En ole juurikaan samaa mieltä mistään persufilosogi Jukka Hankamäen kanssa, mutta tämä ehdototus on asiaa:
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/hankamaki/pitaisko-suomen-erota-eitsta/
” Pitäisikö Suomen erota EIT:stä?
Punavihreän hallituksen sisäministeri Maria Ohisalo riemuitsee Euroo- pan ihmisoikeustuomioistuimen päätöksestä, jonka mukaan Suomi rikkoi ihmisoikeussopimusta palauttaessaan irakilaismiehen Bagda- diin. Yleisradio ja Helsingin Sanomat laativat tapauksesta epäkriittiset jutut, joissa ei käsitellä riittävästi palautuksen perusteita eikä asian tutkintaa. ”
RK: EIT on valtuutettu tulkitsemaan ympäripyöreätä, ristiriitaista ja vää-rännimistä sopimusta. Kai se on sitten lähes määritelmällisesti ”aina oikeassa” tulkinnoissaan. Jos SEN kanssa NIISTÄ lähdet kinaamaan, varmasti ”häviät”… Mikä ei suinkaan tarkoita, että olisi väärässä esimerkiksi oikean kansainvälisen oikeuden mukaisen oikeutuksen suhteen…
Olen sitä miltä,että Suomen pitäisi irrottautua paitsi ”tuomioistuimes- ta” siitä ”SOPIMUKSESTAKIN”, sillä siinä valehdellaan sen olevan YK:n Yleismaailmallisen ihmisoikeuksien julistuksen TULKINTAA – MUTTA SE EI OLE SITÄ, siinä on pohjalla aivan eri oikeusteoriakin, sopimus on luonteeltaan uusoikeistolainen ns. perusvapaussopimus, eikä perusoikeussopimus. Se on siis YK:n lainvoimaisen ”yleissitovan” julistuksen paikallinen kilpailija (ja liittyy kuvioon , jossa NATOa ajettiin kansainvälisen yhteisön poliittisen organisaation YK:n paikalle…).
Se on myös joutunut sovittamattomiin ristiriitoihin Ranskassa, joka on kirjannut YK:n Peruskirjan kansalliseen lakiinsa, vaikka Ihmioikeuksien julistus ei Peruskirjaan kuulukaan, vaan on yleiskokouspäätötasoa ja jäsenmaiden yleensä lakeihinsa ratifioma.
JH: ” Ohisalon mukaan ”[i]hmisiä ei saa enää koskaan palauttaa kuolemanvaaraan”, joten EIT:n ratkaisu avaa periaatteessa kaikille turvapaikanhakijoille portit Suomeen. – Miksi?
Siksi, että periaatteessa kuka tahansa ihminen voi olla ”kuoleman- vaarassa” missä tahansa. Kuolemanvaaran todistelu vaatisi selvänäki- jän kykyjä, joita tuskin löytyy sen enempää Maahanmuuttovirastosta kuin Suomen poliisista tai oikeuslaitoksestakaan.
EIT:n päätöstä voidaan pitää perusteettomana, sillä Suomi tai suoma- laiset eivät ole eivätkä voi olla vastuussa muiden maiden kansalaisten elämästä eivätkä kuolemasta kaukaisissa maissa, joiden kanssa valtiollamme ei ole sotilaallista konfliktia. Muiden maiden kansalaisten suojelu heidän toisilleen aiheuttamilta uhilta ei kuulu Suomen valtion tehtäviin. Niihin sisältyy velvoite suojella Suomen kansalaisia Suomessa muualta tänne kohdistuvilta uhilta.
Niinpä Suomeen tulon tai oleskeluoikeuden perusteena ei voida käyttää sitä, että tulija kokee kuolemanuhkaa jossakin muualla. Mikäli tällainen ajatuskulku hyväksyttäisiin, se tarkoittaisi, että maahan laittomasti ilman matkustusasiakirjoja pyrkivien perusteeksi riittäisi heihin muilta tahoilta kohdistettu uhka. Näin suomalaiset joutuisivat nostamaan kätensä ja laskemaan aseensa vain siksi, että pyrkijää uhkaa jossakin muussa maassa jokin toinen taho. ”
RK: Hankamäki on periaatteessa oikessa.
EIT voi ”tulkita kuolemanvaaran” aivan missä hyvänsä, ottaen vielä tar-vittaessa apuun Euroopan Norsunraatoneuvoston (joka on sen asettaja …) parlamentaarisen kokouksen ja EU:n pelleparlamentin, JOTKA VOIVAT TUNNETUSTI HOSRISTA AIVAN JUST MITÄ SAATTUU… Ja se on näin tehnytkin.
SITÄ PATSI TÄMÄ MIES PALASI SINNE VAPAAEHTOISESTI, häntä EI PAKKOPALAUTETTU, kyyditty kuten sanotaan, kuten joitakuita muita.
EIT huutaa siis vain siitä, että hänelle ei myönnetty poliittista turva- paikkaa, JA NÄIN EIT VAATII ITSELLEEN YLIMMÄN OIKEUDELLISEN AUKTORITEETIN ASEMAA TURVAPAIKOITA PÄÄTETTÄESSÄ, JOTA SILLE MISSÄÄN TAPAUKSESSA EI KUULU, vaan se kuuluu YK:lle ja sen valtuuttamille alaisilleen aidosti kansainvälisille järjestöille.
Tai sitten EIT vaatii, että SUOMEN OLISI PITÄNYT ESTÄÄ HÄNTÄ PALAAMASTA kotimaahansa.
Tapaus on äärimmäisen valitettava, mutta siinä on aivan olennaisena osana asianomaisen oma ehkä hyvnkin tarkkaan harkittu, tai sitten huolimaton ratkaisu. En tunne tarkemmin tapausta, muistan kylläkin lehdistä.
JH: ” Tuloksena olisi ketjureaktio, jonka tuloksena irakilaista uhkaavan toisen irakilaisen coltti osoittaisi suomalaisia viranomaisia kohti. Näin joutuisimme alistumaan ja ottamaan vastaan pakolaisia sekä turvapaikanhakijoita meihin suomalaisiin Irakista epäsuorasti kohdistetun uhkauksen vuoksi.
Mikäli tämä hyväksyttäisiin, hyväksyttäisiin samalla se, että Suomi on velvollinen ottamaan vastuuta Irakissa, Syyriassa tai jossakin muussa maassa vallitsevista konflikteista ja osallistumaan niiden seurauksiin, vaikka meillä ei ole mitään syytä niihin. Tällöin menisi pohja kansalliselta raja-, väestö- ja turvallisuuspolitiikalta, ja juuri siihen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätös ilmeisesti tähtää.
Mikä EIT on ja mitä sen jäsenyys merkitsee?
Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisut ovat sikäli vaarallisia, että niillä voidaan ylittää kansallinen lainsäädäntö. ”
RK: Tämä vain Suomen ikioma tulkinta, että EIT ”olisi Suomen neljäs oikeuaste”.
Millään muulla EIT-maalla ei ole sellaista tulkintaa.
Tietysti jos kansalaset ovat ”yksimielisä” vaan maa kirjata sisäisesti vaikka
”Sudenpentujen käsikirjan” ylimmäksi sisäiseksi ohjenuorakseen (ellei se ole ristiriidassa YK-lain kanssa – ja tämä sitä paitsi ON SITÄ!
JH: ” EIT ei ole osa Euroopan unionin rakenteita, mutta se toimii fyysisesti lähellä EU:n keskeisiä toimipaikkoja ja laadittiin Euroopan integraatiopolitiikan yhdeksi ideologiseksi osaksi. ”
RK: ” On olemassa erikseen EU:n tuomioistuin, jokta tuomitsee viran-omaispäätöksiä, ja jonka käsialaa oli hiljattain, ettei tampereella asianmukaisesti tuomittuja huumerikollisia voi luovuttaa Hollannista Suomeen, ”koska Suomi ei ole oikeusvaltio” (totta sinänsä…) …
Kun se perustettiin, olisikohan ollut Lissabonin sopimuksella, arveltiin, että taitaa olla EU:kin polttanut päreensä EIT:en (varsinkin kuin siellä oli esimerkiksi venäläisten fasiteinakin pitämiä henkilöitä tuomarinakin silloin).
Mutta noin ei ole. Ne kiristävät yhdessä valejuridista verkkoaan kansallisvaltioita vastaan…
JH: ” EIT:ssä toimii myös sellaisten ihmisoikeuksien suurvaltojen kuin Venäjän ja Turkin lähettämiä tuomareita, jotka tekevät EU-maiden lainkäyttöä koskevia päätöksiä. Tämä oli yksi syy siihen, miksi Ison-Britannian entinen pääministeri David Cameron halusi irrottaa maansa EIT:stä vaihtoehtona brexitille. ”
RK: EIT:ssä ei toimi venäläisiä tuomareita tällä hetkellä.
Mutta Veäjä on hiljalleen palannut mukaan EN:n parlamentaariseen ko-koukseen, ja pian sen jälkeen Saksan perutuslakituomioistuin kielsi maan polittisia päättäjiä ”tunnustamasta Ukrainan holomoottori-nälänhätää kansanmurhaksi”… Eli EN:n ”kommunisminuhrilallatuksen” (oikeudellinen) todenperäisyys kiistettiin: ei näyttöä.
JH: ” Koska EIT:n ylirajainen lainkäyttö koettelee kansallista itsemää-räämisoikeutta ja kansanvallan perusteita Euroopassa, olisi Suomen harkittava eroa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimesta. ”
AIVN EHDOTTOMASTI!
” Tätä pohditaan EU:sta eroamisen yhtenä vaihtoehtona laajalti myös muissa EU-maissa. Pidänkin eroa EIT:stä täysin kannatettavana ja realistisena vaihtoehtona, ja niinpä esitän asialle hieman perusteluja.
Brexitin parempana vaihtoehtona oli ero EIT:stä, mutta sitä ei hyväksytty
Ison-Britannian pääministeri David Cameron esitti vuonna 2015 kon-servatiivien vaaliohjelmassa, että britit eroaisivat Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksesta palauttaen lainkäytön kokonaan omaan hal-lintaansa, mutta pysyisivät EU:n jäseninä. Hänen toinen hallituksensa aikoi kumota maan oman ihmisoikeuslain, minkä jälkeen EIT:n päätök- set eivät enää olisi sitoneet Britannian korkeinta oikeutta. Lainmuutoksen jälkeen britit olisivat edelleenkin voineet vedota EIT:hen, mutta tuomioistuimella ei olisi ollut enää oikeutta vaatia muutoksia Britannian lakeihin.
Koska Cameron vastusti brexitiä, hän piti Euroopan integraation ongel- mana nimenomaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuinta ja sen maailmanparannustoimintaa eikä Euroopan unionia, joka voisi toimia vapaakauppa-alueena ilman ideologista lähetystehtävää.
Samansuuntaisen näkökulman tarjosi ranskalaiseen laatulehti Le Figa- roon kirjoittava Ranskan ylempien virkamiesten ryhmä Le Gruppe Plessis. Brexitin aikaisessa kirjoituksessaan ”Miksi Euroopan ihmisoi- keustuomioistuimen jättäminen on välttämätöntä demokratialle” ryhmä katsoi, että samalla kun Euroopan ihmisoikeussopimuksen soveltamisessa on noudatettu entistä enemmän ”vapaata tulkintaa”, jota kutsutaan ”evolutiiviseksi” (interprétation évolutive), siitä on tullut ”outo lintu” (un objet étrange), jolla on enää vähän tekemistä alkupe- räisen tehtävänsä eli totalitarismien torjunnan ja perusoikeuksien kanssa. Ryhmä kirjoittaa, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätöksissä voi
”[…] tunnistaa jälkiä sellaisesta oikeuskäsityksestä, joka suosii ’edistyk- sellistä’ yhteiskuntanäkemystä: rajojen kieltoa, koko valtion käsitettä kohtaan tunnettua epäluuloa, syrjimättömyyden kulttia, rikollisen edun suosimista uhrin kustannuksella,yhteisen edun alistamista yksilön vaa- timuksille […], moraalista libertarismia…[(…) reconnaît leur marque dans une jurisprudence qui privilégie une vision ‘progressiste’ de la société: refus des frontières, défiance vis-à-vis des Etats, culte de la non-discri- mination, primat de l’intérêt du délinquant sur celui de la victime, de la revendication individuelle sur l’intérêt collectif, de la procédure sur la décision et l’action, libertarisme moral…].”
RK: Ja EN:n ja EU:n ”totilaterialismikin on haistapaskantiedettä…
JH: ” Näin ollen Euroopan ihmisoikeussopimus ja EIT:n toiminta muistuttavat poliittisia määräyksiä. ”
RK: MITÄPÄ NE MUUTAKAAN VOISIVATKAAN OLLA (koska ne eivät taatusti ole ainakaan mitää TIEDETTÄ, eivätkä millekään sellaiselle perustukkan!
JH: ” Niillä asetutaan poliittisen vallan yläpuolelle ja rikotaan Montes- quieun konspioimaa vallan kolmijako-oppia, jonka mukaan lainsäädäntövallan, toimeenpanovallan ja tuomiovallan pitää olla eri ihmisten käsissä niin, että valtaa rajoittaa aina jokin toinen valta. ”
Tuota oppia ei ole noudatettu missään, eikä YK:kaan sitä noudata ylimmässä päätöksenteossaan – eikä ole tarpeenkaan noudattaa…
Mutta sitäkin tuokin toki taatustirikkoo ja härskisti!
JH: ” Ryhmä jatkaa, että
”[d]emokratiassa on lainsäätäjän, ei tuomarin saati ulkomaisen tuoma- rin, tehtävä määritellä yhteinen intressi. Euroopan ihmisoikeussopimus, joka on nyt tunkeutunut poliittisen legitimaation ytimeen, muodostaa näin ollen demokratian todellisen ongelman. [Dans une démocratie, c’est en effet au législateur, et non au juge, a fortiori à un juge étranger, qu’il appartient de définir l’intérêt collectif. La CEDH, qui fait désormais intrusion au cœur même de la légitimité politique, pose donc un véritable problème démocratique.]”
Euroopan ihmisoikeussopimuksesta on tullut keino kiertää lakia tai ve- nyttää lain tulkintaa, ja siitä on tehty jonkinlainen uusi perustuslaki, josta oikeuskäytäntöjä johdellaan. Ryhmä lähestyy aihettaan useilla käytännön esimerkeillä ja luettelee, miten
”[…] Euroopan ihmisoikeussopimus on pakottanut Ranskan harkitse- maan uudelleen sotilaallisen liittoutumisen kieltämistä. Se edellytti myös asianajajan läsnäoloa poliisipidätyksissä alusta alkaen, mikä teki poliisin työn erityisen vaikeaksi ja vahvisti näin ollen, että menettelyta- pa oli tärkeämpi kuin poliisin tehokkuus. Yleissopimuksen artiklaa 8 (yksityis- ja perhe-elämän kunnioittaminen) käytetään massiivisena ja erittäin tehokkaana keinona laittomien ulkomaalaisten karkottamista koskevan politiikan ja perheiden yhdistämisen helpottamiseksi. [(…) la CEDH a imposé à la France de revenir sur l’interdiction des syndicats dans les armées. Elle a également imposé la présence d’un avocat dès le début de la garde à vue, compliquant singulièrement le travail de la police et confirmant ainsi qu’elle estimait la procédure plus importante que l’efficacité policière. L’article 8 de la convention EDH (respect de la vie privée et familiale) est utilisé comme une arme massive, et très efficace, contre la politique d’expulsion des étrangers en situation irrégulière et pour faciliter le regroupement familial.”
Merkittävimmät ongelmat ovat kuitenkin periaatteellisia, ja ne ulot- tuvat kansanvallan olemukseen ja poliittiseen järjestelmään. Koska EIT:n kokoonpanoon kuuluu tuomareita ristiin rastiin sen jäsenmaista, menevät oikeudenmukaisuuskäsitykset, laillisuusnäkemykset ja oikeuskäytännöt sekaisin, ja kollegiot antavat päätöksiä kuin hedelmäpelit. Pahinta on, että ratkaisut velvoittavat kansallisvaltioita yhtä tiukasti kuin valtioiden lait, viimekätisinä ratkaisuina jopa enemmän. Ryhmä ironisoi, että EIT:ssä
”azerbaidžanilainen, albanialainen, moldovalainen, georgialainen tai turkkilainen tuomari – viitataksemme maihin, jotka ovat tunnettuja ih-misoikeuksien kunnioittamisesta – voivat vaikuttaa Ranskan lain sää- däntöön tavalla, josta monet parlamenttimme jäsenet olisivat ka- teellisia! [Un juge azerbaidjanais, albanais, moldave, géorgien ou turc, pour citer des ressortissants de pays réputés pour leur respect des droits de l’homme…, a ainsi une influence sur le droit français que pourraient leur envier bon nombre de nos parlementaires!]”
RK: Ryhmä on tässä oikeassa.
JH: EIT:stä halutaan laajalti eroon vaihtoehtona eroamiselle EU:sta
Koska EIT:stä on tullut käenpoika kansanvallan kotipesään, virkamies- ryhmä pohtii myös, miten ongelmaan pitäisi suhtautua. Kirjoittajien mukaan heidän kotimaallaan Ranskalla on kyllä tarvittavat keinot ihmisoikeuksien toteuttamiseen. Nyt pitäisi vain löytyä voimia sen tunnustamiseksi, ettei Euroopan ihmisoikeussopimus palvele enää samaa tehtävää, johon Ranska aikoinaan liittyi. Sopimuksesta irtautumisen tulisi olla ensisijainen tavoite, mikäli halutaan löytää keinoja maahanmuuton ja terrorismin torjumiseksi ja oikeudellisen riippumattomuuden palauttamiseksi Ranskaan.
”Toisin kuin yleisesti ajatellaan, Euroopan ihmisoikeussopimuksen jät- täminen on juridisesti täysin mahdollista: 58 artiklassa sallitaan Euroo- pan ihmisoikeussopimuksesta luopuminen ’kuuden kuukauden irtisa- nomisajalla Euroopan neuvoston pääsihteerille osoitetusta ilmoituk- sesta’. Kysymys ei kuitenkaan ole niinkään oikeudellinen kuin poliitti- nen. Todellinen tehtävä on löytää poliittinen tahto tästä pakkopaidasta vapautumiseksi […]. [Contrairement à certaines idées reçues, quitter la CEDH est juridiquement tout à fait possible: l’article 58 permet de dénoncer la convention EDH ’moyennant un préavis de six mois, donné par une notification adressée au Secrétaire Général du Conseil de l’Eu- rope’. Mais la question n’est pas tant juridique que politique. Le vrai su- jet, c’est de trouver la volonté politique de se libérer de ce carcan […].”
Irtautuminen on perusteltua siksi,että EIT:n länsieurooppalaiset tuoma- rit eivät pysty toteuttamaan ihmisoikeussopimuksen valvontatehtä- vää, sillä Venäjän ja Turkin tapaiset maat eivät ota EIT:n näkemyksiä huomioon, mutta toisaalta itäeurooppalaiset tuomarit pystyvät omasta puolestaan vaikuttamaan EIT:n päätöksillä kielteisesti läntisen Euroopan maiden lainsäädäntöön.
Brittien ja ranskalaisten viitatessa perustuslakeihinsa ja heidän pyrki- essään kumoamaan Euroopan ihmisoikeussopimukseen sisältyvää epädemokraattista pakkovaltaa, Suomen eduskunnan perustuslaki-valiokunnan käyttämät perusoikeusfundamentalistit (termi on Aulis Aarnion) puolestaan ovat jatkuvasti vedonneet Euroopan ihmisoikeus- sopimukseen marssittaakseen omaa vallankumousparaatiaan meidän parlamenttimme yli (käsittelin aihetta täällä).
Samanlaisia näyttävät olevan kokoomuslaiset, kepulaiset, sosiaalide- mokraattiset, kommunistiset, vihreät, ruotsinkieliset, kristilliset ja libe- raalit poliitikot, joita kiinnostaa moraaliposeeraus enemmän kuin oman kansansa etu ja joilla ei ole oikeusfilosofista asiantuntemusta eikä kansalliseen itsetuntoon liittyvää selkärankaa lainkaan. ”
RK: Ei ole oikeusfilosofista asiantutemusta. (Minäkin sen näen , vaikka mullakaan ei ole sellaista…)
JH: ” Kansallisten etujen ja vapauksien polkeminen kansainvälisillä sopimuksilla on hyvin tyypillistä internatsismin ideologialle, ja siinä tarkoituksessa käytetään myös Geneven pakolaissopimusta sekä YK:n ihmisoikeuksien julistusta, kun tuomioistuimet ovat hyväksyneet ne ohjenuorikseen. ”
RK: Niiden haukkuminen ei istu tähän ongelmaan.
Toki voi thdä kansaialoitteita, millaisia aloitteita Suomen pitäisi tehdä YK:n Yleikokoukselle näiden muuttamiseksi…
JH: ” Enkä tarkoita vain Haagissa toimivia Kansainvälistä rikostuomi- oistuinta, jossa tuomitaan sotarikollisia, tai YK:n alaista Kansainvälistä tuomioistuinta, jossa juristit ratkovat valtioiden välisiä kiistoja.
Sen sijaan tarkoitan tavallisia kansallisia käräjiä, jotka katsovat sopi- musten, julistusten, asiakirjojen ja ”kompaktien” (aina tahdonilmaisulla ei ole edes selvää nimeä eikä hyväksyntää) sitovan päätöksentekoaan, kun tuomitaan kantaväestöihin kuuluvia ihmisiä heidän esittämästään yhteiskuntakritiikistä. Juuri siihen myös GCM:n tapaisten sitoumusten on tarkoitus johtaa, ja juuri siihen ne pahimmillaan kansallista lainkäyttöä johtavat.
Perussuomalaisena katson, että Suomen olisi aihetta pyrkiä eroon Euroopan ihmisoikeustuomioistuimesta, joka on puuttunut kansallisvaltioiden sisäisiin asioihin ja oikeudenkäyttöön. EIT on murentanut kansanvaltaa ja valtiollista itsenäisyyttä sekä ylirajaisella päätöksenteollaan loukannut kansanvaltaa ja valtion itsemääräämisoikeutta. ”
Kannatan! Vaikka en Persuja kannatakaan.
” Se on heikentänyt kansalaisten mahdollisuuksia päättää kansallises- ta väestöpolitiikastamme ja siitä, keitä kelpuutamme rajojemme sisäpuolelle. ”
Sen tilalle tulee kyllä heti se #%^ü??/&¤:n EU;n tuomiosituin, kun siitä erotaan…