Paavo Lipponen: Politiikan teko on tullut entistä raskaammaksi – “Päivääkään en pärjäisi nykypolitiikassa”
Ei muuten pärjännyt Paavo ennenkään Hän pääsi nousemaan herrahississä vasta, kun demarien vanha kaarti (V. Leskinen, K.Pitsinki ymt.) oli väistyneet tai kuolleet. Syy oli se, että vanhat konkarit piti Paavoa liian yksinkertaisena ja kömpelöna. Paavo pääsi demarien puheenjohtaksikin puoli vahingossa. Ulf Sundqvist, joka oli demareiden suuri lupaus, piti valita puheenjohtajaksi, mutta hän sai tuomion ollessaan Työväen Säästöpankin toimitusjohtajana kasinotalouden synneistään. Kun ei ollut muuta vaihtoehtoa Paavo huudettiin puheenjohtajaksi. Siitä alkoi Mooses Lipposen johdolla demareiden erämaavaellus,joka jatkuu vieläkin.
Ulhvvihan kerkesi olla jo puheenjohtaja, mutta pelkällä aatelisella nenällä ei pitkälle pötkitä (huomio radio-ohjelma Aristoteleen kantapää!). Herra U ta nykiä pikku-pankistaan enemmän liksaa kuin KOPin Lassila.
Kyllä väen eriarvoistaminen lähti vahvasti liikkeelle demareista ja herra U taisi pieraista lähtölaukauksen eriarvoistamiselle.
Antti Kalliomäki olisi kai ollut vaihtoehto Lipposelle.
Tässä herra U kansaa harhauttamassa:
Taisin muistaa väärin sen Sunqvistin tapauksen. Kiitos oikaisusta. Se oli tosiaan niin, että Uffe ehti olla puheenjohtajana jonkin aikaa, kunnes sitten joutui eroamaan sen tuomion takia. Ja tilalle ei ollut muuta, kuin Lipponen, kun Kalliomäki taisi kieltäytä.
Muutn Uffe oli ensimmäinen demari, joka pääsi Bilderberg-salaseuraan jäseneksi.
Minusta Paavo veti demut oikealle ohi kokoomuksen ja siitä ei hyvää seurannut työväelle.
Demarit aikanaan tuntuivat minusta, joskus 80-luvulla ehkä minun puolueeltani, siis ehkä.
Tultiin 90-luvulle (Lipposen kausi), loppui totaalisesti ajatus. Sitten myöhemmin; Urpilainen jne…?
No, sitten valkeni aika, jolloin katsoin, että ehkä minä sitä omaa puoluetta sittenkään tarvitse.
Palaisin sitten arkielämään ja positiiviseen suhtautumiseen siihen. Elämän asioiden tärkeysjärjestys mielestäni tulee asettaa ensisijaisesti henkilökohtaiselle tasolle; mitä haluat, mitä olet saavuttanut; nykytilanne.
Politiikka ei todellakaan ole nykyään edes kovinkaan tärkeä asia minulle.
Minulle politiikka on tärkeätä, mutta nykyisten broilerien puuhastelema puoluepolitiikka ei todellakaan.