Lähestyvistä vaaleista on haluttu tehdä pääministerivaalit. Demarit ja kokkarit ovat erikoisesti korostaneet sitä. Demareiden Antti Rinne on jo alkanut käyttäytyä, kuin pääministeri ikään ja Orpo hengittää niskaan.
Mutta jospa pääministerin paikka ei lankeakaan kummallekaan mainitulle vaan vaaleista tulee yllätysvaalit ja suurimman puolueen paikan nappaakin persut. Se olisi silloin kolmannen korvapuusti.
Ei tule Halla-ahosta pääministeriä vaikka suurimmaksi puolueeksi tulisikin persut, sanoo moni. Kaikki muut puolueet ovat kieltäytyneet tekemästä yhteistyötä persujen kanssa. Mutta, mutta. Kaikilla puolueilla on hallituskipeys ja on melko varmaa, että hallitus saadaan kokoon Halla-ahon johdollakin. Tilanne on toinen vaalien jälkeen.
Persujen vaaliohjelma on sellainen, että siinä ei hirttäydytä mihinkään muuhun asiaan, kuin haittamaahanmuuttoon ja siinäkin asiassa ovat vanhat puolueet nyt lähestyneet persujen vaaliohjelmaa. Kaikki on neuvoteltavissa ja monipuolue hallituksissa joudutaan aina tekemään kompromissejä.
No tämä on kaikki spekulointia, joka kuuluu vaalien alusaikaan.
Mutta jonkinlainen tytinä on mahan pohjassa, että jotain suurta tapahtuu vaaleissa. Intuitioherkkyys on lahja.
PS. Olen anonut Perussuomalaisten jäsenyyttä, koska haluan olla voittajien puolueessa. On ensimmäinen kerta elämässäni, kun liityn johonkin poliittiseen puolueeseen. Parempi myöhään, kun ei ollenkaan.
Suomen vaalijärjestelmä ei tunne pääministerivaalia, sellaista ei ole olemassa. Missään ei myöskään ole ohjetta siitä, että suurimman eduskuntapuolueen puheenjohtajasta tulee automaattisesti pääministeri.
On nurinkurista se miten vaalien ja äänestämisen tärkeyttä korostetaan ja samaan aikaan toisaalta niiden tärkeyttä vähätellään luomalla kuvaa päämisterivaalista, jossa on ainoastaan pari kolme ehdokasta.
Toisaalta onha se nähty miten ”väärä” vaalitulos on yhtä kuin demokratian kriisi.
Perustuslain mukaan eduskunta valitsee pääministerin. Se tapahtuu siten, että suurimman puolueen puheenjohtaja kutsuu kaikki eduskuntaryhmät kokoukseen, jossa päätetään miten menetellään. Yleensä käy niin, että suurimman puolueen puheenjohtajasta tulee pääministeri ehdokas, josta sitten koko eduskunta äänestää.
Näitä tapahtumia edeltää vilkas palaverikierros julkisuudelta piilossa, missä asiat jo käytännössä sovitaan. Yleensä sovitaan ainakin puhemiehen paikka ja valtiovarainmisterin salkku sekä hallitukseen osallistuvien puolueiden ministeripaikat.
Eihän nuo ”pääministerivaalit” suinkaan mitään kahden kauppaa ole, kauppaa kuitenkin.
Kyllä – lähestymistä on tapahtunut niiltä osin mitä on tapahtunut_ehkä tapahtumassakin niihin haasteisiin,jossa seula on vuotanut ei toivottuihin tuloksiin tämän maan kamaralla.
Voisi luonnehtia maan kantokykyyn kuin turvallisuuteen_ovatko balanssissa toisiinsa ?
Vaikka kuinka johtaisi jossain mittelössä, se ei tarkoita automaattista voittoa.
Näistä saattaa tulla hyvinkin mullistavat vaalit johtuen hölmöilystä.
15.4 me sitten jo tiedetään kuka sai ja kuinka monta ääntä.
Persuja on aivan turha äänestää, koska kenenkään hallituskumppaniksi siitä ei ole eikä tule. Sinne vaan oppositioon räksyttämään maahanmuutosta.
Toivotaan niin maahanmuutosta ja pakolaisuudesta syntyy maahamme tulevaisuudessa kestävän kantava :
Kansantaloutemme leipäpuu budjettiamme kasvattaen + merkkiseksi.
Jos 200 000 — 500 000 äänestäjää on väärässä, niin mitä sitten??
Entäs jos numero alkaakin kutosella tai seiskalla?? Kuis sitte suu pannaan??