Yksi käytännön esimerkki tulee Turusta. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys rakennutti saattohoitoon varta vasten rakennetun talon ja aloittti saattohoidon siinä. Sitä jatkui vuosia, mutta nyt yhdistys halusi luopua siitä ja ainoa vaihtoehto oli lopettaa koko saattohoitotoiminta.
Niin myös kävi. Potilaat kyörättiin kuka minnekin ja nyt talo on tyhjä. Lopettamispäätöksen jälkeen mm. henkilökunta ja laajat kansalaispiirit vaativat, että Turun kaupunki ottaa saattohoitokodin uudelleen käyttöön.
Nyt Turun kaupungin hallinnossa pähkäillään mitä tehdään. Saattohoitokoti vaatii rahaa ja kaungin hallinnossa emmitään. Samaan aikaan poliitikot puhuvat paljon ja kauniisti vanhusten hoidon puolesta, kun valitetaan, että ei ole rahaa vanhusten hoitoon.
Kansakunnan sivivistystaso mitataan sillä, miten se hoitaa vanhuksensa.
Hyvä että otetaan esille ja itsekin aika ajoin, mutta eipä saa muutosta näköjään ainakaan kovin vauhdilla edes Antti. No politiikan on helppo luvata mutta se raha valitettavasta menee inhimillisyyden edelle. Veikkausvarojakin voisi käyttää?