Minusta perusvika on kyllä ollut äänestäjissä, jotka aina vuorenvar- masti valitsevat tyhmimmän – ihan kuten pressanvaaleissakin.
Eikä mitkään varotukset ja todistukset ikinä auta.
Pormestariksi ei ole tarjolla superhenkilöitä – kuten ei kaupunginjohtajiksi – eikä pressoiksikaan.
Pitäisi olla parikolme kohtaa, jotka olisi osttava – ja joissa ei saisi olla miten hyvänsä läpikotaisin umpiväärässä. Venäjän tsaarikin osasi pa- remmin. Täydellisesti hakoteillä olevia tiedejohtajia ei esimerkiksi ollut…
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/annesnellman/johtamisjarjestelmaksi-pormestarimalli-on-kehno/
Johtamisjärjestelmäksi pormestarimalli on kehno
Tämä kirjoitukseni julkaistiin 25.10. mielipidekirjoituksena Kalevassa (netti, paperi).
Oulussa käytävässä johtamisjärjestelmäkeskustelussa on kokonaan unohdettu kuka oikeasti johtaa Oulun kaupunkia. Todellisena johtajana ei toimi nyt eikä tulevaisuudessa kaupunginjohtaja eikä pormestari.
Johtamisjärjestelmän tulisi tähdätä siihen,että päätöksenteko kunnas- sa olisi läpinäkyvää ja sujuvaa. Johtamisjärjestelmäksi pormestarimalli on kehno.
Vuonna 2013 kävimme kaupunginhallituksen alaisen kehittämisjaoston voimin tutustumassa Tampereen pormestarimalliin. Olimme tutustumismatkan jälkeen yli puoluerajojen lähes yksimielisiä siitä, ettei pormestarimallin johtamisjärjestelmää Ouluun oteta, eikä otettukkaan.
Seuraavassa luettelen Tampereen pormestarimallista negatiivisia ha- vaintoja. Epäjatkuvuus johtamisessa, koska pormestari valitaan neljäksi vuodeksi kerrallaan. Vallan ja tiedon keskittyminen pormestari- ja apulaispormestaripuolueille, josta seuraavat muun muassa vaikeat budjettineuvottelut.
Lisäksi pormestari on poliitikko eikä asiantuntija siinä määrin kuin kau-punginjohtaja, joten pormestari tarvitsee aina rinnalleen virkamiehen kertomaan faktat eli seurauksena tuplajohtaminen. Myös pätevien pormestareiden löytyminen on suuri haaste.
Niin ikään tavoitteena oli ollut poliittisen ja virkamiesjohtamisen työn- jaon selkeyttäminen, mutta sen sijaan poliittisen ja virkamiesjohdon työnjako sekoittui.
Eli pormestarimallista löytyi useita negatiivisiä puolia. Plussana pidet- tiin, että pormestarin koettiin olevan lähempänä kuntalaisia. Lisäksi pormestaripuolueiden luottamushenkilöt (eivät siis muut!) pääsivät budjettivalmisteluun puoli vuotta aiemmin. Vaakakuppi siis kääntyi kaiken kaikkiaan vahvasti miinuspuolelle.
Pormestarimalliin ei tule Oulussa siirtyä, koska jotkin muutkin kunnat ovat siirtyneet siihen. Johtamisjärjestelmän muuttaminen on työläs ja kallis operaatio.
Aiemmin Oulussa kuten monissa muissakin kunnissa uskottiin tilaaja-tuottaja-mallin autuuteen osana johtamisjärjestelmää. Käytännössä sen kuitenkin havaittiin olevan byrokratiaa lisäävä tehoton johtamis- järjestelmän valuvika, joten siitä on monissa kunnissa, kuten Oulussa, luovuttu.
Aina ei kannata tehdä, mitä kaveri tekee vaan miettiä itse, josko muutos on järkevä. Eli kunnassa tulee johtaa tiedolla.
Mutta kuka oikeasti johtaakaan kuntaa? Se taho ei ole myöskään kun-nanhallitus, vaikka jäsenet saattavat niin toivoa. Kuntalain mukaan kun- nan ylin päättävä elin on kunnanvaltuusto. Johtamisjärjestelmän tulisi siis tukea valtuuston työskentelyä.
Tässä avainasemassa on tiedonkulku. Oulussa tällä hetkellä kolme pie- nintä valtuustoryhmää on tiedonkulun kannalta enemmän tai vähem- män siirretty sivuraiteille. Tämä on ristiriidassa sen kanssa, että konsen- suksesta haikaillaan. Siihen ei ole mitään mahdollisuuksia niin kauan kuin kaikki valtuustoryhmät eivät ole mukana tiedonlähteillä tasaver- taisesti. (Lisäksi alkuperäisessä tekstissäni oli seuraavaa: Tiedonkulku ei vaan toimi kumpaankaan suuntaan. Lisäksi suurempienkaan valtuustoryhmien valtuutetut eivät varmaankaan panisi pahakseen, jos tiedonkulku paranisi.)
Paukkuja pitäisi siis laittaa Oulun nykyisen johtamisjärjestelmänä toi- mivaan duaalimallin kehittämiseen ja unohtaa pormestarimalli. Duaali- mallia tulisi parantaa siten,että tiedonkulku valtuustotasolla vahvistui- si. Valta tulisi suosiolla antaa siis jo valmisteluvaiheessa valtuustolle, koska valtuusto on vallan kuitenkin lopulta valtuuston kokouksessa ottanut ja ottaa tulevaisuudessakin!
Anne Snellman
kaupunginvaltuutettu (sin.)
Oulu
PS. Terveisiä Helsinkiin!
PSS. Lisäksi kaupunginjohtaja toimii virkavastuulla, pormestari vain poliittisella eli ei millään vastuulla. ”
Lylyn sekoontuminen korruptiovyyhteihin on kieltämättä ollut ongelma. Henkilönä minulla on jäänyt hänestä kiva kuva, hän oli hyvin mukava haastateltava kulttuurihommissa, selkeästi kiinnostunut ja avoin. Päättäjänä en ole saanut hänestä juuri kuvaa, mutta kaupungin edustajana mielestäni positiivinen.
Mihinkäs demarikaan karvoistaan pääsee..
Puoluepolitiikka ja politikko ilman apujoukkoja ja kannattajiesa tukea ei voi päättää joten aina on mukana politiikka jopa ohi asiantuntijan?
Arvostelu on joka tapauksessa aiheellista. Eikä kaikkien kannata koohottaa kilpaa tekemään tasan samoja virheitä.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/b015e737-03b5-4cf4-b320-8e19a481f5cc
” Turussa vaihto pormestarimalliin herättää tunteita – tiedätkö mistä kuudesta kunnasta pormestari jo löytyy?
Tänään klo 5:59
Suomessa on tällä hetkellä kuusi pormestaria. He ovat kaikki miehiä. Vuonna 2021 pormestarit nousevat johtoon Turussa ja Lahdessa.
Turussa myllätään niin toria kuin kaupungin johtamisjärjestelmää. Kaupunginhallituksen puheenjohtajan mukaan tässä vaiheessa on mahdotonta arvioida, tuleeko pormestari kalliimmaksi kuin kaupunginjohtaja. Linda Laine
Turkuun tulee pormestari ja kolme apulaispormestaria viimeistään kesäkuussa 2021. Sitä ennen huhtikuussa 2021 järjestetään kuntavaalit.
Karkeasti sanoen pormestariksi nousee Turussa vaalit voittaneen puolueen tai vaaliliiton ehdokas.
Pormestariasiasta päätettiin lokakuussa Turun kaupunginvaltuustossa. Päätös syntyi melko yksimielisesti äänin 50–15, kaksi valtuutettua äänesti tyhjää.
Valtuuston enemmistö sitoutui pelisääntöihin, joiden mukaan puolueet nimeävät pormestariehdokkaansa ennen vaaleja. Myös puolueiden pormestariohjelmat on tarkoitus esitellä avoimesti ennen vaaleja.
Kaupunginhallituksen puheenjohtajan Lauri Katteluksen (kok) mukaan pelisääntöihin sitoutuneeseen enemmistöön kuuluvat kokoomus, vihreät, sdp, rkp ja kristillisdemokraatit.
– Keskustan kanssa vielä keskustellaan ja perussuomalaiset ovat luvanneet palata asiaan. Vasemmistoliitto vastusti pormestarimallia, eivätkä he ole pystyneet ottamaan kantaa pelisääntöihin. Varmasti heidänkin kanssaan vielä keskustellaan, Kattelus kertoo.
Hänestä sääntöjen tärkein kirjaus on, että pormestariehdokkaat nimetään ennen vaaleja.
– Tällöin kyseessä on avoin vaali, eikä mikään suhmurointi vaalien jälkeen.
Turun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Lauri Kattelus pitää tärkeänä, että pormestariehdokkaat nimetään ennen kuntavaaleja. Esko Keski-Oja / Turun kaupunki
”En näe mallia mörkönä”
Turun vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja Mervi Uusitalo äänesti pormestarimallia vastaan. Hän muistuttaa, että kyseessä ei kuitenkaan ollut ryhmäpäätös ja vasemmistoliiton ryhmästä löytyy myös pormestarimielisiä.
– Itse en näe pormestarimallia mörkönä tai suurena peikkona, Uusitalo sanoo.
Vasemmistoliiton ryhmä ei kuitenkaan näillä näkymin ole asettumassa pormestariasiaa koskevien yhteisten pelisääntöjen taakse. Uusitalon mukaan ryhmässä ei pidetä siitä, että pormestariehdokas pitää asettaa ennen kuntavaaleja. Käytännön nähdään henkilöittävän politiikkaa liikaa.
– Pelisääntöpaperissa kuitenkin ilahdutti se, että siinä ajateltiin jonkinlaista kampanjakattoa. Se ehkä hiukan tasoittaisi kilpailua, eikä pormestariehdokas pääse mainostamaan itseään millään 100 000 eurolla.
Pormestariehdokkaiden kampanjointiin käytettävää rahamäärää siis rajoitettaisiin.
Turun vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja Mervi Uusitalo ei pidä pormestarimallia mörkönä, vaikka äänestikin mallia vastaan. Kalle Ahti
Valta keskittyy ja politiikka henkilöityy
Pormestarimalliin siirtyminen tarkoittaa vallan keskittymistä pormestaristolle ja politiikan henkilöitymistä. Tämä todetaan Turun kaupungin johtamisjärjestelmän arviointityön ohjausryhmän raportissa.
Raporttia käytettiin hyödyksi kaupunginvaltuuston päätöksenteossa. Raportissa ohjausryhmä suositti kahta vaihtoehtoa: kaupunginjohtajan roolin kehittämistä tai pormestarimalliin siirtymistä.
Vasemmistoliiton Uusitalon mukaan pormestarimallissa nimen omaan vallan keskittyminen ja politiikan liiallinen henkilöityminen hiersivät vasemmistoliiton edustajia.
– Nyt demokratia on kuitenkin puhunut ja meidän täytyy pelata näillä korteilla. Yritämme parhaamme mukaan saada pormestarimallista parhaan mahdollisen, Uusitalo sanoo.
Suuri ero pormestarin ja kaupunginjohtajan välillä on siinä, että kaupunginjohtaja on kaupunkiin virkasuhteessa, kun taas pormestari hoitaa pestiään luottamustehtävänä. Kumpikin toimii kunnanhallituksen alaisena. Pormestari tosin toimii kunnanhallituksen puheenjohtajana.
Virallisesti sekä kaupunginjohtajan että pormestarin valitsee kaupunginvaltuusto. Pormestariksi voidaan valita henkilö, joka ei ole vaalikelpoinen kunnanhallitukseen ja lautakuntaan.
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kattelus ei näe vallan keskittymistä haitallisena. Hän korostaa, että kyseessä on pormestarimallin ominaisuus, jonka avulla tavoitellaan ”yhteisten tavoitteiden viemistä sujuvammin eteenpäin.”
– Sellaista [vallan keskittymis]ongelmaa ei tunnisteta. Kun taustalla on pormestarisopimus, niin sen kautta saadaan eri puolueiden näkemykset sovitettua yhteen, Kattelus sanoo.
Pormestarisopimuksen sisällöstä päättävät valtuustoryhmät vaalikauden alussa. Sopimus ohjaa kaupungin talouden raamia ja uudistuksia.
Voi muuttaa kuntavaalikampanjointia
Pormestarimalli tuo raportin mukaan monia muitakin muutoksia. Malli todennäköisesti muuttaa kuntavaalikampanjointia siten, että pormestariehdokkaat ovat korostetusti esillä.
Politiikan henkilöitymisen ja vallan keskittymisen nähdään heikentävän kollektiivista päätöksentekoa. Tällä voi olla vaikutus ”tavallisten” luottamustehtävien suosion hiipumiseen, raportissa todetaan.
Pormestarin nelivuotiskausi myös heikentää pitkäjänteisyyttä päätöksenteossa, raportissa todetaan. Tällä hetkellä Turun johtohenkilö on kaupunginjohtaja, jonka pesti sekin on määräaikainen ja kestää neljä vuotta. Tehtävää hoitaa parhaillaan kokoomuksen Minna Arve.
Raportissa tuodaan esille, että määräaikainenkin kaupunginjohtaja tuo ammattijohtamisella pitkäjänteisyyttä ja vahvistaa muun muassa keskipitkän ja pitkän aikavälin taloudellisen kestävyyden turvaamista. Kaupunginjohtajamallin puolesta puhui myös se, että siinä viranhaltijaorganisaatiota johdetaan virkatyönä poliittisen johtamisen sijaan.
Pormestarimallissa onkin raportin mukaan tärkeä varmistaa, että pormestari ja apulaispormestarit työskentelevät yhdessä sen sijaan, että ”poliittisen valmistelun vahvistaminen” tarkoittaisi poliittisen eripuran ulottamista virkavalmisteluun.
Kattelus korostaa tässäkin pormestarisopimuksen tärkeyttä.
– Yhteiset tavoitteet pitää käydä kauden alussa läpi ja niihin pitää sitoutua, jotta kausi on tavoitteellinen ja se saadaan tyylikkäästi maaliin.
Antaa päätöksenteolle kasvot
Pormestarijärjestelmän hyväksi omaisuudeksi mainitaan, että se voi vahvistaa poliittista sitoutumista päätösten toimeenpanoon. Vahvuudeksi nähdään myös se, että kuntavaalien tulos näkyy välittömästi kaupungin johdon valinnassa.
Turun kaupunginvaltuusto perusteli pormestarimallin valitsemista sillä, että se antaa kasvot päätöksenteolle.
Raportissa mainitaan, että muissa kaupungeissa pormestarimalli on lisännyt kaupunkien poliittisten johtajien näkyvyyttä julkisuudessa. Näkyvyydellä voi olla vaikutusta kaupungin imagoon ja vetovoimaan. Vaikutukset voivat olla myönteisiä tai kielteisiä – se riippuu pormestarin teoista ja sanoista.
– Oma näkemykseni on, että tämä tuo päätöksenteolle ja kaupungin johtamiselle yhdet ja selkeät kasvot. Meillä nykyinen järjestelmä on kaksikärkinen. Siinä on toisaalta täysipäiväisesti toimiva kaupunginhallituksen puheenjohtaja, joka johtaa poliittista prosessia, sekä kaupunginjohtaja, joka johtaa virkakonetta ja talouden suunnittelua, Kattelus sanoo.
Suomen nykyiset pormestarit miehiä
Pormestarimallin käyttöönotto mahdollistui kuntalakiin vuonna 2006 tehdyn muutoksen jälkeen. Pormestareita on tällä hetkellä Tampereella, Pirkkalassa, Kärkölässä, Puolangalla, Tuusulassa ja Helsingissä.
Turun lisäksi myös Lahti on siirtymässä pormestarimalliin vuoden 2021 kuntavaalien jälkeen.
Pormestareita on niin suurissa kuin pienissä kunnissa. Siinä missä Jan Vapaavuori luotsaa maamme runsasväestöistä pääkaupunkia, pormestari Harri Peltolalla on Puolangalla johdettavanaan noin 2 600 asukkaan kunta.
Kaikki Suomen pormestarit ovat tällä hetkellä miehiä. Heistä kaksi edustaa kokoomusta, kaksi sosialidemokraatteja, yksi keskustaa ja yksi Kärkölä-ryhmää.
Naisiakin on pormestareina nähty. Esimerkiksi Anna-Kaisa Ikonen toimi Tampereen pormestarina vuosina 2013–2017. Helena Rissanen puolestaan oli Pirkkalan pormestari vuosina 2010–2017.
Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok). Jetro Staven / Helsingin kaupunki
Mitä pormestari maksaa?
Tampereella ja Helsingissä pormestarin palkkio on noin 14 000 euroa kuukaudessa. Apulaispormestarin palkkio on Tampereella 7 125 euroa ja Helsingissä 10 000 euroa kuukaudessa, raportissa kerrotaan.
Lahden kaupunginvaltuusto päätti alkuvuodesta, että tulevalle pormestarille maksetaan 9 500 euroa kuukaudessa. Kahdelle apulaispormestarille puolestaan maksetaan 6 000 euron kuukausipalkkio, kertoi Etelä-Suomen Sanomat.
Jos Turussa noudatetaan Tampereen ja Helsingin esimerkkiä, tienaa Turun tuleva pormestari vuodessa noin 168 000 euroa.
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kattelus sanoo, ettei palkkion suuruudesta ole tehty linjausta. Hänen mukaansa tässä vaiheessa ei pystytä myöskään arvioimaan, tuleeko pormestari Turulle kalliimmaksi kuin kaupunginjohtaja.
– Sellaista on tässä kohtaa ihan mahdoton arvioida. En usko. Eikä muidenkaan kaupunkien esimerkkien perusteella näytä siltä, että ero olisi kumpaankaan suuntaan kovin merkittävä.
Entä miten käy kaupunginjohtajan toimialan sopeuttamistoimille? Lokakuussa esitellyn 95-kohtaisen talouden sopeuttamisohjelman mukaan kaupunginjohtajan toimialalta pitäisi säästää 11 miljoonaa euroa vuosina 2020–2023. Mitä tapahtuu, kun kaupunginjohtajan tilalle tulee kesken kaiken pormestari?
Katteluksen mukaan kaupunginjohtajan vaihtaminen pormestariin ei vaikuta sopeuttamistoimiin.
– Toimialarakennetta ei muuteta.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että vain toimialan nimi vaihtuu.
Iltalehti kysyi turkulaisilta, millaisen pormestarin he kaupunkiin haluaisivat. Kyselykierros Länsikeskuksessa sijaitsevassa kauppakeskittymässä osoitti, että osa ei haluaisi pormestaria Turkuun ollenkaan. Kukaan yli kymmenestä jututetusta ihmisestä ei halunnut kommentoida asiaa omalla nimellään. Suurin osa heistä ei kannattanut pormestarimallia.
Toiset kertoivat kannattavansa virkamiesjohtoa, toiset olivat huolissaan pormestariin siirtymisen aiheuttamista kustannuksista. Osa sanoi, ettei pormestariasia ollut heille entuudestaan kovinkaan tuttu.
Miten kuntaa johdetaan?
Kuntalaki luo raamit kunnan johtamisjärjestelmälle.
Kunnan johtaminen jakautuu poliittiseen johtamiseen ja ammattijohtamiseen. Kunnan ylimmän johtamisen kokonaisuus koostuu valtuustosta, kunnanhallituksesta sekä kunnanjohtajasta tai pormestarista.
Kunnanhallitus on kunnan keskeisin toimielin. Sen tehtävänä on johtaa kunnan toimintaa, hallintoa ja taloutta.
Kuntaa voi johtaa virkasuhteinen kunnanjohtaja tai pormestari. Pormestari toimii kunnanhallituksen puheenjohtajana. Kumpikin toimii kunnanhallituksen alaisena.
Kunnanjohtajan valitsee valtuusto. Kunnanjohtaja voidaan valita joko toistaiseksi tai määräajaksi, ja hän on virkasuhteessa kuntaan.
Pormestarin valitsee valtuusto. Pormestari voidaan valita enintään valtuuston toimikaudeksi. Pormestariksi voidaan valita myös henkilö, joka ei ole vaalikelpoinen kunnanhallitukseen ja lautakuntaan.
Kunnan toimintaa johdetaan valtuuston hyväksymän kuntastrategian, talousarvion ja -suunnitelman sekä muiden valtuuston päätösten mukaisesti.
Lähde: Kuntaliitto
Linda Laine