Hallitusohjelmaa väänsi täyskäsi, mutta jäikö käteen muuta, kuin täys käsi p–kaa.
Hallitusohjemaa voi kutsua lyhyesti ja ytimekkäästi – se on UNELMAHÖTTÖÄ.
Sopivan mansellismielinen blogialusta
Hallitusohjelmaa väänsi täyskäsi, mutta jäikö käteen muuta, kuin täys käsi p–kaa.
Hallitusohjemaa voi kutsua lyhyesti ja ytimekkäästi – se on UNELMAHÖTTÖÄ.
Hallitus ohjelma on aikas hyvä ja siitä saa nyt isompi porukka kun moniin vuosiin on saanut
Hallitus ei palvele enää vain pikku porukkaa terv tepivaari
https://www.is.fi/politiikka/art-2000006129923.html
Veronkorotus iskee 200 000 pientaloon – Omakotiliitto: ”Puolet omistajista ikääntyneitä”
Kyllä on huono hallitus vaikka ei ole päivääkään istunut. Joopa joo se on huono kun ei ole persuja mukana.
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006130008.html
Kun olemme saaneet luettavaksemme 193-sivuinen hallitusohjelman, niin meille on perusteet arvostella tulevaa hallitusta vaikka se ei ole istunut päivääkään.
Demut, vassarit ja virheet puolustavat pienituloisia ja köyhiä.
Se osoitetaan nostamalla heutä koskevia veroja ja muita kuluja kunnolla.
Kiitos vaan Rinteelle ja vihervassareille.
Pyryharakkakin metelöi öljyveroa vastaan oppositiossa ja on nyt sitä innolla nostamassa.
Hallitusohjelama – Näin arkesi muuttuu
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/d3073cbb-17d4-4e1b-9556-5426bdf7aec1
*
Neuvottelutulos hallitusohjelmasta 3.6.2019
https://interactive.sanoma.fi/arkku/files/25992538Neuvottelutuloshallitusohjelmasta3.6.2019.pdf?_ga=2.143964979.763572282.1559044699-618522221.1558529214
Hallitusohjelmat eivät ole koskaan miellyttäneet kaikkia – toisia enemmän, toisia vähemmän.
Kolme neljäsosaa suomalaisista kannattaa pakkoruotsista luopumista. Silti muodostettavan hallituksen ohjelmassa on vaatimus pakkoruotsin palauttamisesta ylioppilaskokoiksiin.
Jo vuonna 2014
https://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/tutkimus-kolme-neljasosaa-suomenkielisista-luopuisi-pakkoruotsista/684878/
22.12.2014
Kolme neljäsosaa suomea äidinkielenään puhuvista kannattaa pakkoruotsista luopumista. Tämä käy ilmi Åbo Akademin ja yhteistyöyliopistojen tuoreesta kyselytutkimuksesta, jolla selvitettiin asenteita ruotsinkieleen ja suomenruotsalaisuuteen
Hallitusohjelmasta
https://interactive.sanoma.fi/arkku/files/25992538Neuvottelutuloshallitusohjelmasta3.6.2019.pdf?_ga=2.143964979.763572282.1559044699-618522221.1558529214
Tavoite 1 Koulutus- ja osaamistaso nousevat kaikilla koulutusasteilla, oppimiserot kaventuvat ja koulutuksellinen tasa-arvo lisääntyy
Keinot
Tehdään kokonaisselvitys ruotsinkielisen koulutuksen (varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen) erityispiirteistä, haasteista ja kehittämistarpeista sekä luodaan pitkäjänteinen toimenpideohjelma yhdenvertaisuuden takaamiseksi.
***
Ulko- ja turvallisuuspolitiikan linja
Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, joka huolehtii oman puolustuksensa uskottavasta kyvystä. Suomi osallistuu tätä vahvistavaan turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen yhteistyöhön Euroopan unionissa sekä Naton kumppanuuden ja pohjoismaisen yhteistyön puitteissa. Myös kahdenvälinen yhteistyö on osa kokonaisuutta. Sotilaallisesti liittoutumattomien Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyön syventäminen antaa erityisiä mahdollisuuksia maittemme puolustuksen vahvistamiselle. Suomen puolustuskyvyn tulee tukea maan yleistä ulko- ja turvallisuuspoliittista linjaa. Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan perustaan kuuluu kansallisen liikkumatilan ja valintamahdollisuuksien ylläpitäminen. Tämä säilyttää mahdollisuuden hakea Natojäsenyyttä. Ratkaisuja tarkastellaan aina reaaliajassa kansainvälisen turvallisuusympäristön muutokset huomioon ottaen. Suomi jatkaa kumppanuuteen perustuvaa laaja-alaista Nato-yhteistyötä. Osallistumme koulutus- ja harjoitustoimintaan omista lähtökohdistamme. EU:n ja Naton toimiva yhteistyö on Suomen etu.