on myös hyvää veden lisäksi.
Timo Lennart,
Huomioni kiinnittyi siihen, että käytät masennuslääke sepramia.
Oletko tietoinen SSRi-lääkkeiden haittavaikutuksista? Sanon tämän sen vuoksi, että olen itse käyttänyt sepramia. Ainakin minulla on ollut helvetin vaikea päästä siitä erilleen, ne vieroitusoireet.
Lääkäreiden mukaan se ei aiheuta vieroitusoireita. Itse olen eri mieltä. Totuuden nimessä on sanottava, että masennuksen iskiessä ko. oleva lääke on tarpeellinen,se on ikäänkuin kainalosauvat, mutta sitä ei saisi käyttää kovin pitkään. Tämä on kylläkin mututietoa, mutta sen mukaan SrrI lääkkeet pitävät yllä masennusta sen sijaan että poistaisivat ne.
Lisäksi ko. lääkkeet aiheuttavat tietojeni mukaan nuorilla ja nuorehkoilla miehilllä agressiivista käytöstä (enkä tiedä onko vanhemmatkaan miehet turvassa tältä).
Suomen molemmat kouluampujat käyttivät SSRi lääkkeitä.
En väitä, että lääke olisi vaikuttava tekijä näissä tapauksissa, mutta ehkä se oli ratkaiseva tekijä.
Entä nämä Amerikan silmittömät joukkoampumiset? Amerikkahan on pilleriuskonnon luvattu maa.
Eräs amerikkalainen psykiatri ampui vastaanotolleen tulleen masennuslääkkeitä käyttävän nuoren miehen. Nuori mies yritti ampua psykiatrin, mutta tämä ehti ensin. Mistä psykiatri tiesi varautua tilanteeseen ja piti pistoolia varalta pöytälaatikossaan.? Hyvä kysymys. Kävisikö vastaus, että psykiatri tiesi mitä hänen määräämäänsä lääke saattoi saada aikaan.
En ole käyttänyt vielä tuota sepramia kovin kauaan. Farmaseutti apteekissa sanoi sen olevan suht turvallinen lääke. Agressiivisuuteen taipuvaa muutosta en ole itsessäni huomannut.
Miksi maito ei olisi ihmiselle hyväksi? Maidollahan me aloitamme elämämme. Imemme emomme rintaa ja rumpsuttelemme kiitokseksi. Tietenkin lehmän maito on eri asia kuin äidin maito, mutta maito kuin maito. Olen itse kasvanut maalaistalossa ja muistan penikkavuosiltani kuinka aikuiset miehetkin tulivat navettaan iltalypsyn aikaan norkoilemaan tuoretta maitoa. Panivat sokeripalan hampaiden väliin ja kulauttivat aimo annoksen lypsylämmintä maitoa. – Pidän maitoa ja maitotuotteita terveellisenä ravintona. Ulkomaalaiset ovat sanoneet, että suomalaisilla on vauvan vatsa, koska he sietävät maitoa.
No, jos on laktoosi-intoleranssi, silloin maito ei sovi. Ilmeisesti meille suomalaisille se sopii.
———————————————————–
Ehkä tuossa ruokapuolessa vaikuttaa myös tottumus. Tosipohjaisessa kirjassa ”Pitkä keihäs” intiaaninimeltään Puhvelin poika ja Pitkä keihäs niminen mustajalkaintiaani, on opittuaan valkoisen miehen kielen, kirjoittanut kirjan nimellä ”Pitkä keihäs”, joka on suomennettu vuonna 1961. Kirjassaan hän kertoo mustajalkojen elämästä ja siitä kuinka hän näki ensimmäisen kerran valkoisen miehen.
Valkoiset miehet haisivat pahalle intiaanipojan mielestä. Samalle kuin heidän elikkonsa, lehmät. Lehmät haisivat niin pahalle, että intiaaninuorukaisten oli pideltävä nenästään kiinni. He olivat tottuneet puhvelin hajuun. Puhveli haisi hyvälle ja puhveli oli heidän pääasiallinen ruokansa. Puhvelikakakut olivat heidän herkkuaan. Ne valmistettiin puhvelilihan siivuista, joiden päälle kaadettiin kuumaa rasvaa, ja tällaisessa nahkapussissa ruoka säilyi kuukausikaupalla. Valkoisten kanssa tekemisissä olleet iontiaanit varoittivat nuoren Pitkä Keihään heimoa: ”Älkää syökö valkoisen miehen ruokaa. Se vie hampaat suusta. Älkää ottako vastaan valkoisen miehen saippua-nimistä ainetta. Tukkanne lähtee päästä ja päästänne tulee kalju kuten puhvelin kirsusta. Ennen heimomme ihmiset elivät yli satakin vuotta. Nyt he kuolevat paljon nuorempina.”
Niin, miettimistä noissa asioissa piisaa.
Woah!
UGH!
Kun puhutaan kolestrolista niin ensimmäiseksi on hyvä tiedostaa se, että sitä on hyvää ja huonoa, ja näiden välinen suhde on tärkeämpi kuin kokonaiskolestrolin arvo.
Kolestrolilääkkeistä riidellään hyötyjen ja haittojen välillä ja molempiin kantoihin löytyy niitä tukevia tutkimuksia, haitoista toki vähemmän kuin hyödyistä, mutta sen selittää se, että haittoja on tutkittu huomattavasti lyhyemmän ajan.
Itse asiassa joku vuosi sitten Suomessa on hyväksytty väitöskirja, joka haastoi koko kolestrolin verisuoniin kertymisen mekanismin, mutta ymmärrettävistä syistä se ei ole ollut suuresti julkisuudessa.
Tavallinen hyvälaatuinen perusruoka kuin itsestään huolehtiminen,kaikki muu on vähän kuin ”tankkilöpöä” että mikä milloinkin sitä sun tätä terveellistä.
Kun syö ja juo kohtuullisesti mahdollisimman luonnonmukaisia ja lisäaineettomia juomia ja ruokia, se on siinä.
Täysmaito, kerma, aidot juustot, voi, kala, kana, liha jne…Arvot kohdallaan toistaiseksi.
Poikkeuksen ruokavalioon tekee minulla ”makkaranhimo” Lihajaloste ja nykyään eritysesti saksalaiset täyslihamakkarat.
Samoilla linjoilla Heikki mennään … makkarankin suhteen. Saksalaistyyppiset( valmistetaan mm Eestissä, Tanskassa, Puolassakin ja nimenomaan Saksassa, lähinnä Baierissa sekä Pohjois-Italiassa (Süd-Tirolissa).
Niin ja tietysti tuosta jäi pois, että itsekkin aina välillä teen tuommoista saksalaistyyppistä raakamakkaraa lampaan suoleen. Tosin se on raakamakkaraa vain hetken, sitten savustan sen ja pakastan annospaketteihin, vakumiin. Sitä on sitten helppo ottaa ”himon yllättäessä”.
Mainittavaa on, että joskus kokeiluissani onnistun hyvin … joskus en mutta syötävää siitä tulee aina.
Lääkärisukulaisemme käytti itse kolesterolilääkitystä ja, lopetti sen koska hänelle tuli siitä muita ongelmia. LDL ja HDL arvot ovat kohdallaan nyt ihan luonnonmenetelmin kuten syömisellä ja liikunnan reippaalla lisäämisellä ( uiminen jne).
Noista arvojen oikeista tasoita on paljon vääntöä, mitkä on oikeat arvot eri ikäisillä ihmisillä.
Tästä asiasta päästään sitten tohtori Antti Heikkilän teeseihin, joita nyt jopa oikeudessa puidaan, kun hän on antanut lääkärikunnasta täysin päinvastaiset näytöt niin diabeteksen kuin kolesterolin hoidosta kirjallisuudessaan.
https://www.anttiheikkila.com/blogi/
Lisäksi kannattaa tutustua Paula Heinosen luentoihin ja kirjallisuuteen. Hän on tekniikan lisensiaatti ja tutkinut erityisesti myös huippubiologina suoliston toimintaa ja se häiriöitä.
http://www.paulaheinonen.fi/yleisoluennot/
Itse tunnen nämä teemat ja olen molempia myös haastatellut. Suosittelen tutustumaan- se saa monien karvat pystyyn.
Karjalaiselta hyvää asiaa.
Vihanneksia kuin hedelmää lisäten.
Leikkeleet kuin juustot pukkaa kielen päälle kuin ruisleipää siunaten…hyvää on mm.maidon kanssa.
Seppo; juureen leivottu kunnon jo hieman kuivahtunut ruisleipä ja kunnon voita ja juustoa päälle. Huuhteluksi kylmää täysmaitoa- se on se mikä miehen ja naisen tiellä pitävät- eikä maksa paljoa. Paitsi vielä, jos olisi kirkasta kylmää sahtia maidon korvikkeena.
… tai edelleen Torkkelin valkosipulihapankaalia ja, mukaan porkkanaraaste ja ripaus hyvää öljyä. Sitten kyytipojaksi lämmintä aitoa kokolihamakkaraa – ja täysmaitoa.
Kyllä veriarvot pysyvät kohdillaan, jos ei liika innostu.
Väriä ruokapöytään, punainen maito ja sininen lenkki.
Minua ei sytytä kumpikaan. Maito kelpaa joskus komponentiksi ruuanlaittoon, Sinisestä lenkistä en perustaisi edes ruuanlaittoon; puuroa muovisuolessa. Mitä siitä voisi tehdä.
HK blöö on vihannesten aatelia. Toki senkin laatu on viimeisinä vuosina hieman heikentynyt. Olisivatkohan mokomat menneet laittamaan lihaa joukkoon..
Jääkaappikylmä punainen maito ja joulukinkkuvoileipä sinappikuorrutuksella on kyllä minun suussani hyvää.
Kumpaakaan kun meidän jääkaapissa ei ole vuosiin löytynyt; aika vaikeaa on ottaa kantaa.
Voi jonkun suuhun olla hyvääkin.
”Statiinien uhrit” on vuonna 2013 ilmestynyt Leino Utriaisen kirjoittama kirja, jossa hän kertoo kokemuksistaan ja keräämästään tiedosta statiinien aiheuttamista ongelmista.
Yritysjohtajana työskenneelleen diplomi-insinööri Utriaisen kolestroliarvot nousivat koholle, ja hän sai lääkitykseksi statiineja. Kun hän sai haimatulehduksen, ilmeni sen syyksi lääkitys. Hän jätti lääkkeet pois ja kertoo että samalla katosivat kaikki kummalliset vaivat. Utriainen on kertonut kokemuksistaan myös vuonna 2010 Ylen Mot-tutkii ohjelmassa.” – Wikipedia.
Olen lukenut viime vuonna tuon kyseisen kirjan, ja täytyy sanoa että se pisti miettimään.